VALIKKO

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja: ”Presidenttikin myönsi sen, että jonkinlainen lapsus tapahtui”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.).

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) kertoo Demokraatille, että valiokunta tapasi tänään tasavallan presidentti Alexander Stubbia – ja kuuli tämän näkemykset keskikesällä puhuttaneesta pääministeri Petteri Orpon edustusjupakasta.

Kiljusen mukaan presidentti olisi myöntänyt sen, että eduskuntaa olisi pitänyt informoida siitä, että Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen ei osallistunutkaan pääministeri. Kiljunen kuitenkin painottaa, ettei tuurausjärjestelyiden tiedotusvastuu kuulu presidentille.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei osallistunut heinäkuussa Euroopan poliittisen yhteisön (EPY) kokoukseen, vaan oli lomalla perhesyistä. Pääministerin tuuraamisesta syntyi kohu, sillä Orpo sopi eduskunnalle kertomatta, että paikalle päämiestason kokoukseen lähtikin tasavallan presidentti.

Demokraatti kertoi runsas viikko sitten, että pääministerin on tarkoitus tulla kutsuttuna raportoimaan eduskuntaan asiasta. Käytännössä Petteri Orpo (kok.) tavannee piakkoin niin suuren valiokunnan kuin ulkoasiainvaliokunnankin.

Kimmo Kiljunen kertoi tuolloin, että myös presidentin tapaaminen olisi valiokunnan asialistalla, tosin se ei johdu kesän tapahtumista vaan tavallisista kokousrutiineista.

Kiljunen selitti tuolloin myös, mistä kesän edustusjupakassa oli kansanedustajien näkökulmasta kyse.

– Normaalikäytäntö on se, että näinkin isossa asiassa, jossa edustaminen vaihtuu ja muuttuu, olisi ollut hyvä, että suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja vähintään olisivat olleet tietoisia. Olisimme silloin voineet valiokunnillemme kertoa, että tässä tapahtuu vaihdos, että pääministeri ei edustakaan vaan presidentti, Kiljunen sanoi.

DEMOKRAATTI kysyi tänään eduskunnassa Kiljuselta asiasta ja hän vahvisti, että ulkoasiainvaliokunta on tavannut presidenttiä tiistaina.

Kiljunen on yhä sitä mieltä, että Stubbin toimiminen Orpon sijaisena ei tässä tapauksessa ollut puhdas valtiosääntöongelma tai turvallisuuspolitiikan johtamisen kysymys.

Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa oli Kiljusen mielestä kyse enemmänkin luonteeltaan rutiinikokouksesta, ei virallisesta kokouksesta. Jos tässä tapauksessa pääministeri ja tasavallan presidentti sopivat jostakin käytänteistä, se on silloin heidän välinen sopimuksensa eikä Kiljusen mielestä asiaa pitäisi arvioida valtiosäännön kautta.

– Ainoa arviointi, minkä minä joudun tekemään, on eduskunnan tiedonsaantioikeus. Tässä tapauksessa tapahtui virhe, lapsus tässä asiassa, kun kesällä osallistuja vaihtui, ettei pääministeri mennyt vaan presidentti. Olisi ollut hyvä, että suuri valiokunta ja ennen kaikkea ulkoasiainvaliokunta, jonka rootelissa ensisijaisesti ovat yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat unionissa, olisivat olleet tietoisia.

KENEN sitten olisi ollut velvollisuus kertoa osallistujan vaihdoksesta? Kiljunen muistuttaa, että velvollisuus on valtioneuvostolla. Eli käytännössä tehtävä olisi kuulunut esimerkiksi pääministerille tai ulkoministerille.

– Valtioneuvosto on meille raportointivelvollinen, ei tasavallan presidentti. Tasavallan presidentti on oma instituutionsa. Hän voi itse sitten arvioida ja meillä on jatkuva yhteys kyllä. Olisi se viesti voinut sitäkin kautta tulla, mutta velvoittavuus ei tule sieltä puolelta vaan valtioneuvoston puolelta.

Demokraatti tiedusteli Kiljuselta, syntyikö valiokunnassa pelisääntötyyppistä keskustelua.

