VALIKKO

Tuhansia virkamiehiä voi uhata irtisanominen – Akavasta varoitus: ”Täysin mahdotonta”

Hallitus pistää julkisen hallinnon säästökuurille ja mittavat irtisanomiset ovat mahdollisia. Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava varoittaa, mitä sen tien päässä siintää.

Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi viikonloppuna STT:lle, että tuhansien virkamiesten irtisanomiset ovat ensi vuonna mahdollisia osana julkisen hallinnon säästökuuria.

Hänen mukaansa Petteri Orpon (kok.) hallituksen asettamat säästötavoitteet ovat niin suuret, että irtisanomisiin voidaan joutua turvautumaan ministeriöissä ja virastoissa. Majanen totesi, että pitää säästää pelkästään ensi vuonna 200 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi valtionhallintoon kohdistettiin kehysriihessä noin 150 miljoonan euron lisäleikkaukset.

Pelkästään akavalaisen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon jäsenistä noin 40 000 on virkamiehiä.

Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan kenellekään tuskin tuli totaalisena yllätyksenä, että julkisesta hallinnosta vähennetään.

– Mutta kuinka suurta vähennystarvetta ennakoidaan, se varmaan yllätti kaikki, hän arvioi Demokraatille.

LÖFGREN pitää erikoisena sen mielikuvan lietsomista keskustelussa siitä, että julkisella sektorilla kuten virastoissa tehtävä työ olisi jotenkin ”huokoista”.

– Totuus on, että jo nyt virastoissa tehdään työtä valtavan paineen alla, tiukalla tahdilla. Virkamiehet joutuvat entistä kovemmalle, koska tehtävät lisääntyvät koko ajan.

Akavan puheenjohtaja muistuttaa, että virkamiehet joutuvat valmistelemaan päätöksiä virkavastuulla ottaen huomioon muun muassa Suomen perustuslain ja kansainväliset sopimukset ja se työ on hyvin kuluttavaa.

– Ajatus siitä, että väkeä vähentämällä pystyttäisiin hoitamaan sama määrä julkishallinnon lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita ilman tason laskua on täysin mahdotonta. Leikkauksissa pitäisi ottaa tämä huomioon.

Ammattiliitoissa on ehditty muistuttaa, että kansalaisille ja yrityksille virkamiesten vähentyminen voisi näkyä erilaisten tarkastusten, luvitusten ja esimerkiksi rahoituspäätösten saamisen hidastumisena – mikä on aivan muuta mitä on tavoiteltu.

Mistä mahdolliset irtisanottavat saavat työtä, on toinen iso kysymys. Löfgren muistuttaa, että työllisyyden näkymät etenkin korkeakoulutetuilla näyttävät jo nyt huolestuttavilta.

AKAVA esitteli tiistaina talouden ja työllisyyden tilannekuvaa ja arvioi myös kehysriihen päätöksiä. Pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan valoa kaivattaisiin, mutta tunnelmat ovat yhä apeat.

Yksi syy synkkyyteen on työttömyyden nousun kiihtyminen viime kesästä. Työttömiä on nyt noin 250 000 ja korona-ajan huippuun, noin 285 000 työttömään on vielä matkaa – paitsi korkeakoulutetuilla. Korkeakoulutettuja oli työttömänä pahimpaan korona-aikaan noin 50 000 ja määrä lähenee nyt 45 000:ttä.

– Työttömyys on noussut jo puolitoista vuotta ja koronahuippu häämöttää jo kahden kuukauden päässä. Tämä mittari ennakoi yleensä laajempaa työttömyyden nousua, Sorjonen muistuttaa.

Palkansaajilla ei ole odotettavissa myöskään suurta kulutusjuhlaa kehysriihen päätösten myötä.

Akavan työmarkkinaekonomistin Eugen Koevin mukaan ostovoima kasvaa 1,2 prosenttia noin 7 500 euron kuukausiansioihin saakka. 8 000 euron palkkatasolla ja sen jälkeen ostovoima putoaa 0,8 prosenttiin. Ilman kehysriihen päätöksiä esimerkiksi arvonlisäveron korotuksineen ostovoima olisi kasvanut 1,9 prosenttia kaikissa tuloluokissa, Koev laskee.

PUHEENJOHTAJA Löfgren näkee kehysriihen lopputulemassa positiivistakin: julkista taloutta vahvistetaan, leikkauksia ei tehty perusopetukseen, korkeakouluihin tai tki-investointeihin ja työeläkejärjestelmän uudistamisneuvottelujen osapuolille taattiin työrauha.

