VALIKKO

Tutkija: Eikö kukaan huomaa, miten paljon hallitus alkaa nyt jarruttaa työperäistäkin maahanmuuttoa?

Tutkija Pasi Saukkonen ihmettelee, miksi myös ulkomaisen työvoiman saantiin vaikuttavat sääntökiristykset ovat menossa niin helposti läpi.

Hallitus kiristää maahanmuuttosäännöksiä – ja tutkijan mielestä juhlapuheista huolimatta osa muutoksista alkaa väistämättä vaikeuttaa myös Suomen tarvitsemaa työperäistä maahanmuuttoa.

Suomen hallituksen suhtautuminen maahanmuuttoon, myös työperäiseen, näyttää kokonaisuudessaan varsin kielteiseltä. Näin on lukuun ottamatta “muutamia korulauseita työperäisen maahanmuuton tärkeydestä”, sanoo maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen Suomen Tietotoimiston haastattelussa.

STT pyysi Saukkosta arvioimaan hallituksen toimia ja hallitusohjelmaa työperäisen maahanmuuton houkuttelevuuden kannalta. Hän on tutkinut pitkään maahanmuuttoa ja työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen. Valtiovarainministeriön osastojohtaja Mikko Spolanderkin kertoi taannoin Iltalehdelle, että on vaikea nähdä muuta keinoa Suomen heikon julkisen talouden pelastamiseksi kuin kasvava maahanmuutto.

HALLITUSPUOLUEITA asia kuitenkin jakaa. Perussuomalaisten puoluejohdosta on viestitty, ettei työperäinen maahanmuutto ratkaise Suomen ongelmia. Puolue on suhtautunut erityisen nihkeästi EU:n ulkopuolelta tulevaan, matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Kokoomuksesta on taas annettu ymmärtää, että hallitus ei ole erityisesti kiristämässä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

Hallitus on kuitenkin toteuttamassa useita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä uudistuksia, joista osa vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti Suomeen työn perässä muuttaviin.

-  Aihekokonaisuus on hyvin pitkä ja yksityiskohtainen. Yksityiskohdista valtaosa tähtää maahanmuuton rajoittamiseen ja vähentää muuttajien oikeuksia, tutkija Saukkonen sanoo.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

-  Ensinnä suhteessa siihen, miten voimakkaasti tämä poikkeaa pidemmän aikavälin linjasta Suomessa. Ja myös suhteessa siihen, millaisilla näkemyksillä ennen kaikkea kokoomus ja myös RKP tulivat vaaleihin.

Hän toivoo, että maahanmuutosta käytäisiin nykyistä täsmällisempää ja perusteellisempaa keskustelua.

-  Keskustelu on vähäistä ja ennen kaikkea perussuomalaisten vahvasti dominoimaa. Tuottaahan se sellaista käsitystä yhteiskuntaan, että maahanmuutto on itse asiassa huono asia.

Heti perään Saukkonen sanoo kuitenkin vierastavansa ajatusta, jossa maahanmuutto nähdään ainoastaan hyvänä asiana. Maahanmuuttoon sisältyy myös haasteita, joista on puhuttava.

-  Mutta siihen pitäisi suhtautua niin, että se on sellainen todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti. Tässä välittyy nyt ihan väärää viestiä sekä Suomen sisällä että ulospäin.

HALLITUS valmistelee muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nostoa ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristyksiä.

Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.

Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen tai maahanmuuttomääriin on vaikea arvioida.

-  Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää. Tällaiset elementit toisensa perään vähentävät sitä.

Saukkonen toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.

-  Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä sellaisessa epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.

Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville. Tuleeko heistä osa yhteiskuntaa vai ei?

-  Näissä mennään tutkimuksen tuottaman tiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.

TYÖ- ja ELINKEINOMINISTERIÖ ei ole maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan laatinut kokonaisarviota siitä, miten muutokset vaikuttavat Suomeen suuntautuvaan työperäiseen maahanmuuttoon.

Asiaan vaikuttavat niin monet tekijät, että tarkkoja laskelmia on haastava tehdä.

