VALIKKO

Tutkija: Eikö kukaan huomaa, miten paljon hallitus alkaa nyt jarruttaa työperäistäkin maahanmuuttoa?

Tutkija Pasi Saukkonen ihmettelee, miksi myös ulkomaisen työvoiman saantiin vaikuttavat sääntökiristykset ovat menossa niin helposti läpi.

Hallitus kiristää maahanmuuttosäännöksiä – ja tutkijan mielestä juhlapuheista huolimatta osa muutoksista alkaa väistämättä vaikeuttaa myös Suomen tarvitsemaa työperäistä maahanmuuttoa.

Suomen hallituksen suhtautuminen maahanmuuttoon, myös työperäiseen, näyttää kokonaisuudessaan varsin kielteiseltä. Näin on lukuun ottamatta ”muutamia korulauseita työperäisen maahanmuuton tärkeydestä”, sanoo maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen Suomen Tietotoimiston haastattelussa.

STT pyysi Saukkosta arvioimaan hallituksen toimia ja hallitusohjelmaa työperäisen maahanmuuton houkuttelevuuden kannalta. Hän on tutkinut pitkään maahanmuuttoa ja työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen. Valtiovarainministeriön osastojohtaja Mikko Spolanderkin kertoi taannoin Iltalehdelle, että on vaikea nähdä muuta keinoa Suomen heikon julkisen talouden pelastamiseksi kuin kasvava maahanmuutto.

HALLITUSPUOLUEITA asia kuitenkin jakaa. Perussuomalaisten puoluejohdosta on viestitty, ettei työperäinen maahanmuutto ratkaise Suomen ongelmia. Puolue on suhtautunut erityisen nihkeästi EU:n ulkopuolelta tulevaan, matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Kokoomuksesta on taas annettu ymmärtää, että hallitus ei ole erityisesti kiristämässä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

Hallitus on kuitenkin toteuttamassa useita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä uudistuksia, joista osa vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti Suomeen työn perässä muuttaviin.

-  Aihekokonaisuus on hyvin pitkä ja yksityiskohtainen. Yksityiskohdista valtaosa tähtää maahanmuuton rajoittamiseen ja vähentää muuttajien oikeuksia, tutkija Saukkonen sanoo.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

-  Ensinnä suhteessa siihen, miten voimakkaasti tämä poikkeaa pidemmän aikavälin linjasta Suomessa. Ja myös suhteessa siihen, millaisilla näkemyksillä ennen kaikkea kokoomus ja myös RKP tulivat vaaleihin.

Hän toivoo, että maahanmuutosta käytäisiin nykyistä täsmällisempää ja perusteellisempaa keskustelua.

-  Keskustelu on vähäistä ja ennen kaikkea perussuomalaisten vahvasti dominoimaa. Tuottaahan se sellaista käsitystä yhteiskuntaan, että maahanmuutto on itse asiassa huono asia.

Heti perään Saukkonen sanoo kuitenkin vierastavansa ajatusta, jossa maahanmuutto nähdään ainoastaan hyvänä asiana. Maahanmuuttoon sisältyy myös haasteita, joista on puhuttava.

-  Mutta siihen pitäisi suhtautua niin, että se on sellainen todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti. Tässä välittyy nyt ihan väärää viestiä sekä Suomen sisällä että ulospäin.

HALLITUS valmistelee muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nostoa ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristyksiä.

Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.

Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen tai maahanmuuttomääriin on vaikea arvioida.

-  Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää. Tällaiset elementit toisensa perään vähentävät sitä.

Saukkonen toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.

-  Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä sellaisessa epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.

Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville. Tuleeko heistä osa yhteiskuntaa vai ei?

-  Näissä mennään tutkimuksen tuottaman tiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.

TYÖ- ja ELINKEINOMINISTERIÖ ei ole maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan laatinut kokonaisarviota siitä, miten muutokset vaikuttavat Suomeen suuntautuvaan työperäiseen maahanmuuttoon.

Asiaan vaikuttavat niin monet tekijät, että tarkkoja laskelmia on haastava tehdä.