Valtionhallintoon kaavailtujen henkilöstöleikkausten lisäksi Akavan mielestä negatiivista on muun muassa se, että yritysten ei tarvitse edelleenkään osallistua sopeutustalkoisiin ja työn tekemisen verotusta kiristettiin.

– Kaikissa tuloluokissa työn tekemisen, uralla etenemisen ja lisätyön ottamisen pitää olla kannustavaa. Me emme halua kajota ansiotuloverotukseen, koska me edustamme myös heitä, joiden palkkataso on keskimääräistä korkeampi. Me haluamme, että myös heillä työnteko on kannustavaa, Löfgren perustelee.

Akava olisi myös toivonut, että aikuiskoulutustuen sijalle olisi luotu todellinen korvaava etuusmuoto. Myös yritystukijärjestelmän remontti olisi saanut olla kehysriihen agendalla, mutta se jäi tekemättä.

Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman ja työpaikkojen parempi kohtaaminen ovat keinoja, joilla Suomi pärjää, Löfgren linjaa. Osaamistason nosto, ammatillinen liikkuvuus, opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto sekä työssä jaksamista ja työkykyä tukevat toimet ovat Akavan työkalupakissa.

– Vaaran merkkejä on ilmassa. Meidän jäsenliittojemme tilaisuuksista on kuulunut tietoja, että muista kulttuureista tulleet ihmiset ovat alkaneet varautua siihen, etteivät jää enää Suomeen vaan hakevat työtä muualta.

AVAINSANAT

“Rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä” – OAJ riitauttaa työnantajajärjestön painostustoimen

Opetusalan ammattijärjestö OAJ riitauttaa Sivistysala ry:n painostustoimen laillisuuden ja haastaa työnantajajärjestön ohjeistuksen mukaan toimivat työnantajat käräjäoikeuteen.

Yksityisiä kouluja ja oppilaitoksia edustavan Sivistan päätöksen mukaan OAJ:n, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n ja Ammattiliitto Jytyn jäsenillä ei olisi enää oikeutta osallistua työajalla ja ansiota menettämättä ammattiliittojen päättävien elinten kokouksiin.

– Katsomme, että Sivistan painostustoimi rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä ja syrjii työntekijöitä liittoon kuulumisen perusteella. Toimenpide kohdistuu yksittäisiin ammattiliittojen jäseniin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa tiedotteessa.

OAJ:n kevätvaltuusto on koolla ensi viikolla, ja Sivista pyrkii Murron mukaan näin estämään vaaleilla valittujen valtuutettujen osallistumisen kokoukseen.

Sivistysala Sivista ryhtyi painostustoimiin, kun alan ammattiliitot ilmoittivat lakkouhkasta, OAJ katsoo. Lakkoihin jouduttiin järjestön mukaan, koska neuvotellen ei syntynyt palkkaratkaisua. Ensimmäinen lakko toteutui 23.-24. huhtikuuta ja uusi, nelipäiväinen lakko uhkaa 13.-16. toukokuuta. Sen piirissä on yli 2 000 yksityisten koulujen ja oppilaitosten työntekijää.

SIVISTA on jo aiemmin ilmoittanut keskeyttävänsä ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän sekä estävänsä liittojen jäsenten osallistumisen palkallisesti ja työajalla järjestö- ja luottamusmieskoulutukseen, OAJ kertoo.

Sivistan tuorein päätös rajoitustoimista on määräaikainen ja voimassa 30. kesäkuuta asti.

Osapuolet ovat hakeneet 9. huhtikuuta lähtien ratkaisua palkkakiistaan valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla. Sovittelija on jättänyt yhden sovintoehdotuksen, jonka OAJ hylkäsi.

OAJ TAVOITTELEE työn vaativuutta vastaavaa palkkaratkaisua, jolla varmistetaan kelpoisten opettajien pysyvyys yksityisellä opetusalalla. Sovittelu jatkuu järjestön mukaan tiiviisti alkuviikosta.

Sopimuksettomassa tilassa on noin 5 000 OAJ:n jäsentä yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa.

OAJ, JHL ja Jyty neuvottelevat Sivista kanssa myös ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksesta. Nämä neuvottelut ovat kesken. Lakot eivät koske ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

AVAINSANAT

Nyt tuli varoitus asuntopulasta

Talouden taantuma, yleinen inflaatio ja korkojen nousu on johtanut rakennusalan syvään suhdannekuoppaan, 100 vuotta täyttäneen Rakennusliiton liittovaltuusto toteaa julkilausumassaan.