-  Yhdet asiat voivat lisätä vetovoimaa, toiset heikentää. Esimerkiksi kolmen kuukauden säännöllä voi elinkeinoelämän mukaan olla vaikutuksia Suomen kiinnostavuuteen. Sitten toisaalta teemme kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamiseksi toimenpiteitä, ja myös esimerkiksi erityisasiantuntijan oleskeluluvan saantia on nopeutettu todella paljon.

Myös pankkipalveluiden saantia on helpotettu ja englanninkielisiä kouluja lisätty.

Osa muutoksista käynnistettiin jo edellisellä hallituskaudella.

MUUTOKSIA tulee myös Suomen kansalaisuuden saamiseen. Kansalaisuuslain muuttamista käsitellään kolmessa osassa, joista ensimmäinen eli kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan nostaminen on pian menossa eduskuntaan.

Siinä kansalaisuuteen vaadittava asumisaika nostetaan viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Asumisajan nostaminen sai lain lausuntokierroksella kritiikkiä yritysmaailman edustajilta.

Teknologiateollisuus sanoi olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia.

Teknologiateollisuus sanoi olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Suomen start up -yhteisön mukaan asumisajan nosto heikentää osaajien houkuttelua.

Keskuskauppamari muistutti, että Suomi käy jatkuvaa kilpailua osaajista. Esimerkiksi Saksassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa on päädytty lyhentämään.

-  Kansalaisuuden saaminen on myös keskeinen keino juurruttaa uusia tulijoita Suomeen ja rakentaa luottamusta siihen, että elämää ja työuraa kannattaa pitkäjänteisesti rakentaa täällä, kamari neuvoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö kertoi lausunnossaan jakavansa huolen, että asumisaikaan tehtävät muutokset saattavat osaltaan vähentää tai hidastaa koulutetun työvoiman pysyvämpää asettumista Suomeen.

SAUKKOSEN mielestä mukaan koko maahanmuuttokeskustelun taso on Suomessa sekä politiikassa että mediassa hyvin vinoutunut. Monia peruskäsityksiä keskustelussa olisi syytä korjata ja asemoida Suomi realistiseen kontekstiin.

-  Ihan lähtökohtaisesti, eihän meille ole tullut mitään suuria määriä maahanmuuttoa ja sekin joka on tullut, on keskittynyt erittäin suuresti vain yhdelle kaupunkiseudulle.

Hän myös sanoo, että kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteiskunnan moninaistuminen tulisi hyväksyä lähtökohtana keskustelulle.

-  Tässä olemme valitettavasti yhä aivan alkutekijöissä.

Jos Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sen tavoitteet tulisi Saukkosen mielestä määritellä selkeästi. Mitä tarvetta sillä halutaan täyttää, ja keitä osaajia Suomeen tarkalleen ottaen halutaan? Miten heitä tulisi houkutella?

-  Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii erittäin kansainvälisiä peliyrityksiä. Niiden on välttämätöntä saada tänne lisää työvoimaa, jotta yrityksien tuottavuutta voidaan parantaa ja saada Suomeen verotuloja. Mutta samaan aikaan meillä on sote-sektorilla huutava pula työntekijöistä. Se ei ehkä ole samalla tavalla taloudellista tuottavuutta lisäävä ala, mutta hyvinvointivaltion kulmakivi, Saukkonen sanoo.

TOINEN vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi “vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.

-  Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan “suurin mahdollisin hyöty”, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.

Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.

-  Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.

Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.

-  En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.

Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa yli EU-keskitason. VATT:n Datahuoneen raportti totesi, että viime vuosina maahanmuuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille maassaolon ensimmäisinä vuosina on ollut huomattavan korkealla tasolla moniin aiempina 2000-luvun vuosina maahan muuttaneisiin verrattuna. Kaikki maahanmuuttajat eivät tosin ole kokoaikaisissa työsuhteissa, vaan osa tekee esimerkiksi alustatyötä.

Saukkonen pitää selvänä, että jos työmarkkinat kehittyvät niin kuin on oletettavaa, tarvetta ulkomaalaisille osaajille on.