-  Yhdet asiat voivat lisätä vetovoimaa, toiset heikentää. Esimerkiksi kolmen kuukauden säännöllä voi elinkeinoelämän mukaan olla vaikutuksia Suomen kiinnostavuuteen. Sitten toisaalta teemme kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamiseksi toimenpiteitä, ja myös esimerkiksi erityisasiantuntijan oleskeluluvan saantia on nopeutettu todella paljon.

Myös pankkipalveluiden saantia on helpotettu ja englanninkielisiä kouluja lisätty.

Osa muutoksista käynnistettiin jo edellisellä hallituskaudella.

MUUTOKSIA tulee myös Suomen kansalaisuuden saamiseen. Kansalaisuuslain muuttamista käsitellään kolmessa osassa, joista ensimmäinen eli kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan nostaminen on pian menossa eduskuntaan.

Siinä kansalaisuuteen vaadittava asumisaika nostetaan viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Asumisajan nostaminen sai lain lausuntokierroksella kritiikkiä yritysmaailman edustajilta.

Teknologiateollisuus sanoi olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia.

Teknologiateollisuus sanoi olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Suomen start up -yhteisön mukaan asumisajan nosto heikentää osaajien houkuttelua.

Keskuskauppamari muistutti, että Suomi käy jatkuvaa kilpailua osaajista. Esimerkiksi Saksassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa on päädytty lyhentämään.

-  Kansalaisuuden saaminen on myös keskeinen keino juurruttaa uusia tulijoita Suomeen ja rakentaa luottamusta siihen, että elämää ja työuraa kannattaa pitkäjänteisesti rakentaa täällä, kamari neuvoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö kertoi lausunnossaan jakavansa huolen, että asumisaikaan tehtävät muutokset saattavat osaltaan vähentää tai hidastaa koulutetun työvoiman pysyvämpää asettumista Suomeen.

SAUKKOSEN mielestä mukaan koko maahanmuuttokeskustelun taso on Suomessa sekä politiikassa että mediassa hyvin vinoutunut. Monia peruskäsityksiä keskustelussa olisi syytä korjata ja asemoida Suomi realistiseen kontekstiin.

-  Ihan lähtökohtaisesti, eihän meille ole tullut mitään suuria määriä maahanmuuttoa ja sekin joka on tullut, on keskittynyt erittäin suuresti vain yhdelle kaupunkiseudulle.

Hän myös sanoo, että kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteiskunnan moninaistuminen tulisi hyväksyä lähtökohtana keskustelulle.

-  Tässä olemme valitettavasti yhä aivan alkutekijöissä.

Jos Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sen tavoitteet tulisi Saukkosen mielestä määritellä selkeästi. Mitä tarvetta sillä halutaan täyttää, ja keitä osaajia Suomeen tarkalleen ottaen halutaan? Miten heitä tulisi houkutella?

-  Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii erittäin kansainvälisiä peliyrityksiä. Niiden on välttämätöntä saada tänne lisää työvoimaa, jotta yrityksien tuottavuutta voidaan parantaa ja saada Suomeen verotuloja. Mutta samaan aikaan meillä on sote-sektorilla huutava pula työntekijöistä. Se ei ehkä ole samalla tavalla taloudellista tuottavuutta lisäävä ala, mutta hyvinvointivaltion kulmakivi, Saukkonen sanoo.

TOINEN vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi ”vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.

-  Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan ”suurin mahdollisin hyöty”, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.

Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.

-  Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.

Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.

-  En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.

Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa yli EU-keskitason. VATT:n Datahuoneen raportti totesi, että viime vuosina maahanmuuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille maassaolon ensimmäisinä vuosina on ollut huomattavan korkealla tasolla moniin aiempina 2000-luvun vuosina maahan muuttaneisiin verrattuna. Kaikki maahanmuuttajat eivät tosin ole kokoaikaisissa työsuhteissa, vaan osa tekee esimerkiksi alustatyötä.

Saukkonen pitää selvänä, että jos työmarkkinat kehittyvät niin kuin on oletettavaa, tarvetta ulkomaalaisille osaajille on.