– Ehkä nyt sen verran voisi avata sitä keskustelua hänen kanssaan, että presidenttikin myönsi sen, että tässä nyt jonkinlainen lapsus tapahtui tiedonkulussa, että olisi luontevaa ollut, että siitä olisi eduskunnalle kerrottu etukäteen. Sen verran voin tästä nyt avata ilman, että tässä nyt valtiosalaisuuksiin mennään. Tämä kulma on yhteisesti ymmärretty ja samaahan toteaa pääministeri. Ei ole siis mitään kiistaa tässä itse asiassa eduskunnan elinten ja valtioneuvoston tai presidentin kanssa.

– Tämä ei ole meille mikään poliittinen dilemma, muuta kuin tiedonkulku täytyy varmistaa ja jatkossa täytyy olla vielä pykälän verran huolellisempia, että kesälomista riippumatta tiedetään mitä tapahtuu, Kiljunen vastaa.

Kiljunen kuitenkin painottaa tiedon kulkevan yleensä hyvin. Tänään presidentti kertoi valiokunnalle muun muassa juuri tuon Euroopan poliittisen yhteisön kokouksen tapahtumista.

– Tämä oli yksi keskusteluteemoista. Presidentti raportoi meille kokouksesta, sen luonteesta, keskusteluteemoista ja merkityksestä, mikä sillä oli kokonaisuudessa. Siinä suhteessa valiokunta on saanut jälkikäteisraportoinnin. Nyt me olemme odottamassa luonnollisesti myös, että kuulemme siitä pääministeriltä.

Pääministerin tapaamisen päivämäärää ei ole Kiljusen mukaan vielä sovittu. Nyt valiokunta odottaa poliittisen yhteisön kokoukseen liittyen valtioneuvoston selvitystä, joka tullee tuota pikaa. Kiljunen pitää todennäköisesti, että pääministeri tavataan yhteiskokouksessa suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kanssa.

KILJUNEN kertoo, että ulkoasiainvaliokunta tapaa presidenttiä ajoittain. Tapaamisia oli paljon jo edellisen presidentin Sauli Niinistön kaudella.

– Alexander Stubbin kaudella tämä ei ole ainakaan vähentynyt. Ihan yhtä intensiivistä kanssakäymistä on ulkoasiainvaliokunnan ja presidentin välillä nytkin.

Kiljunen kehuu molempien presidenttien pitäneen ja pitävän eduskuntaa hyvin kartalla ulkopolitiikan hoidosta.

– Kun tiedän aikaisempia presidenttejä, tässä on vahva etunoja. Ei aikaisemmatkaan ole syrjineet eduskuntaa, mutta nyt tässä on ollut vielä enemmän aktiviteettia.

Kiljunen luonnehtii tämän päivän tapaamista normaaliksi tapaamiseksi, jolla oli vapaamuotoinen agenda. Kiljunen sanoo, että presidentti rakentaa agendan, hänellä on mielessään asioista, joista hän haluaa puhua. Valiokunnalla on taasen omia kysymyksiään.

– Yksi kysymys, josta me halusimme kuulla, oli luonnollisesti Euroopan poliittisen yhteisön kokous.

AVAINSANAT

Ville Niinistö X:stä: ”En ole itse ajatellut lopettaa”

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.).

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) tukee vihreiden päätöstä vetäytyä viestintäalusta X:stä. Vihreät ilmoitti maanantaina lopettavansa viestimisen X:ssä.

Puolueen lisäksi liki kaikki vihreiden eduskuntaryhmän poliitikot ovat lakanneet keskustelemasta alustalla.

– Minusta se on ihan perusteltu päätös. Kyllähän tämä X:n suunta on sellainen, että sillä alustalla on vaikea käydä asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Erilaiset trollit ja ääriliikkeiden edustajat huseeraavat siellä hyvin aktiivisesti ja moninkertaistavat omaa ääntään sillä, että heidän viestejään masinoidaan trollitehtaissa Niinistö sanoo Demokraatille.

Niinistö muistuttaa Ruotsin TV4:n Kalla Fakta -ohjelman viime keväänä paljastamasta ruotsidemokraattien trollitehtaasta, joka tuotti poliittisia vastustajia solvaavia valetilejä TikTokiin, Instagramiin ja Facebookiin.

Henkilökohtaisesti hän ei ole X:stä poistumassa, vaikka toteaakin alustan muuttuneen.

