• Politiikka
• 28.12.2024
• 9:10
• (Päivitetty: 28.12. 9:13)

Eurooppa on kuralla. Kilpailukyky matelee, puolustus on täynnä reikiä ja Trump uhkaa tulleilla. Työnsä aloittaneilla Euroopan unionin komissiolla ja parlamentilla on kiire.

EU:n uusi komissio voi vaikuttaa poliittisesti heikolta, mutta samaan aikaan sillä on Ursula von der Leyenissä poik­keuksellisen kokenut ja siten vahva puheenjohtaja.

Parlamentin hajanaisuus ja ääriryhmistä kumpuavat paineet voivat johtaa siihen, että vahvoista yksilöistään huolimatta tämä komissio tekee tuskastuttavan hitaita päätöksiä.

Turun yliopiston dosentti, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski muistuttaa, että nyt komissiolla ei ole niin vahvaa enemmistöselkänojaa parlamentissa kuin edeltäjällään.

Tämä vaikuttaa vastedes siihen, millaisia kaupankäyntikierroksia lainsäädännön muutokset komissiolta, neuvostolta ja parlamentilta vaativat.

– Lainsäädäntötyössä komissiolle varmasti tulee vaikeuksia, mutta niin tulee parlamentille ja neuvostollekin. Siellä saadaan myös katsoa peiliin, jos EU ei saa jotain aikaan – eikä se ole koskaan yksin komission vika.

Hankkeiden etenemisen hitaus on lisäksi eri asia kuin päätöksentekijöiden näennäinen heikkous.

– Ursula von der Leyen on tällä kaudella hyvin kokenut puheenjohtaja, ja pystyy varmasti edustamaan unionia maailmalla uskottavammin kuin moni edeltäjänsä. EU:n vahvuus vaatii kuitenkin parlamentissa yhtenäisyyttä, ja sieltä ne riskit tulevat, Heinikoski sanoo.

EU:n vahvuus vaatii parlamentissa yhtenäisyyttä, ja sieltä ne riskit tulevat,

PARLAMENTISSA on monen eurooppalaisen laitaoikeistoryhmän ja muun muassa Saksan äärivasemmistonkin nousun takia hyvin erilainen dynamiikka kuin aiemmilla kausilla.

Komissio joutuu ohjailemaan muuttoliikettä jäsenmaiden rajat kiinni -paineissa, samalla pohtimaan EU:n laajenemisen suuntaa Ukrainan sodan muuttamassa tilanteessa.

Komission onnistumista mitataan maahanmuuttoasioissa, vaikka von der Leyen todennäköisesti haluaisi itse keskittyä EU:n talouden vakauttamiseen ja turvallisuuspoliittisen aseman vahvistamiseen.

Muuttoliike on Saila Heinikosken mukaan merkitty monen komissaarin toimenkuvaan, mikä kertoo siitä miten tärkeänä painopistealueena komissio joutuu sitä pitämään.

– Seuraan itse muuttoliikepolitiikkaa, enkä itsekään pysty varmuudella ennustamaan mitä kaikkea siinä tapahtuu vaikkapa ensi kevään aikana. On selvää, että von der Leyen joutuu keskustelemaan maahanmuuton rajoittamisesta, mutta samalla EU:n pitää tarjota Välimeren takaisille maille aitoja taloudellisia ja poliittisia kumppanuuksia.

Kilpailijana näissä kun on avokätisesti Afrikkaa ja globaalia etelää rahoittava Kiina, sekä omaa kuvaansa Brix-maiden kautta kiillottava Venäjä.

– Jos EU vain saarnaa etelälle siirtolaisten takaisinottamisesta ja maahanmuuton haitoista, se ei paranna meidän kilpailuasetelmiamme siellä. Tässä EU:n lyhytnäköisemmät sisäpoliittiset paineet voivat haitata unionin ulkosuhteita, Heinikoski laskee.

Toistaiseksi esimerkiksi Italian kokeilu palautusten ulkoistamisesta Albaniaan ei ole toiminut, mutta palautuskeskusten tarpeesta puhuvat jo Ranska ja Saksakin.