-  Mutta tässäkin tapauksessa toivoisin täsmällisempää keskustelua, että missä ne tarpeet ovat ja millaisella maahanmuuttopolitiikalla niitä voidaan edistää.

Teksti: Sanna Raita-aho / STT

AVAINSANAT

Energiateollisuudesta epäilyjä Mykkäsen ydinvoima-avaukselle – Leskelä: ”Markkinavaikutukset voivat olla kyllä aika hankalia”

Kuvituskuvassa Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos 12. elokuuta 2024.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). esitti eilen, että Suomi loisi rahoitusratkaisua uudelle ydinvoimalalle.

Mykkäsen mukaan tarvitaan puhdasta perusvoimaa, jos ollaan tosissaan puhtaan siirtymän investointien kanssa ja halutaan samalla minimoida riskin sähkökatkoista.

Valtion rahoitusratkaisu voisi koostua kahdesta osasta. Ensinnä tuettaisiin ydinvoimalahanketta pitkän rakennusajan aikana. Valtio voisi taata rakennusajan lainan kokonaan tai osittain tai tarjoamalla korkokaton.

Toinen tukimuoto olisi niin sanottu hintaputki, jonka avulla taattaisiin ydinvoimaan investoivalle yhtiölle minimihinta myydystä sähköstä. Käytännössä sähköntuottaja saisi vähimmäishinnan ydinsähköstä hinnan ollessa markkinoilla nollassa tai miinuksella. Jos markkinahinta ylittäisi hintaputken ylärajan, tuottaja maksaisi hyvitystä asiakkaille. Mykkäsen mukaan hintaputkessa raha ei kuitenkaan liikkuisi valtion budjetin kautta vaan sähkön tuottajien ja kuluttajien välillä.

ENERGIATEOLLISUUS järjesti tänään tiedotustilaisuuden sähkön vuositilastoista 2024. Samassa yhteydessä Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kommentoi medialle myös Mykkäsen avausta.

Leskelän mukaan on ilman muuta selvää, että ydinvoima on pitkään keskeinen osa sähköjärjestelmäämme. Ydinvoiman hankaluus on sen pitkä investointiaika. Se on vaikea toteuttaa markkinaehtoisesti, koska se sitoo rahaa pitkäksi aikaa. Lisäksi kun markkinanäkymä on epäselvä, investointi on haastava. Leskelän mukaan on mielipideasia pitääkö sitä tukea vai ei.

– Meidän näkökulma on se, että jos halutaan poliittisesti edistää ydinvoimaa, sitä kannattaisi edistää nimenomaan sillä tavalla, että rakentamisaikaista rahoitusta helpotettaisiin. Siihen voi olla erilaisia keinoja ovat ne sitten korkotakauksia, lainatukia tai mitä ovatkaan.

Sen sijaan siihen sähkön tuotannon ohjaamiseen ja tukemiseen hinnalla Energiateollisuus suhtautuu Leskelän mukaan suurella varauksella.

– Ensinnä se voi olla varsin pitkäaikainen ja kustannuksiltaan arvaamaton ja sen markkinavaikutukset voivat olla kyllä aika hankalia. Nyt pitäisi ihan ehdottomasti tehdä kyllä todella perusteellisia arvioita niin taloudesta kuin markkinoista, jos tällaiseen tuotantotukityyppiseen lähdettäisiin, Leskelä lausui.

Leskelä muistuttaa, että sillä on aina markkinavaikutuksia, jos uutta tuotantoa syntyy tuettuna. Vaikutuksia syntyy niin olemassaolevan kapasiteetin markkinoilla pysymiseen kuin sen tuotantoon että muiden investointien toteuttamiseen. Sellaisiin laskelmiin ei pidä uskoa, että markkina on jonkinlainen ilman uutta ydinvoimalaa tai -voimaloita tai niiden kanssa.

KAI Mykkänen katsoi eilen, että lisää puhdasta perusvoimaa tarvitaan, jos ollaan tosissaan puhtaan siirtymän investointien kanssa ja halutaan minimoida sähkökatkojen riski.