– Olen ollut siellä 14 vuotta. Minulla on siellä aika pitkä historia ja edelleen ihmisiä, joiden kanssa olen vuosia käynyt keskustelua. En ole itse ajatellut lopettaa. Mutta kyllähän se on muuttunut enemmän viestintäkanavaksi. Keskustelu on merkittävästi vähentynyt, koska se ympäristö on muuttunut epämiellyttäväksi.

KANSAINVÄLISET poliittiset kontaktit ovat myös yksi syy X:ssä jatkamiselle. Niinistön mukaan EU-parlamentin toimijat löytyvät edelleen pääosin X:stä. Hän kertoo käyttävänsä myös Meta-yhtiön kilpailevaa Threadsia sekä Bluesky-alustaa, mutta palveluiden tavoittavuus ei toistaiseksi ole X:n tasolla.

– Se, mitä Twitter oli 10 vuotta sitten, jossa sai nopeasti tietoa yhteiskunnallisista tapahtumista meillä ja maailmalla viranomaisilta, toimittajilta ja asiantuntijoilta, niin eihän sellaista oikein ole. Mutta ongelma on se, että eihän X ole myöskään sellainen.

Niinistön mukaan X:ssä liikkuu jo niin paljon väärää tietoa, että sen perusteella on vaikea saada luotettavaa kuvaa ajankohtaisista tapahtumista.

– Sellaista yhteisöllistä sosiaalista mediaa, jossa oikeat ihmiset voivat käydä yhteiskunnallista keskustelua keskenään, myös erimieliset kohdata toisiaan ja käydä kunnioittavaa keskustelua yli rajojen, ei oikein ole. Trollien ja valekeskustelijoiden määrä, siis keskustelijoiden joilla on jokin muu agenda, kun vaihtaa tietoja, on X:ssä valtava.

EUROOPAN parlamentti hyväksyi kesällä 2022 some-alustoja velvoittavat digipalvelusäännöt (DSA). Niillä pyritään suitsimaan paitsi eurooppalaisia yrityksiä myös yhdysvaltalaisia jättifirmoja Metaa, X:ää, Googlea ja kiinalaista TikTokia.

DSA-lainsäädännön näkökulmasta some-alustat ymmärretään medioiksi, joilla on julkaisuvastuu, vaikka se onkin erilainen kuin perinteisellä medialla.

– Kun ollaan julkisessa tilassa, kokoontumispaikassa, näillä toimijoilla on vastuu, että heidän algoritminsa eivät suosi kansanryhmää vastaan kiihottamista, ihmisoikeuksien polkemista tai naisvihamielistä sisältöä. Algoritmiin liittyvät velvoitteet ovat lainsäädännössä hyvin selvät.

Tarvittaessa, jos epäilyjä väärinkäytöksistä on herännyt, lainsäädäntö velvoittaa alustat avaamaan algoritminsa EU:n komissiolle.

– Nythän komissio on edellyttänyt, että TikTok antaa algoritmitiedot Romanian vaaleihin liittyen, koska on ilmeistä, että äärioikeistoehdokkaan hyvin voimakas nousu vaaliviikkona on todennäköisesti ollut venäläisten toimijoiden TikTokin kautta rahoittamaa tai vauhdittamaa.

Tullaanko ne tiedot sieltä saamaan?

– Jollei ole valmis noudattamaan EU:n digipalvelulainsäädännön velvoitteita, niin viime kädessä voidaan määrätä sakkoja, sanktioita tai sulkea pois EU:n markkinoilta. Nämähän ovat ne välineet, mitä asiasta vastaavalla komissaarilla ja komissiolla on. Henna Virkkunen (kok.) on asiasta vastaava komissaari, joten Virkkuselta pitäisi kysyä, että jos toimijat eivät toimi lainsäädännön mukaisesti, niin mitä sitten.

NIINISTÖN mukaan DSA-lainsäädäntö antaa EU:lle tarvittavat välineet puuttua somejättien mahdollisiin väärinkäytöksiin. Se, puututaanko niihin esimerkiksi X:n kohdalla, on eri kysymys. X:n pääomistaja Elon Musk on pian tehtävässään aloittavan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriä.

