VALIKKO

Viro valmis jopa kaikkien rajanylityspaikkojensa sulkemiseen

Viron lippu.

Viron poliisi- ja rajavartiolaitos on valmis sulkemaan Viron rajanylityspaikkoja, jos paine rajalla kasvaa, kertovat virolaismediat. Postimeesin mukaan Viro on valmis tarvittaessa sulkemaan jopa kaikki rajanylityspaikat.

Viron yleisradioyhtiö ERR uutisoi eilen illasta, että Narvan rajanylityspaikalle oli saapunut päivän aikana 19 ihmistä ilman asianmukaisia asiakirjoja tarkoituksenaan päästä Schengen-alueelle. Kukaan heistä ei hakenut Virosta turvapaikkaa, ja heidät kaikki käännytettiin takaisin Venäjälle. Narvan ylityspaikalle saapuneista uutisoi aiemmin Suomessa MTV:n uutiset.

ERR kertoo Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen olevan valmistautunut siihen, että kun Suomi sulkee rajanylityspaikkojaan, turvapaikanhakijoita voidaan ohjata Viroon.

AVAINSANAT

Kanadassa äänestetään – ”kevyt-Trump” haastaa tulokkaan

Mark Carney.

Kanadassa järjestetään tänään parlamenttivaalit. Asiasta ilmoitti maaliskuussa maan pääministeri liberaalipuolueen Mark Carney.

Carney, 60, valittiin liberaalipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi sen jälkeen, kun Kanadaa vuodesta 2015 johtanut Justin Trudeau ilmoitti luopuvansa tehtävästä kannatuspulan vuoksi.

Liberaalipuolue on vaalien lähestyessä ohittanut konservatiivipuolueen kannatusmittauksissa, kun vielä vuodenvaihteessa konservatiiveilla oli pysäyttämättömältä vaikuttava, noin 20 prosenttiyksikön etumatka. Pierre Poilievren johtama konservatiivipuolue on kuitenkin viime päivinä kaventanut eroa hieman.

Carney on ensikertalainen politiikassa. Aiemmin hän on toiminut sekä Kanadan että Britannian keskuspankin johtajana. Hänet tunnetaan muun muassa kestävän kehityksen puolestapuhujana.

Poilievre, 45, taas on luvannut palauttaa ”terveen järjen politiikkaan” ja sanonut edustavansa vaihtoehtoa Trudeaun ”autoritaariselle sosialismille”, kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Kriitikot ovat kutsuneet Poilievreä kevyeksi versioksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista.

AVAINSANAT

Trump: Zelenskyi valmis luopumaan Krimistä

  • Ulkomaat
  • 28.04.2025
  • 7:19
  • (Päivitetty: 28.04. 7:20)

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo uskovansa, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis luopumaan vaatimuksista saada Krimin niemimaa takaisin.

Zelenskyi sanoi vasta viime viikolla, ettei Ukraina voi hyväksyä Krimin tunnustamista osaksi Venäjää.

Trump tapasi Zelenskyin viimeksi lauantaina Vatikaanissa paavi Franciscuksen hautajaisissa.

Venäjä on miehittänyt Krimiä vuodesta 2014. Yhdysvaltain aikaa sunnuntaina toimittajille puhunut Trump syytti Krimin valtauksesta silloista Yhdysvaltain presidenttiä Barack Obamaa ja tämän varapresidenttiä Joe Bidenia.

Trump sanoi lisäksi olevansa pettynyt siihen, että Venäjä jatkaa yhä ohjusiskujaan Ukrainaan. Hän sanoi haluavansa, että Venäjä lopettaa Ukrainan tulittamisen ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopii aselevosta.

Vaalikampanjansa aikana Trump sanoi, että hän saisi Venäjän ja Ukrainan väliset sotatoimet loppumaan ensimmäisenä päivänään presidenttinä.

Valintansa jälkeen Trump on pakittanut sanomisistaan ja muun muassa väittänyt, että hänen lausuntonsa oli tarkoituksella liioitteleva, kuvaannollinen sekä vitsaileva.

AVAINSANAT

Varustautuminen nostaa maailman puolustusbudjetteja – yllätysmaa nousi Länsi-Euroopan kärkeen sotilasmenoissa

Saksan Bundeswehr sai viime vuonna merkittävästi lisärahaa toimintansa kasvattamiseksi.
  • Talous
  • 28.04.2025
  • 7:05
  • (Päivitetty: 27.04. 18:49)

Maailman maiden sotilasmenoihin käyttämä rahamäärä kasvoi erittäin jyrkästi vuonna 2024. EU-maista Saksa nousi poikkeukselliseen ennätykseen.