Mykkäsen mukaansa ongelmia tulee ennen kaikkea 2030-luvulla, koska puhdas siirtymä voi pysähtyä ja sähkön käyttäjät voivat kohdata kohtuuttoman rajut hintavaihtelut.

Leskelä toteaa, että monenlaisia tulevaisuuskuvia voidaan piirtää. Hän jatkaa, että iso kala, jota Suomen kannattaisi pyytää on se, että puhtaan energian avulla voitaisiin uudistaa nykyistä teollisuutta ja saada tänne paljon uutta teollisuutta.

– Tämä on nyt varmasti se pääajatus ydinvoiman tukemisessakin, että monet näistä toiminnoista tarvitsevat sähköä ympäri vuoden ja haluavat ikään kuin investointipäätöstä tehdessään kiinnittää jollain tavalla kiinnittää sähkön hankintansahintansa puhtaaseen sähköön. Sitten sitä on vaikea kiinnittää, jos ei ole näkymää siitä, että puhdasta sähköä on tarjolla. Tämä on se asia, jota siinä ratkotaan, Leskelä.

Hän painottaa, että on kuitenkin vähän erillinen kysymys, riittääkö sähkö joka tilanteessa. Tässä soveltuvammat ratkaisut liittyvät sähkön joustojärjestelmään. Huipputuotantoa, varastoa tai joustoa ratkotaan ehkä paremmin näitä edistämällä kuin ydinvoimaa rakentamalla.

TIEDOTTEESSAAN vuositilastoista 2024 Energiateollisuus kertoo, että ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä. Edullinen hinta, datakeskukset ja sähkökattilat nostivat sähkön kulutusta, teollisuuden kulutus on vähentynyt.

Vuoden 2024 aikana puhtaan sähkön osuus oli 95 % tuotetusta sähköstä, Energiateollisuuden sähkön vuositilastoista ilmenee.

Ydinvoimalla tuotettiin 2024 noin 39 % sähköstä. Tuulivoima ohitti ensimmäistä kertaa vesivoiman toiseksi suurimpana tuotantomuotona. Tuulella tuotettiin 25 % sähköstä, vedellä 18 %.

Sähköntuotannon päästöt olivat 1,9 Mt hiilidioksidia. Tätä voi verrata esimerkiksi tieliikenteen (lähes 9 Mt), teollisuuden (10 Mt) tai maatalouden (6 Mt) kasvihuonekaasupäästöihin. Takavuosina sähköntuotanto oli selvästi suurin päästölähde, muttei enää, tiedotteessa muistutetaan.

TUULIVOIMAN rakentamisessa vuosi 2024 oli historian toiseksi vilkkain, sen kapasiteetti kasvoi 20 % ja on nyt 8 358 megawattia. Vesivoimaa tuotettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena, johtuen lähinnä säistä. Yhdistetyn kaukolämmön ja sähköntuotannon määrä jatkoi laskuaan, se on nyt puolittunut kuluneen viiden vuoden aikana reiluun viiteen terawattituntiin. Kokonaisuudessaan lämpövoiman tuotanto laski 13,4 % edellisestä vuodesta.

Sähköntuotannon painopisteen muutos kaupungeista rannikoille on iso muutos, joka koettelee siirtokapasiteetin rajoja ja samalla tekee osasta kuntayhtiöistä yhä leimallisemmin infra- ja lämpöyhtiöitä, Leskelä toteaa tiedotteessa.

– Verkkoinvestoinnit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan paitsi kaupunkien sähkönkäyttäjien, myös vihreän siirtymän mahdollistamien investointien näkökulmasta, hän jatkaa.

Sähkön kulutus nousi 3,4 % edellisestä vuodesta, jolloin korkeat hinnat jossain määrin maltillistivat sähkön käyttöä. Sähkön kulutuksen kasvu painottuu muuhun kuin teolliseen kulutukseen.

Teollisen kulutuksen jakaumassa on tapahtunut muutoksia. Metsäteollisuuden kulutus on noussut 2,8 %, muun teollisuuden laskenut. Suurin laskija on kemianteollisuus (-2,5 %), jota Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat muutokset ovat kuormittaneet, sekä metallinjalostus, jonka kansainvälinen kysyntä on laskenut.