– Vallan keskittyminen on huolestuttavaa. Maailman rikkain mies kasvattaa varallisuuttaan osallistumalla Yhdysvaltain politiikkaan tavalla, joka edistää hänen varallisuuttaan. Ja käyttää sitten merkittävää sosiaalisen median alustaa omien poliittisten näkemystensä edistämiseen. Onhan siinä sellainen vallankeskittymä, jos Trump Muskin lähipiirissään pitää, että ei sellaista ole henkilötasolla modernissa historiassa nähty talouselämän toimijalla.

Komission puolelta mahdollisia läpinäkyvyysvaatimuksia esittää some-jättien suuntaan suomalainen Virkkunen. Niinistön mukaan Virkkunen on aloittanut työssään hyvin.

– Minusta hän on ihan asiallisesti vastannut ja kertonut, että EU-lainsäädäntöä pitää noudattaa, mutta lähikuukaudet ratkaisevat onko komissio valmis asettamaan myös vaatimuksia silloin, jos näitä algoritmeja ei avata eikä tietoa anneta komissiolle lainsäädännön pohjalta.

ELON Musk on herättänyt huomiota X:ssä muun muassa haastattelemalla laita- tai äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen puheenjohtajaa Alice Weidelia. Musk on myös suositellut saksalaisille AfD:n äänestämistä.

– Musk saa lain mukaan järjestää omalla alustallaan keskustelutilaisuuden AfD:n puheenjohtajan kanssa. Myöskään se, että hän suosittaa saksalaisille AfD:n äänestämistä, ei ole laitonta.

– Mutta se, jos hän käyttää alustaansa niin, että algoritmit pakottavat käyttäjiä näkemään hänen viestejään. Hänen viestejäänhän on buustattu aika voimakkaasti. Ja jos algoritmit sen lisäksi suosivat äärioikeistolaisten poliittisten toimijoiden viestejä, moninkertaistavat niiden näkyvyyden, ja lietsovat vihaviestien ja trollitehtaiden viestien näkyvyyttä, niin silloin olemme tilanteessa, jossa EU-lainsäädäntöä ei noudateta.

– Silloin komission pitää olla tiukka. Silloin X:n ja TikTokin kohdalla pitää avata algoritmit, Niinistö sanoo.

Tuliko Virkkusen komissaarin salkusta painavampi kuin mitä etukäteen ajateltiin?

– Kyllä se tiedettiin koko ajan, että se on painava salkku. Tämä tuli akuutisti esille Trumpin valinnan ja Muskin roolin myötä. Poliittinen jännitteisyys on tässä vielä huomattavasti isompi kuin ehkä vielä puoli vuotta sitten ymmärrettiin.

EU:N digipalvelulainsäädäntö ei Niinistön mukaan pakota puuttumaan väärään tietoon tai hyvän maun vastaiseen sisältöön.

– Faktantarkistukseen sinällään on luettu kaikenlaista pehmeääkin, moderointia muistuttavaa tehtävää. Se on asia missä on poliittista liikkumavaraa. Mutta kun puhutaan laittomasta sisällöstä eli kansanryhmää vastaan kiihottavasta, ihmisoikeuksia polkevasta sisällöstä, niin siihen X:llä, TikTokilla ja muilla on velvollisuus puuttua EU-lainsäädännön pohjalta.

Musk ja AfD:n Weidel vertasivat EU:n digipalvelulainsäädäntöä X-keskustelussaan natsi-Saksan sensuuriin. Myös perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen on katsonut EU-parlamentin puheenvuoroissaan DSA-lakien johtavan poliittisten mielipiteiden sensuroimiseen. Niinistö on eri mieltä.

– Tämä ei ole niin kuin Sebastian Tynkkynen asian maalaa. Hänen näkemyksensä on väärä. Se on poliittista propagandaa.

– EU-lainsäädäntö ei sensuroi mitään poliittisia näkemyksiä. Sebastian Tynkkynen saa aivan vapaasti esittää näkemyksiään kaikissa sosiaalisen median kanavissa ilman, että kukaan puuttuu siihen mitenkään ja niin hän myös tekee.

NIINISTÖ korostaa, että DSA-lainsäädännössä on kyse laittomaan sisältöön puuttumisesta.