Liiton mukaan maamme rakentajista pian jo kolmannes on lomautettuna tai työttömänä.

“Kun huomioidaan, että Suomen sosiaaliturvan ulkopuolella olevia ulkomaalaisia rakentajia on poistunut maasta runsaasti, on alan työllisten määrä pudonnut lähes puoleen viime kevään jälkeen”, julkilausumassa sanotaan.

“Petteri Orpon hallitus ei ole tehnyt mitään merkittäviä toimia rakennusalan kurimuksen helpottamiseksi. Viime vuonna rakentamisen uudistuotanto laski 15 prosenttia ja lasku jatkuu kuluvana vuotena. Romahdus on tapahtunut niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Hallituksen leikkauspäätösten takia taantuma uhkaa entisestään pidentyä. Alan yritysten etujärjestö Rakennusteollisuus RT ei näe rakentamisen suhdannenousua tämän vuoden aikana.”

Julkilausuman mukaan asuntorakentamisen pysähtyminen aiheuttaa lähivuosina asuntopulan. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute kasvukeskuksissa on selkeä kasvua jarruttava tekijä.

“Rakennusliitto edellyttää, että Orpon hallitus herää unestaan ja ryhtyy toimiin rakentamisen elvyttämiseksi. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden rakennushankkeita on nyt vauhditettava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Joka tapauksessa välttämättömien hankkeiden toteuttaminen taantuman aikana on vastuullista politiikkaa myös veronmaksajien kannalta. Korjausvelan kasvattaminen ja hankkeiden siirtäminen seuraavaan nousukauteen sen sijaan on uhka valtion taloudelle.”

JULKILAUSUMASSA otetaan kantaa myös työttömyysturvaan.

“Hallituksen ansioturvaan kohdistamat leikkaukset osuvat pahimmalla mahdollisella tavalla rakentajiin. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen vaikeuttaa nuorien rakentajien pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Lisäksi se pitkittää työssäoloehdon täyttämistä voimakkaan kausiluonteisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi asfalttitöissä. Ansioturvan tasoleikkaus laskee korvauksen lähelle perusturvaa. Lapsikorotusten poistuminen vaikeuttaa entisestään työttömien toimeentuloa.”

Rakennusliiton liittovaltuusto pelkää, että hallitus ajaa harkitsemattomilla toimillaan nuoret pois rakennusalalta.

“Suhdanne- ja kausiluonteisena toimialana ansioturva on ollut edellytys sille, että rakennusalalle riittää tulijoita. Kuka nuori valitsee tulevaisuudessa ammatin rakennusalalta, jossa työuraan lähes väistämättä kuuluu myös työttömyysjaksoja? Työttömyysturva ollaan muuttamassa työttömyysturmaksi.”

“Rakennusalan työntekijöiden ahdinkoa pahentaa se, että osa ELY-keskuksista on jatkanut mielivaltaista ja ideologista toimintaa poistamalla saatavuusharkinnan myös ammateista, joissa on korkea kotimainen työttömyys. On kysyttävä, onko yksittäisillä virkamiehillä oikeus toteuttaa itselleen mieluista politiikkaa vastuullisen politiikan sijasta?” julkilausumassa todetaan.

AVAINSANAT

Kolme ehdolla Superin seuraavaksi puheenjohtajaksi

Anne Heiskanen, Päivi Inberg ja Harri Järvelin ovat ehdolla Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin seuraavaksi puheenjohtajaksi, joka valitaan Superin liittokokouksessa 29.-30. toukokuuta.

Ehdokkaista Heiskanen on Superin varapuheenjohtaja, Ingberg Superin edustajiston puheenjohtaja ja Järvelin SuPerin hallituksen varajäsen.

Nykyinen puheenjohtaja Silja Paavola ei hae enää jatkoa vaan jää eläkkeelle.

Liiton varapuheenjohtajaksi on ehdolla Hanna Jokinen.

AVAINSANAT

Pessimismi lisääntynyt palvelualoilla: Aiempaa harvempi uskoo löytävänsä uuden työpaikan, jos työttömyys iskee

Kasvava osuus Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenistä ei usko löytävänsä lainkaan uutta työpaikkaa, jos he jäisivät nyt työttömiksi.

Suomen heikentynyt työllisyystilanne näkyy liiton tuoreimman suhdannebarometrin vastauksissa.

Kiinteistöpalvelu- ja vartiointialan työntekijöistä huomattava osuus on pessimistinen uuden työn löytymisestä. Kiinteistöpalvelualalla näiden vastaajien osuus on kasvanut edellisen kyselyn 17,2 prosentista 21,3 prosenttiin, ja vartiointialalla uutta työpaikkaa ei usko löytävänsä 21,5 prosenttia vastaajista, kun vielä edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli vain 15 prosenttia.