Muuta kuin teollista kulutusta nostavat lämpölaitoksissa yleistyneet sähkökattilat ja datakeskusten sähkönkäyttö. Liikenteen sähköistyminenkin vaikuttaa hieman.

SÄHKÖN hinta vaikutti myös kulutukseen. Tukkusähkön keskihinta oli 46 euroa megawatilta, eli 4,6 senttiä kilowattitunnilta ilman veroja ja sähkön myyjien kuluja. Suomalaisen sähkön hinta laski pitkäaikaisen keskiarvon tuntumaan ja oli kolmanneksi halvinta Euroopassa Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Sääriippuvaisen tuotannon kasvaessa siirtoyhteydet naapurimaihin tulevat yhä tärkeämmiksi, joten Estlink 2 -kaapelin katkaisu on hyvin vakava asia erityisesti Viron, mutta myös oman sähköjärjestelmämme kannalta, Leskelä toteaa tiedotteessa.

Sähköverkkoinvestointien rooli korostuu kokonaisuudessaan lähivuosina.

– Muuten järjestelmämme on erinomaisessa kunnossa, ja tuotantoa saadaan nopeasti lisää, kunhan tulee kysyntää. Energiajärjestelmänsä puolesta tulevan talouskasvun eväät ovat kunnossa.

AVAINSANAT

Yli 200:lle harmaan talouden yritykselle myönnettiin julkista tukea vuonna 2023

Yli 200:lle harmaan talouden yritykselle myönnettiin julkista tukea vuonna 2023, kertoo Verohallinto. Sen mukaan valtionavustusta saavien yritysten taloudellista luotettavuutta ei selvitetä riittävästi.

Tuoreen selvityksen mukaan valtionavustusta myönnettiin toissa vuonna 29 miljoonaa euroa yrityksille, jotka olivat jättäneet tarkoituksellisesti hoitamatta lakisääteisiä velvoitteitaan.

Verohallinto arvioi, että tukia jäisi jakamatta jopa satoja miljoonia euroja vuosittain, jos tukien myöntäjät pystyisivät paremmin arvioimaan yritysten taloudellista luotettavuutta ja harmaan talouden riskiä.

Verohallinnon mukaan tilanteeseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä. Valtiovarainministeriön työryhmä on valmistelemassa valtionavustuslain osittaista uudistamista.

AVAINSANAT

Kuluttajahintojen nousu jatkoi hidastumistaan joulukuussa

  • Talous
  • 14.01.2025
  • 8:30
  • (Päivitetty: 14.01. 9:05)

Suomessa kuluttajahintojen nousu eli inflaatio hidastui joulukuussa. Tilastokeskuksen mukaan hinnat nousivat joulukuussa 0,7 prosenttia vuoden takaisesta. Vielä marraskuussa inflaatio oli 1,0 prosenttia ja lokakuussa 1,1 prosenttia.

Inflaation hidastuminen joulukuussa verrattuna marraskuuhun johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja sähkön hinnan laskusta.

Hintoja nosti vuoden takaisesta eniten hoitovastikkeiden, savukkeiden hintojen ja yleisen sairaalamaksun nousu.

EU-asetuksiin perustuvalla yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna inflaatio oli joulukuussa 1,6 prosenttia. Luku on tarkentunut 0,1 prosenttiyksikköä alaspäin aiemmin kerrotuista ennakkotiedoista.

Näin ollen myös tällä indeksillä mitattuna inflaatio hidastui Suomessa joulukuussa. Marraskuussa yhdenmukaistettuun indeksiin perustuva inflaation vuosimuutos oli Suomessa 1,7 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana esimerkiksi omistusasumista, kulutus- ja muiden luottojen korkoja tai rahapelejä.

Uutista täydennetty klo 9.05.

AVAINSANAT

Kiinan vienti viime vuonna ennätyslukemiin

Peking 12. tammikuuta.

Maailman toiseksi suurimman talouden Kiinan vienti nousi viime vuonna ennätyslukemiin, maan tullihallinnosta kerrotaan.