– EU:n digipalvelulainsäädäntö ei edellytä edes sellaista faktantarkistusta, jossa puututtaisiin tiettyihin kriittisiin näkemyksiin. Saa esittää jopa epädemokraattisia, äärimmäisiä poliittisia näkemyksiä, kunhan ne eivät ole ilmiselvästi laittomia. Laittoman sisällön valvonta on se mitä digipalvelulainsäädäntö edellyttää. Laitonta sisältöä on sellainen, joka ohjaa ihmisten perusoikeuksien tai demokratian, vaalien sekä yleisen turvallisuuden aktiiviseen rikkomiseen.

AVAINSANAT

Energiateollisuudesta epäilyjä Mykkäsen ydinvoima-avaukselle – Leskelä: ”Markkinavaikutukset voivat olla kyllä aika hankalia”

Kuvituskuvassa Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos 12. elokuuta 2024.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). esitti eilen, että Suomi loisi rahoitusratkaisua uudelle ydinvoimalalle.

Mykkäsen mukaan tarvitaan puhdasta perusvoimaa, jos ollaan tosissaan puhtaan siirtymän investointien kanssa ja halutaan samalla minimoida riskin sähkökatkoista.

Valtion rahoitusratkaisu voisi koostua kahdesta osasta. Ensinnä tuettaisiin ydinvoimalahanketta pitkän rakennusajan aikana. Valtio voisi taata rakennusajan lainan kokonaan tai osittain tai tarjoamalla korkokaton.

Toinen tukimuoto olisi niin sanottu hintaputki, jonka avulla taattaisiin ydinvoimaan investoivalle yhtiölle minimihinta myydystä sähköstä. Käytännössä sähköntuottaja saisi vähimmäishinnan ydinsähköstä hinnan ollessa markkinoilla nollassa tai miinuksella. Jos markkinahinta ylittäisi hintaputken ylärajan, tuottaja maksaisi hyvitystä asiakkaille. Mykkäsen mukaan hintaputkessa raha ei kuitenkaan liikkuisi valtion budjetin kautta vaan sähkön tuottajien ja kuluttajien välillä.

ENERGIATEOLLISUUS järjesti tänään tiedotustilaisuuden sähkön vuositilastoista 2024. Samassa yhteydessä Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kommentoi medialle myös Mykkäsen avausta.

Leskelän mukaan on ilman muuta selvää, että ydinvoima on pitkään keskeinen osa sähköjärjestelmäämme. Ydinvoiman hankaluus on sen pitkä investointiaika. Se on vaikea toteuttaa markkinaehtoisesti, koska se sitoo rahaa pitkäksi aikaa. Lisäksi kun markkinanäkymä on epäselvä, investointi on haastava. Leskelän mukaan on mielipideasia pitääkö sitä tukea vai ei.

– Meidän näkökulma on se, että jos halutaan poliittisesti edistää ydinvoimaa, sitä kannattaisi edistää nimenomaan sillä tavalla, että rakentamisaikaista rahoitusta helpotettaisiin. Siihen voi olla erilaisia keinoja ovat ne sitten korkotakauksia, lainatukia tai mitä ovatkaan.

Sen sijaan siihen sähkön tuotannon ohjaamiseen ja tukemiseen hinnalla Energiateollisuus suhtautuu Leskelän mukaan suurella varauksella.

– Ensinnä se voi olla varsin pitkäaikainen ja kustannuksiltaan arvaamaton ja sen markkinavaikutukset voivat olla kyllä aika hankalia. Nyt pitäisi ihan ehdottomasti tehdä kyllä todella perusteellisia arvioita niin taloudesta kuin markkinoista, jos tällaiseen tuotantotukityyppiseen lähdettäisiin, Leskelä lausui.

Leskelä muistuttaa, että sillä on aina markkinavaikutuksia, jos uutta tuotantoa syntyy tuettuna. Vaikutuksia syntyy niin olemassaolevan kapasiteetin markkinoilla pysymiseen kuin sen tuotantoon että muiden investointien toteuttamiseen. Sellaisiin laskelmiin ei pidä uskoa, että markkina on jonkinlainen ilman uutta ydinvoimalaa tai -voimaloita tai niiden kanssa.

KAI Mykkänen katsoi eilen, että lisää puhdasta perusvoimaa tarvitaan, jos ollaan tosissaan puhtaan siirtymän investointien kanssa ja halutaan minimoida sähkökatkojen riski.