– Vielä ei tiedetä, onnistuuko EU luomaan jonkun kansainvälisen oikeuden normit täyttävän siirtojärjestelmän, Heinikoski sanoo.

EU:n lyhytnäköisemmät sisäpoliittiset paineet voivat haitata unionin ulkosuhteita.

MONI lähikuukausien asia ja tapahtuma viitoittaa komission taivalta. Donald Trumpin valtaan astumisen jälkeen transatlanttisissa suhteissa alkaa väistämättä uudenlainen aika. Syyrian sisällissodan uudet käänteet, Israelin ja naapureidensa vihanpidon ratkaiseminen – kaikki nämä tuovat uusia mustia joutsenia ja kerrannaisvaikutuksia sekoittamaan EU:nkin arkea.

Heinikoski neuvoo myös seuraamaan Saksan vaaleja, koska taloudeltaan vahvimman jäsenmaan käytös ja tilanne väistämättä vaikuttaa koko EU:n linjauksiin. Yksilötkin ratkaisevat yllättävän paljon.

– Jos Saksaan saadaan uusien vaalien jälkeen vahva kansleri, silläkin on merkittäviä vaikutuksia siihen mihin suuntaan koko EU kääntyy.

SDP:n meppi Eero Heinäluoma jakaa huolen Trumpista ja transatlanttisten suhteiden jatkosta.

Hän arvioi, että EU:ssa tulee painetta muuttaa toimintaa ”Trump-ystävällisemmäksi”. Hengenheimolaisia on jo parlamentissa.

– Trumpin seuraajia on ilmestynyt lisää myös Euroopassa. Unkarin Viktor Orbán on jo pitkään laskenut oman poliittisen tulevaisuutensa sen varaan, että Trumpin valinta luo hänelle enemmän liikkumatilaa Euroopassa. Myös Romaniassa ja Sloveniassa monet vannovat Trumpin nimiin. He kaikki haluavat heikentää Euroopan yhtenäisyyttä.

– Mutta olen luottavainen, että nämä yritykset tulevat epäonnistumaan, parlamentissa on riittävä enemmistö maltillisen ja vakaan politiikan tukena.

Myös Ukrainan tuki ja sen jatko kytkeytyy Trumpiin. Kukaan, ehkä Trumpia lukuun ottamatta, ei tiedä, miten tuelle talven aikana käy.

Tilanteesta oltiin hämillään myös Nato-parlamentaarikkojen kokouksessa, johon Heinäluoma osallistui. Kokouksessa Ukraina oli ykköskysymys.

– Se oli selvää, että Eurooppa jatkaa Ukrainan tukemista Yhdysvaltojen tulevista päätöksistä huolimatta. Uskon, että presidentti Biden pyrkii vielä tekemään ennen kautensa loppumista merkittäviä sotilaallisia ja taloudellisia tukipäätöksiä. Ukraina selviää lähikuukaudet EU-sitoumuksilla ja Yhdysvaltojen tuella.

Heinäluoma ei usko, että Yhdysvallat lopettaisi kokonaan Ukrainan tukemisen – mutta samalla muistuttaa tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta.

– Tuen lopettaminen olisi merkittävä arvovaltatappio Yhdysvalloille ja löisi särön maan uskottavuudelle liittolaisena ja sopimuskumppanina. Tämä nähtäisiin valtavana epäonnistumisena, jonka vaikutukset eivät jäisi vain Ukrainaan tai Eurooppaan.

Kukaan, ehkä Trumpia lukuun ottamatta, ei tiedä, miten tuelle talven aikana käy.

JOS Yhdysvallat ja Kiina jatkavat sapeleiden kalistelua ja tulleilla nokittelua, on Eurooppa myös taloudessa pahassa välikädessä.