Poikkeuksena toimii kaupan ala, jolla niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko löytävänsä enää uutta työpaikkaa, on pienentynyt edellisestä kyselystä.

– Toisaalta myös kaupan alalla aiempaa harvempi vastaaja uskoo löytävänsä töitä tarvittaessa jo kolmen kuukauden sisällä, PAMin pääekonomisti Olli Toivanen toteaa tiedotteessa.

KAIKISTA suhdannebarometriin vastanneista 29,7 prosenttia kertoi työnantajansa myynnin kasvaneen ja 29,9 prosenttia kertoi sen heikentyneen vuodentakaiseen verrattuna. Edellisen kerran näiden lukujen erotus eli saldoluku oli negatiivinen alkuvuonna 2021, kun palvelualoilla kärsittiin vielä koronaepidemian johdosta asetetuista rajoitustoimista.

– Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viimeisen vuodet, kun teollisuus ja rakentaminen ovat vaipuneet taantumaan, Toivanen kertoo.

Ostovoiman heikentyminen on kuitenkin varjostanut kuluttajapalveluiden kehitystä jo pidemmän aikaa, hän huomauttaa. Kevään aikana voimaan astuneet sosiaaliturvan leikkaukset sekä arvonlisäveroon suunniteltu korotus heikentävät PAMin mukaan kulutusmahdollisuuksia myös jatkossa.

SELKEIN käänne heikompaan työnantajan myynnissä on nähty matkailu- ja ravintola-alalla, jolla työskentelevistä vastaajista 26,4 prosenttia kertoi myynnin kasvaneen ja 33,2 prosenttia kertoi sen vähentyneen. Vielä edellisessä kyselyssä vastaavat nämä osuudet olivat 37 ja 22,3 prosenttia.

Vaikka myynti on heikentynyt laajalti, matkailu- ja ravintola-alan vastaajista 14,8 kertoo työnantajan taloudellisen tilanteen parantuneen ja peräti 62,3 prosenttia kertoo sen säilyneen ennallaan kolmen kuukauden takaiseen verrattuna. Toivasen mukaan ala on ollut koronanjälkeiset vuodet jatkuvassa murroksessa.

– Ravintolat ovat viimeiset pari vuotta nostaneet hintoja kovaa vauhtia. Kustannusten kasvu on jo hiipunut, mutta samalla kysyntäkin on kääntynyt laskusuuntaan.

PAMin kysely toteutettiin 1.−14. huhtikuuta ja siihen vastasi 1 288 liiton jäsentä.

AVAINSANAT

Insinööriliitto haluaa työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluihin

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Insinööriliitto esittää työelämälähtöisen tutkimuksen vahvistamista luomalla työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluihin. Liiton mielestä se vahvistaisi maan taloutta ja tukisi yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

– Suomen talouden vahvistaminen edellyttää korkean jalostusasteen tuotantoa. Työelämälähtöinen, tohtoritasoinen osaaminen edesauttaa tätä, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoi tiedotteen mukaan liiton järjestämässä aamiaisseminaarissa Helsingissä.

Salon mukaan Suomi ei pärjää kilpailijamaiden kanssa ilman osaamisen vahvistamista. Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen toteuttama tohtorikoulutus veisi yritysten TKI-toimintaa uudelle tasolle.

– Suomalainen yhteiskunta on laittanut paljon resursseja TKI-toimintaan. Uusi koulutusmuoto varmistaisi, että yritysten henkilöstön osaaminen tukisi entistä paremmin Suomen TKI-toiminnalle asettamia tavoitteita.

Työelämälähtöinen tohtorikoulutus toteutettaisiin suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Näin koulutus ja yritysten kehitys kulkevat käsi kädessä ja yhteistyön avulla luodut ratkaisut päätyvät yritysten käyttöön saman tien.

Samalla Suomeen saataisiin Salon mukaan koulutettua tohtoreita, joilla on kiinnostusta työllistyä yrityksiin ja kehittää elinkeinoelämän TKI-osaamista entisestään.

– Meidän on korkea aika luopua vanhanaikaisesta käsityksestä, mitä tulee ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakouluilla on kaikki avaimet toimia menestyksen tekijöinä Suomen talouden tarinassa, mutta se edellyttää, että niille annetaan mahdollisuudet, keinot ja resurssit hyödyntää omaa potentiaaliaan.

AVAINSANAT