Mykkäsen mukaansa ongelmia tulee ennen kaikkea 2030-luvulla, koska puhdas siirtymä voi pysähtyä ja sähkön käyttäjät voivat kohdata kohtuuttoman rajut hintavaihtelut.

Leskelä toteaa, että monenlaisia tulevaisuuskuvia voidaan piirtää. Hän jatkaa, että iso kala, jota Suomen kannattaisi pyytää on se, että puhtaan energian avulla voitaisiin uudistaa nykyistä teollisuutta ja saada tänne paljon uutta teollisuutta.

– Tämä on nyt varmasti se pääajatus ydinvoiman tukemisessakin, että monet näistä toiminnoista tarvitsevat sähköä ympäri vuoden ja haluavat ikään kuin investointipäätöstä tehdessään kiinnittää jollain tavalla kiinnittää sähkön hankintansahintansa puhtaaseen sähköön. Sitten sitä on vaikea kiinnittää, jos ei ole näkymää siitä, että puhdasta sähköä on tarjolla. Tämä on se asia, jota siinä ratkotaan, Leskelä.

Hän painottaa, että on kuitenkin vähän erillinen kysymys, riittääkö sähkö joka tilanteessa. Tässä soveltuvammat ratkaisut liittyvät sähkön joustojärjestelmään. Huipputuotantoa, varastoa tai joustoa ratkotaan ehkä paremmin näitä edistämällä kuin ydinvoimaa rakentamalla.

TIEDOTTEESSAAN vuositilastoista 2024 Energiateollisuus kertoo, että ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä. Edullinen hinta, datakeskukset ja sähkökattilat nostivat sähkön kulutusta, teollisuuden kulutus on vähentynyt.

Vuoden 2024 aikana puhtaan sähkön osuus oli 95 % tuotetusta sähköstä, Energiateollisuuden sähkön vuositilastoista ilmenee.

Ydinvoimalla tuotettiin 2024 noin 39 % sähköstä. Tuulivoima ohitti ensimmäistä kertaa vesivoiman toiseksi suurimpana tuotantomuotona. Tuulella tuotettiin 25 % sähköstä, vedellä 18 %.

Sähköntuotannon päästöt olivat 1,9 Mt hiilidioksidia. Tätä voi verrata esimerkiksi tieliikenteen (lähes 9 Mt), teollisuuden (10 Mt) tai maatalouden (6 Mt) kasvihuonekaasupäästöihin. Takavuosina sähköntuotanto oli selvästi suurin päästölähde, muttei enää, tiedotteessa muistutetaan.

TUULIVOIMAN rakentamisessa vuosi 2024 oli historian toiseksi vilkkain, sen kapasiteetti kasvoi 20 % ja on nyt 8 358 megawattia. Vesivoimaa tuotettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena, johtuen lähinnä säistä. Yhdistetyn kaukolämmön ja sähköntuotannon määrä jatkoi laskuaan, se on nyt puolittunut kuluneen viiden vuoden aikana reiluun viiteen terawattituntiin. Kokonaisuudessaan lämpövoiman tuotanto laski 13,4 % edellisestä vuodesta.

Sähköntuotannon painopisteen muutos kaupungeista rannikoille on iso muutos, joka koettelee siirtokapasiteetin rajoja ja samalla tekee osasta kuntayhtiöistä yhä leimallisemmin infra- ja lämpöyhtiöitä, Leskelä toteaa tiedotteessa.

– Verkkoinvestoinnit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan paitsi kaupunkien sähkönkäyttäjien, myös vihreän siirtymän mahdollistamien investointien näkökulmasta, hän jatkaa.

Sähkön kulutus nousi 3,4 % edellisestä vuodesta, jolloin korkeat hinnat jossain määrin maltillistivat sähkön käyttöä. Sähkön kulutuksen kasvu painottuu muuhun kuin teolliseen kulutukseen.

Teollisen kulutuksen jakaumassa on tapahtunut muutoksia. Metsäteollisuuden kulutus on noussut 2,8 %, muun teollisuuden laskenut. Suurin laskija on kemianteollisuus (-2,5 %), jota Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat muutokset ovat kuormittaneet, sekä metallinjalostus, jonka kansainvälinen kysyntä on laskenut.