-  Mutta tässäkin tapauksessa toivoisin täsmällisempää keskustelua, että missä ne tarpeet ovat ja millaisella maahanmuuttopolitiikalla niitä voidaan edistää.

Teksti: Sanna Raita-aho / STT

AVAINSANAT

Suomi taantuu – Dimitri Qvintus: poliitikkojen on aika lopettaa Suomen torkutus

Jos Suomi halutaan kasvuun, meillä pitää siirtyä sulle, mulle -ajattelusta Suomelle, suomalaisille -ajatteluun ja kokeilla parlamentaarista yhteistyötä, Dimitri Qvintus toteaa.

Edellinen tosin vaatii puolueilta ja poliitikoilta vakavaa omien totuuksien tarkastelua, Qvintus toteaa kirjoituksessaan. Hän on SDP:n puoluehallituksen jäsen ja puolueen ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja sekä toiminut muun muassa kahden pääministerin erityisavustajana.

Qvintus pitää kasvun puutetta Suomea vaivaavana kroonisena sairautena, johon mikään hallituspohja ei ole löytänyt kunnollista lääkettä.

– Sama tarina on jatkunut jo vuodesta 2008. Suomen taloustilanne on järkyttävä ja kestämättömällä pohjalla. Olisi väärin väittää, että hallitukset – niiden väristä ja kokoonpanosta riippumatta – eivät olisi yrittäneet tervehdyttää taloutta tai saada aikaan kasvua.

Suomi on ampunut itseään jalkaan monta kertaa.

QVINTUS ei syytä Suomen tilanteesta Petteri Orpona, ei Sanna Marinia tai Antti Rinnettä eikä myöskään Juha Sipilää.

– Kasvusta kyllä puhutaan, mutta kasvutoimet ovat olleet hyvin pientä nappikauppaa. Ja mitä tulee EU-tason ratkaisuihin, Suomi on ollut eturivissä barrikadilla vastustamassa ”yhteisvelkaa”, vaikka sen yhteisvelkabarrikadin takana olisi minkälaiset kasvuprosentit hyvänsä. Olemme ampuneet itseämme liian monta kertaa jalkaan.

Qvintus muistuttaa, että jo viime eurovaaleissa jokainen poliitikko tiesi, että EU:ssa on täysin välttämätöntä ottaa yhteisvelkaa. Syynä olivat muun muassa Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä sekä eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotekehittely. Ja yhteisvelkaa myös otettiin vaalien jälkeen.

– Ehkä nyt olisi yhteistyön aika ja siksi ehdotan useamman hallituskauden mittaista parlamentaarista talouspoliittista ohjelmaa, jossa puolueet sitoutuvat talouden tervehdyttämiseen. Siis suomeksi sanottuna pelastusohjelmaa, Qvintus kirjoittaa.

KAIKKEIN helpoimpana – ja samalla Suomelle tuhoisimpana – ratkaisuna hän näkee jatkamisen kuten tähänkin, eli puolueet keskittyvät vaikeassa tilanteessa kettuilemaan toisilleen.

– Se on helpointa ja houkuttelevaa, koska se ei vaadi kompromisseja eikä yhteistyötä. Se ei vaadi oman absoluuttisen totuuden kriittistä tarkastelua. Uskon, että parlamentaarisen talouspoliittisen ohjelman vahvuutena on se, että puolueet pääsevät helpommin irti sekä seuraavien vaalien pelosta että omista pyhistä lehmistään.

– Kasvu on helppo sana puheissa, mutta käytännössä se vaatii vaikeita ja ennen kaikkea oikeita päätöksiä. Todellisuudessa kasvua ei ole Suomessa nähty ja se tarkoittaa laskevaa elintasoa. Ei tietenkään ole nähty, koska ei ole nähty myöskään kasvupolitiikkaa.

Kasvun keinoiksi, jos niistä yhteinen parlamentaarinen näkymys löytyisi, Qvintus listaa muun muassa yhteisöveron merkittävän alentamisen 15 prosenttiin uusien investointien osalta, listaamattomien osinkojen verotuksen uudistamisen investointeihin kannustavaan suuntaan, lupaprosessien murto-osaan vauhdittamisen sekä maahanmuuton moninkertaistamisen ja helpottamisen sekä selkeisiin parannuksiin työelämään ja tuottavuuteen, ei siis heikennyksiin.