SDP:n toinen meppi Maria Guzenina sai tuoreeltaan merkittävän Kiinan kauppaan liittyvän tehtävän. Hänet valittiin parlamentin sisämarkkinat- ja kuluttajasuojavaliokunnassa varjoraportööriksi niin sanottuun oma-aloitemietintöön. Tehtävä liittyy kiinalaisten verkkokauppojen toiminnan suitsimiseen EU-alueella.

– Vien parlamentin tahtoa komission suuntaan kun komissaari Henna Virkkunen aloittaa kiinalaisten verkkokauppojen toiminnan korjaamisen. Itse haluaisin esimerkiksi verkkokauppa Temun johtajan kuultavaksi parlamenttiin. Pidetään Kiina tietoisena, että emme Euroopassa hyväksy sääntöjen rikkomista.

Guzenina sanoo kiinalaisen verkkokaupan, etenkin Temun ja Sheinin, pikkupakettien tsunamin vyöryvän Eurooppaan. Ongelmana on niin vääristynyt kilpailu, tuotteiden turvallisuus kuin eurooppalaisten addiktoituminen halpatuotteille.

– Tullin tilastojen mukaan kolmansista maista tulevien alle 150 euron pakettien määrä on vuodessa noin nelinkertaistunut. Leijonanosa tästä kasvusta liittyy kiinalaisiin verkkokauppoihin.

Guzenina sanoo koko Euroopan, ja Suomen, jääneen jälkeen kansainvälisissä investoinneissa. Hän myöntää osin todeksi lauseen: EU sääntelee, muut innovoivat.

– Kun katsotaan kaupan esteitä, niin meillä pitäisi olla toimivat sisämarkkinat, mutta eivät ne toimi niin jouheasti kuin pitäisi. Tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus ei toteudu. Tässä riittää perattavaa, vaikka sääntelyäkin tarvitaan kuluttajansuojasta alkaen.

– Isommassa kuvassa meidän pitää miettiä, minkälaisilla rahoitusinstrumenteilla voimme boostata Euroopan kilpailukykyä kuten tehdään Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Yhteisiä varoja pitäisi suunnata kohteisiin, joissa on vahvaa innovointia ja tutkimusta.

MARIA Guzenina ja Eero Heinäluoma pelkäävät, että uusi komissio ja sen puheenjohtaja kallistuvat päätöksenteossaan liikaa oikealle.

Komissio valittiin pienimmällä enemmistöllä sitten vuoden 1993. Komissiossa on 27 jäsentä, joista yli puolet, 14, on nyt keskustaoikeistolaisesta EPP-puolueesta. Esimerkiksi sosialidemokraateilla on neljä komissaaria ja laitaoikeistoon laskettavalla ECR:llä kaksi komissaaria.

– Jos EPP kaatuu laitaoikeiston syliin, tarkoittaa se tosiasioihin perustuvan päätöksenteon kaventumista, Guzenina sanoo.

Minkälaisilla rahoitusinstrumenteilla voimme boostata Euroopan kilpailukykyä kuten Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Myös Heinäluoma myöntää, että komission alku ei lupaa hyvää.

– Komission uusi kokoonpano on selvästi lisännyt oikeiston uhoa. Parlamentissa on nyt paljon paineita, seuraamme erittäin tarkasti mitä komissio tekee, Heinäluoma sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että hajanainen äärioikeisto pystyisi merkittävästi vaikuttamaan parlamentin isompiin linjauksiin. Hän sanoo parlamentin poliittisten ”äärilaitojen”, niin vasemmalla kuin oikealla, yleensä vastustavan kaikkia kompromissiehdotuksia.

Heinäluoma toivoo, että komissio ei lipsu esimerkiksi jo tehdyistä vihreän siirtymän päätöksistä. Von der Leyen on moneen kertaan vakuuttanut, että vih­reästä siirtymästä ei tingitä, mutta Heinäluoma on epäileväinen.

– Katsotaan mitä tapahtuu. Vihreä siirtymä voi mutkistua, jos joissain asioissa lyhytnokkainen linja voittaa. Nyt pitäisi katsoa ainakin kymmenen vuoden päähän, ei vain miettiä tätä tai ensi vuotta.