Muuta kuin teollista kulutusta nostavat lämpölaitoksissa yleistyneet sähkökattilat ja datakeskusten sähkönkäyttö. Liikenteen sähköistyminenkin vaikuttaa hieman.

SÄHKÖN hinta vaikutti myös kulutukseen. Tukkusähkön keskihinta oli 46 euroa megawatilta, eli 4,6 senttiä kilowattitunnilta ilman veroja ja sähkön myyjien kuluja. Suomalaisen sähkön hinta laski pitkäaikaisen keskiarvon tuntumaan ja oli kolmanneksi halvinta Euroopassa Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Sääriippuvaisen tuotannon kasvaessa siirtoyhteydet naapurimaihin tulevat yhä tärkeämmiksi, joten Estlink 2 -kaapelin katkaisu on hyvin vakava asia erityisesti Viron, mutta myös oman sähköjärjestelmämme kannalta, Leskelä toteaa tiedotteessa.

Sähköverkkoinvestointien rooli korostuu kokonaisuudessaan lähivuosina.

– Muuten järjestelmämme on erinomaisessa kunnossa, ja tuotantoa saadaan nopeasti lisää, kunhan tulee kysyntää. Energiajärjestelmänsä puolesta tulevan talouskasvun eväät ovat kunnossa.

AVAINSANAT

Työministeri Satonen vierailulla Vietnamissa – allekirjoitti työperäistä maahanmuuttoa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan

Työministeri Arto Satonen (kok.) kertomassa kansainvälisestä rekrytoinnista Vietnamista ja Filippiineiltä medialle Helsingissä 9. tammikuuta 2024.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on allekirjoittanut työperäistä maahanmuuttoa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan Vietnamin kanssa. Vietnamiin ja Filippiineille suuntautuvan matkansa aikana Satosen on määrä edistää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Satonen kertoo viestipalvelu X:ssä myös, että hän tapasi vierailulla Vietnamin pääministerin Pham Minh Chinhin ja kertoi tälle Suomen huolen Itämeren tilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Mukana Satosen matkalla on Helsingin kaupunkia edustava pormestari Juhana Vartiainen (kok.) sekä useiden viranomaisten, yritysten, työnantajaliittojen, opetusalan toimijoiden ja kauppakamarien edustajien muodostama valtuuskunta.

AVAINSANAT

Kaksi uutta kovaa nimeä hakee Kelan johtoon

Kelan pääjohtajan tehtävään hakevat muiden muassa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikkö Liisa Siika-aho (kuvassa).

Uudet nimet päivittyivät Kelan sivuille keskiviikkona aamupäivällä. Hakuaika tehtävään päättyy tänään kello 12, jonka jälkeen Kela tiedottaa kaikista hakijoista.

Kelan pääjohtajan tehtävään hakevat myös työministeri Arto Satonen (kok.), keskustan entinen puheenjohtaja Annika Saarikko ja Husin diagnostiikkajohtaja, professori Lasse Lehtonen.

Liisa Siika-ahon nimi on noussut esiin spekulaatioissa. Jos Kelan pääjohtaja valittaisiin nykyisen pääjohtajan Outi Antilan taustan tavoin sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston osastopäällikön tehtävästä ja tästä tehtävästä jälleen paikkaa haettaisiin, se osuisi Liisa Siika-ahoon.

AVAINSANAT

Henkilöstöä ei huolita yrityksen hallintoon – edes laki ei korjannut asiaa

”Täysi vitsi. Pitäisi olla edustus, mutta kun yritys ei sitä halua, niin ei sille kukaan voi sitten mitään.”

”Oikeat päätökset tehdään johtajien omissa kokouksissa, kun henkilöstön edustajat eivät ole häiritsemässä.”

”Lainsäädännön pitäisi olla ehdottoman velvoittavaa ja laiminlyönnin sanktioitua.”

”Työnantaja ei ole halukas järjestämään mitään kuin pakon kautta.”

”Työnantajan mielestä järjestelmä on lain mukainen, mutta henkilöstönedustajien mielestä lain kirjain ei täyty.”