Sotilasmenojen reaalikasvu oli viime vuonna 9,4 prosenttia, mikä nosti summan noin 2  390 miljardiin euroon. Asia käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuosiraportista.

Sotilasmenojen nousu oli Siprin mukaan nyt suurinta ainakin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Erityisen nopeaa kasvu oli Lähi- idässä ja Euroopassa -  Venäjä lasketaan tässä mukaan Eurooppaan.

2024 oli kymmenes vuosi peräkkäin, jolloin maailman sotilasmenot kasvoivat.

Valtioista sotilasmenojen viiden suurimman, Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän, Saksan ja Intian, osuus maailman kokonaiskulutuksesta oli kolme viidesosaa.

-  Yli sata maata ympäri maailmaa nosti sotilasmenojaan vuonna 2024. Hallitukset asettavat sotilaallisen turvallisuuden yhä enemmän etusijalle, usein muiden budjettialojen talouden kustannuksella. (Tähän liittyvillä) sosiaalisilla kompromisseilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntiin tulevina vuosina, sanoo Siprin tutkija Xiao Liang.

VENÄJÄN sotilasmenot nousivat viime vuonna vuodesta 2023 yli kolmanneksen arviolta 149 miljardiin dollariin. Venäjän vuoden 2015 sotilasmenoihin verrattuna ne ovat nousseet kaksinkertaisiksi.

Venäjän kanssa sotaa käyvän Ukrainan sotilasmenot olivat viime vuonna noin 65 miljardia dollaria. Ukraina käytti bruttokansantuotteestaan viime vuonna maailman maista sotilasmenoihin eniten, hieman yli kolmanneksen.

-  Venäjä lisäsi jälleen merkittävästi sotilasmenojaan ja kasvatti eroa vastaaviin Ukrainan menoihin, vertaa Siprin vanhempi tutkija Diego Lopes da Silva.

Saksa on noussut ensi kertaa Saksojen yhdistymisen jälkeen sotilasmenoissa Länsi-Euroopan suurimmaksi.

-  Tämä johtui Saksan vuonna 2022 julkistamasta sadan miljardin euron erityisestä puolustusrahastosta, kommentoi puolestaan Siprin tutkija Lorenzo Scarazzato.

KAIKKI NATON jäsenmaat lisäsivät viime vuonna sotilasmenojaan. Naton sotilasmenot olivat yhteensä hieman yli 1  500 miljardia dollaria, 55 prosenttia maailman sotilasmenoista. Yhdysvaltain sotilasmenot kasvoivat liki kuusi prosenttia 997 miljardiin dollariin.

Israel kasvatti sotilasmenojaan 65 prosenttia yli 46 miljardiin dollariin. Tämä oli maan suurin alan menolisäys vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen. Lähi-idässä Libanon nosti sekin sotilasmenojaan liki 60 prosenttia, kokonaissumma oli siellä 635 miljoonaa dollaria.

Siprin ja Naton luvut sotilasmenoista eroavat toisistaan, koska ne eivät käytä asiassa samanlaisia laskentamenetelmiä.

Suomen puolustusbudjetti vuodelle 2024 oli kuutisen miljardia euroa.

AVAINSANAT

Grönlannin aluepääministeri: Meitä ei voi ostaa – haluamme Yhdysvalloilta vähän kunnioitusta

Vakavista aiheista huolimatta Jens-Fredrik Nielsen ja Mette Fredriksen esiintyivät hyväntuulisina.

Grönlanti ei tule koskaan olemaan kaupan, sanoo itsehallintoalueen uusi pääministeri Jens-Frederik Nielsen. Hän on vierailulla emämaa Tanskassa keskustelemassa muun muassa Yhdysvaltain osoittamista valtausaikeista.

-  Emme tule koskaan, ikinä olemaan palanen omaisuutta, jonka kuka tahansa voi ostaa. Ja se on se viesti, joka mielestäni on tärkeintä ymmärtää, Nielsen sanoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut toistuvasti, että haluaa Tanskalle kuuluvan Grönlannin Yhdysvaltojen hallintaan. Trump on sanonut haluavansa Grönlannin Yhdysvalloille ”kansallisen turvallisuuden” syistä.