– On helppo ennustaa jo etukäteen, että osa vastustaa kaikkea ja kaikki vastustavat osaa. Tai sitten Suomen politiikassa 16 vuoden torkuttaminen hiipuvan elintason, kasvavan velan ja puuttuvan kasvun muodossa loppuu.

AVAINSANAT

Yrittäjien tyytyväisyys hallitukseen laskenut – alv-korotus koettiin kiusantekona

Yrittäjien tyytyväisyys hallitusta kohtaan on selvästi laskenut kesän aikana, kertoo tuore Yrittäjägallup. Tyytyväisiä on kuitenkin vielä hieman enemmän kuin tyytymättömiä.

Kesäkuun jälkeen laskua on ollut yhdeksän prosenttiyksikköä, selviää Yrittäjägallupista. Tyytyväisiä oli elokuussa 45 prosenttia. Alkuvuonna tyytyväisiä oli vielä lähes 60 prosenttia.

-  Selkein tyytymättömyyttä luova tekijä on hätäillen tehty alv:n korotus, joka ei antanut yrittäjille riittävää sopeutumisaikaa. Hallitus oli siinä kovakorvainen. Jotkut kokivat puolikkaan prosenttiyksikön (25,5 %) kiusantekona, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

-  Monet yrittäjät eivät ole myöskään tyytyväisiä siihen, miten hallitus saa aikaan kasvua tukevia toimia ja tervehdyttää julkista taloutta. Molempien osalta odotetaan enemmän.

Vaikka yrittäjien tyytyväisyys hallitukseen on laskenut, niin tyytyväisyys oppositiota kohtaan ei ole noussut.

Sote-alalla toimivien yrittäjien tyytymättömyyttä lisää muun muassa hyvinvointialueiden kielteinen suhtautuminen yksityisiin toimijoihin.

–  Monia harmittaa myös se, että kilpailua lisäävät toimet muun muassa sidosyksiköiden osalta eivät etene. Lisäksi paikallisen sopimisen osalta on odotettu laajempia sopimismahdollisuuksia varsinkin yrityksiin, joissa halutaan sopia koko henkilöstön voimin, Pentikäinen jatkaa.

Vaikka yrittäjien tyytyväisyys hallitukseen on laskenut, niin tyytyväisyys oppositiota kohtaan ei ole noussut, vaan on pysynyt 14 prosentissa.

TYYTYMÄTTÖMYYS hallitukseen on tasaista eri yrittäjäryhmissä. Tyytyväisimpiä hallitusta kohtaan ovat yli kymmenen henkeä työllistävät, teollisuudessa toimivat ja yli 60-vuotiaat yrittäjät. Alhaisinta tyytyväisyys on yksinyrittäjillä, nuorilla yrittäjillä ja naisyrittäjillä. Miesyrittäjistä tyytyväisiä on 54 prosenttia mutta naisista vain 31 prosenttia.

-  Moni yrittäjä on nyt odottavalla kannalla hallituksen suuntaan. Katsotaan, saako hallitus velkalaivan kääntymään ja talouden kasvuun. On selvää, että siihen tarvitaan vetoapua maailman markkinoilta ja EKP:ltä koronalennuksia, Pentikäinen sanoo.

- Investoinnit edellyttävät luottamusta, ja tämä luottamus nyt rakoilee. Tämä ei ole hyvä merkki.

Yrittäjägallupiin vastasi 14.-26. elokuuta 1 112 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

KOKOOMUS on edelleen ylivoimaisesti suurin yrittäjäpuolue. Sitä äänestäisi 40 prosenttia yrittäjistä, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Kokoomuksen yrittäjäkannatus on kuitenkin hieman laskenut.

Perussuomalaiset on toiseksi suosituin yrittäjäpuolue 12 prosentin ja keskusta kolmas kahdeksan prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kannatus on hieman laskenut ja keskustan on hieman noussut.