Edellä olevat lainaukset ovat henkilöstön edustusta yrityksen hallinnossa koskevasta selvityksestä, joka julkaistiin tänään. Kyselystä käy hyvin ilmi, että henkilöstön edustusta vasta opetellaan Suomessa. Siitä huolimatta, että vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mukaan henkilöstön edustus tulee järjestää yrityksissä, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 150.

Selvityksen kirjoittanut Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen pitää vuoden 2022 lakiuudistusta askelena oikeaan suuntaan, mutta riittämättömänä. Hänen mielestään kyse ei lopulta ole monimutkaisesta asiasta.

– Yrityksissä tulisi ymmärtää, että hallintoedustuksen perustamisen pitäisi olla hyvin helppoa. Siinä riittää henkilöstön edustajan liittäminen yrityksessä jo toimivaan toimielimeen samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin. Tärkeintä on, että hallintoedustaja saa sanoa pöydällä olevista asioista oman mielipiteensä. Muusta ei hallintoedustuksessa ole oikeastaan edes kyse, Maria Jauhiainen tiivistää.

Henkilöstön hallintoedustus puuttuu edelleen jopa joka toisesta lain piiriin kuuluvasta yrityksestä.

TÄNÄÄN julkaistu Teollisuuden palkansaajien (TP) selvitys ”Vahvempaa osallisuutta. Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa” on jatkoa TP:n vuonna 2019 tekemälle kyselylle.

Viidessä vuodessa etenkin tietoisuus henkilöstön hallintoedustuksesta on kasvanut. Todellisuus työpaikoilla on kuitenkin edelleen kaukana yhteistoimintalain tavoitteista, vaikka kehitystäkin on tapahtunut.

TP:n kyselyyn vastasi 748 henkilöstön edustajaa. Vastausten perusteella henkilöstön hallintoedustus puuttuu edelleen jopa joka toisesta lain piiriin kuuluvasta yrityksestä, vaikka kyse on lain velvoittavasta säädöksestä, eikä vapaaehtoisesta järjestelystä.

Velvoittavasta säädöksestä huolimatta uuden kyselyn mukaan esimerkiksi joka neljännen vastaajan yrityksessä halllintoedustus on vuoden 2022 lakiuudistuksen täsmennyksistä huolimatta järjestetty yhä niin kutsuttuun laajennettuun johtoryhmään, jossa hallintoedustajille lähinnä vain tiedotetaan jo tehdyistä päätöksistä. Maria Jauhiaisen mukaan tällaisissa tapauksissa hallintoedustus on toteutettu lain vastaisesti.

Avovastauksissa kerrotaan etenkin kokousten vähäisyydestä, hallintoedustuspaikkojen tietynlaisesta epämääräisyydestä sekä siitä, että työnantajan mukaan yhteistoimintalain tai jonkin muun lain nojalla perustettu järjestelmä kattaa myös hallintoedustuksen.

Vastaajista valtaosa (79%) kokee, että hallintoedustajalla on vain vähän, melko vähän tai ei laisinkaan vaikutusmahdollisuuksia yrityksessä. Vain noin joka kymmenes vastaa, että heillä on melko paljon vaikutusmahdollisuuksia.

TEOLLISUUDEN palkansaajien selvityksessä pidetään tarpeellisena lain tarkentamista sekä lain selkeyttämistä myös neuvotteluprossessin, siihen vaadittavien henkilöstöryhmien ja sanktioiden osalta.

Lisäksi selvityksessä kannatetaan soveltamisrajan laskemista pohjoismaiselle tasolle, joka mahdollistaisi hallintoedustusjärjestelmän laajentamisen nykyistä pienempiin yrityksiin. Suomessa lain soveltamisraja on nyt 150 työntekijää, kun muissa Pohjoismaissa soveltamisrajat vaihtelevat 25-35 hengen välillä.

Soveltamisrajan laskeminen oli esillä jo vuoden 2022 lakimuutoksen yhteydessä, mutta tuolloin sitä ei vielä laskettu.

Hallintoedustus nousi myös osaksi Orpon hallituksen vuoden 2022 hallitusohjelmaa. Sen mukaan ”yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä hallintoedustuksen osalta.”

Pääministeri Orpokin on julkisuudessa pitänyt mahdollisena, että muun muassa lain soveltamisrajaa voitaisiin mahdollisesti laskea.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AVAINSANAT