Puheet ovat hiertäneet Tanskan ja Yhdysvaltojen välejä.

-  Olemme nyt tilanteessa, jossa meidän täytyy toimia yhdessä. Yhdysvaltojen puhe ei ole ollut kunnioittavaa, Nielsen sanoi toimittajille yhdessä Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin kanssa.

-  Olemme valmiita vahvaan kumppanuuteen ja kehitykseen, mutta me haluamme kunnioitusta, Nielsen jatkoi.

Sekä Nielsen että Frederiksen sanovat olevansa valmiita tapaamaan Yhdysvaltojen johtoa.

VIIMEKSI MAALISKUUN lopulla Yhdysvaltojen varapresidentti J. D. Vance suututti puheillaan grönlantilaiset ihan paikanpäällä. Vance vieraili Yhdysvaltain avaruusvoimien tukikohdassa, joka sijaitsee Grönlannin luoteisrannikolla.

Vierailupuheessaan Vance kritisoi Tanskaa, joka varapresidentin mukaan on laiminlyönyt Grönlantia.

-  Olette investoineet liian vähän Grönlannin kansaan ja tämän uskomattoman, kauniin maa-alueen turvallisuusarkkitehtuuriin, Vance sanoi tuolloin.

Grönlanti voisi halutessaan itsenäistyä Tanskasta, ja itsenäisyys on grönlantilaisten enemmistön suosima tavoite. Valtaosa Grönlannin asukkaista ei kuitenkaan haluaisi liittyä Yhdysvaltoihin. Myös Yhdysvalloissa Grönlannin liittämiselle on vain hyvin vähäistä kannatusta.

Nielsenin Tanskan-vierailu kestää kaksi päivää. Hänen on määrä tavata myös muun muassa Tanskan kuningas Frederik ja Tanskan parlamentin jäseniä.

AVAINSANAT

Yhdysvallat ja Iran jatkavat ydinohjelmaneuvotteluja ensi viikolla

Lehtikioskilla Iranin Teheranissa lehden etusivu kertoi Iranin ja USA:n ydinohjelmaneuvotteluista 19. huhtikuuta.

Iranin ja Yhdysvaltojen välisten ydinohjelmaneuvottelujen kolmas kierros on päättynyt Omanissa.

Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin mukaan osapuolten välillä on edelleen erimielisyyksiä sekä suurissa kysymyksissä että yksityiskohdissa. Araghchi kommentoi asiaa Iranin valtiontelevisiolle. Hän luonnehti tämänkertaisia neuvotteluja paljon aiempaa vakavammiksi.

Iranin viranomaisten ja valtionmedian mukaan neuvottelut kestivät yli seitsemän tuntia. Yhdysvaltojen delegaatiota neuvotteluissa johti Trumpin hallinnon erityislähettiläs Steve Witkoff.

Tapaaminen oli jatkoa kahdelle aiemmalle Omanin välittämälle neuvottelukierrokselle, jotka on käyty huhtikuun aikana. Tällä kertaa neuvotteluihin sisältyi myös teknisen tason tapaaminen kummankin osapuolen asiantuntijoiden kesken.

Omanin ulkoministeri Badr Albusaidi kertoo viestipalvelu X:ssä, että neuvotteluita jatketaan ensi viikolla. Alustava päivä neuvotteluiden neljännelle kierrokselle on ministerin mukaan ensi viikon lauantai.

Iranin ydinohjelmaa pyritään rajoittamaan, kun taas Iran toivoo pääsevänsä eroon Yhdysvaltojen sitä vastaan asettamista talouspakotteista.

KYSE on ollut korkeimman tason neuvotteluista maiden välillä sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2018 aiemmasta Iranin ydinasesopimuksesta presidentti Donald Trumpin ensimmäisen kauden aikana. Aiempi Iranin uraanin rikastamista rajoittanut sopimus oli allekirjoitettu vuonna 2015. Tuoreen Time-lehden haastattelun mukaan Trump ei ole sulkenut pois sotilaallisia toimia, jos sopimusta ei saada aikaan.

Länsimaat ovat epäilleet Iranin havittelevan ydinasetta. Iranin mukaan sen ydinohjelma on rauhanomainen.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA raportoi helmikuussa, että Iran on rikastanut uraania noin 60-prosenttiseksi. Ydinaseisiin tarvitaan noin 90 prosentin rikastusastetta.

AVAINSANAT