Viennin arvo oli 25,45 biljoonaa juania eli noin 3,4 biljoonaa euroa. Vuoden kokonaisvienti ylitti ensimmäistä kertaa 25 biljoonan juanin rajan.

Kiinan vienti kasvoi reilut seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Vientiluvut ovat valopilkku maan taloudessa, jonka kasvua ovat hidastaneet vaisu kotimainen kulutus ja pitkittyneet ongelmat kiinteistöalalla.

LISÄKSI Yhdysvaltain presidentiksi palaava Donald Trump on uhannut asettaa kiinalaisille tuotteille entistä kovempia tullimaksuja.

Kiinan on määrä julkaista talouden viralliset kasvuluvut viime vuodelta myöhemmin tällä viikolla. Maan presidentti Xi Jinping on ilmaissut luottavansa siihen, että Kiinan talous ylsi viralliseen noin viiden prosentin kasvutavoitteeseen.

AVAINSANAT

Nyt puhuu suomalainen ”Trump-veteraani”: Pitää vastata Trumpin tyylisillä toimilla ja koplata asioita

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori sanoo, että Donald Trumpin kanssa pitää olla ovela.

Trump on monen muun kovan lausunnon lisäksi ajanut muun muassa erilaisia tariffeja.

Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä arvioikin eilen Demokraatille, että vapaakauppa on kuollut.

– Kauppapolitiikka on tänään voimapolitiikkaa. WTO on vapaakaupan museo: sillä ei ole juuri minkäänlaista roolia. EU ja Suomi puolustavat sääntöperusteista kv. järjestelmää, mutta meidänkin on tunnustettava, että vanhat säännöt eivät enää päde, Penttilä kommentoi tekstiviestitse Yhdysvalloista.

EK:n johtaja Vuori kommentoi Penttilän näkemystä Demokraatille EK:n mediatilaisuudessa perjantaina.

– Entinen pomoni Risto E.J. on usein oikeassa ja tässä suhteessa olen oikeassa hänen kanssaan. Mutta reaktio ei ole se, että unohdetaan me se vapaakaupan puolustaminen myös.

– Samaan aikaan meidän pitää olla ovela ja koettaa vastata Trumpin toimiin Trumpin tyylisillä toimilla ja koplata asioita, mutta samaan aikaan pitää yllä sääntöpohjaista järjestelmää ja instituutioita.

Vuoren mukaan esimerkiksi WTO ja EU ovat valtapelissä pienen Suomen intressissä.

– Mutta Risto on siinä mielessä oikeassa, että narratiivi on muuttunut. Nyt elämme tällaista kylmän sodan kautta taloudessa ja silloin myös rakenteet uhkaavat vähän murtua. Meidän ei kannata ensimmäisenä olla niitä murtamassa ja kampittamassa.

Vuori kutsui itseään mediatilaisuudessa ”Trump-veteraaniksi” aiempaan työkokemukseensa viitaten. Hän ennakoi pomppuisia vuosia kaikkinensa.

– Kauppasota? No, ensi vaiheessa Trump on uhannut, että Meksiko ja Kanada saavat 25 % tullit. Yleensä hän on puhunut 20 % tulleista muille tuontituotteille mitenkään EU:ta spesifioimatta.

– Todennäköisesti mekin saamme jotain tulliuhkauksia ennemmin tai myöhemmin. Tapahtuuko se sadan päivän aikana vai myöhemmin, jää nähtäväksi. Silloin EU:n pitää miettiä miten reagoidaan.

Vuori väläyttää, että EU voisi ehdottaa Yhdysvalloille ja Trumpille, että tulleista luovutaan kokonaan.

– Voi olla, ettei hän siitä tykkää, koska todennäköisesti ennusteet kertovat sitä, että Eurooppa voittaisi lisää kauppaa.

Vuori pitää todennäköisenä myös sitä, että EU ja Suomi joutuvat jatkossa valitsemaan vahvemmin joko Yhdysvallat tai Kiinan kauppa- ja taloussuhteissa.

AVAINSANAT