Naisyrittäjien parissa keskusta ja vihreät ovat suositumpia yrittäjäpuolueita kuin perussuomalaiset. Kokoomus on naisillakin selvä ykkönen.

AVAINSANAT

12 kuukauden euribor laskussa

Suomen asuntolainojen yleisin viitekorko eli kahdentoista kuukauden euribor oli torstaina laskusuunnassa. Päivän lukema oli 3,05 prosenttia.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo viestipalvelu X:ssä, että viimeisintä laskua selittää enemmän Yhdysvaltojen kuin euroalueen talousdata.

Yhdysvaltain keskuspankki totesi keskiviikkona julkaistussa raportissaan, että epävarman taloustilanteen vuoksi työnantajat ovat yhä valikoivampia palkkaamiensa työntekijöiden suhteen. Näin olleen työnhakijoilla on entistä enemmän vaikeuksia saada työpaikka ja työnhaussa kestää kauemmin.

Jos talous osoittaa hyytymisen merkkejä, todennäköisyys keskuspankkien ohjauskorkojen laskulle nousee.

AVAINSANAT

Yrittäjägallup: Vajaa kolmannes yrittäjistä kokee, että heitä arvostetaan

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan vain 31 prosenttia pk-yrittäjistä on sitä mieltä, että yrittäjiä arvostetaan Suomessa.

- Valitettavan harva yrittäjä kokee, että yrittäjiä arvostetaan Suomessa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo Suomen yrittäjien tiedotteessa.

- On tärkeä muistaa, että Suomi nousee ja vaurastuu, kun meillä on yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskiä, investoida ja työllistää. On myös erittäin arvokasta, kun työllistää yrittäjänä itsensä tai palkkatyön ohessa hankkii yrittäjyyden kautta lisätuloja, Pentikäinen jatkaa.

Yrittäjägallupiin vastasi 14.-26. elokuuta 1 112 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Yrittäjägallupin vastaajat kokevat, että kasvuyrittäjiä arvostetaan Suomessa eniten (46 prosenttia vastaajista) ja yksinyrittäjiä vähiten (25 prosenttia).

Yli kymmenen henkeä työllistävät ja yli 60-vuotiaat yrittäjät kokevat muita yrittäjiä enemmän, että yrittäjiä arvostetaan. Yli kymmenen työllistävistä 38 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjiä arvostetaan. Yli 60-vuotiaista yrittäjistä tätä mieltä on 39 prosenttia.

Miesyrittäjät kokevat selvästi naisyrittäjiä enemmän, että yrittäjiä arvostetaan. Miesyrittäjistä tätä mieltä on 35 prosenttia ja naisyrittäjistä 25 prosenttia.

Yrittäjien Verianilla teettämän tutkimuksen vastausaika oli 14.−26.8.2024.  Tutkimustulosten luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Venäjä nimittää Ksenia Judajevan IMF:n hallitukseen – Venäjän keskuspankin entinen varajohtaja on Yhdysvaltain pakotelistalla

Venäjä nimittää Yhdysvaltain pakotelistalla olevan Ksenia Judajevan edustajakseen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hallitukseen.

Asian vahvisti uutistoimisto AFP:lle Venäjän nykyinen hallitusedustaja Aleksei Mozhin, joka sanoo Judajevan aloittavan pestissä marraskuun alussa. Aiemmin asiasta uutisoivat Venäjän valtiolliset uutistoimistot Tass ja Ria Novosti.

Judajeva on Venäjän keskuspankin entinen varajohtaja, jota vastaan Yhdysvallat asetti pakotteita kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Judajeva lisättiin pakotelistalle sekä hänen Venäjän keskuspankkiin että yksityiseen Otkritie-pankkiin liittyvien toimiensa vuoksi. Nykyisin Judajeva toimii Venäjän keskuspankin johtajan neuvonantajana.

IMF:n päämaja sijaitsee Washingtonissa Yhdysvalloissa, jonne matkustaminen on kiellettyä henkilöiltä, jotka ovat Yhdysvaltain pakotelistalla.

AVAINSANAT