VALIKKO

Tampereen yliopistolle jätetty lakkovaroitus – järjestöt tyytymättömiä palkkatarjoukseen

  • Pirkanmaa
  • 22.04.2025
  • 14:46
  • (Päivitetty: 22.04. 14:50)

Tampereen yliopistolle on jätetty lakkovaroitus. Vuorokauden kestävä lakko alkaa puolilta öin 7. toukokuuta, ellei sopua Suomen kolmentoista yliopiston työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista synny ennen sitä.

Työntekijäpuolta edustavat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Pro. Järjestöjen mukaan työnantajan palkkatarjous jää selvästi alle yleisen linjan.

Jukon tiedotteen mukaan kiista koskee myös työehtosopimukseen kirjattua opetustuntikattoa, jolla suojellaan opetus- ja tutkimustyötä yliopistoissa tekeviä liiallisilta työkuormilta.

Palkansaajia edustavat järjestöt haluavat säilyttää katot, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu suomalaisissa yliopistoissa varmistetaan jatkossa myös tältä osin.

Työnantajia neuvotteluissa edustavan Sivistan mukaan se on tarjonnut palkansaajille yleisen linjan mukaista korotustasoa. Sivistan mukaan neuvotteluja on vaikeuttanut palkansaajaliittojen suhtautuminen yliopistojen tavoitteeseen kontaktiopetustuntikäsitteestä luopumisesta.

AVAINSANAT

Kylmä suihku ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiselle – ”Päätös tulee arvioida uudelleen”

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen sai sapekkaan vastaanoton ammattiliitoilta ja työntekijöiden keskusjärjestöiltä.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg muistuttaa, että hallitus on tehnyt jo useita toimia, jotka heikentävät palkansaajien etuja ja oikeuksia.

– Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on yksi lisäheikennys näiden ikävien päätösten ketjussa ja sitä emme hyväksy, Inberg sanoo tiedotteessa.

– Ammattiliitot ovat historiallisesti neuvotelleet työntekijöiden monista eduista, kuten lomista, palkallisia vapaista ja palkoista. Nämä edut eivät ole syntyneet itsestään, vaan pitkäaikaisten neuvottelujen ja joskus jopa lakkojen kautta. Ammattiliittojen voiman heikentäminen heikentää jokaisen palkansaajan asemaa, Inberg sanoo.

STTK luonnehtii, että päätös on jatkoa ”hallituksen ideologiselle ajojahdille ay-liikettä kohtaan ja uusi läimäytys järjestäytyneiden palkansaajien poskelle”. Samalla linjalla on myös SAK, joka huomauttaa, että muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Palkansaajajärjestöissä ollaan huolissaan siitä, että verovähennyksen poistaminen heikentäisi taloudellisia kannustimia liittyä ammattiliittoon tai työnantajajärjestöön.

Kun sopimusyhteiskunnan perustaa rapautetaan, seurauksista kärsivät kaikki.

Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima toteaa, että korkea järjestäytymisaste on suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusta, ja siitä on hyötynyt koko yhteiskunta, myös työnantajat.

– Kun sopimusyhteiskunnan perustaa rapautetaan, seurauksista kärsivät kaikki. Suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää on aina kehitetty yhdessä. Haluaako hallitus oikeasti menettää nykyisen kaltaisen yhteistyön työntekijöiden ja työnantajien välillä, Voima kysyy tiedotteessa.

Hallitus poistaa verovähennysoikeuden myös työnantajaliittojen jäsenmaksuista. Se saattaa heikentää järjestäytymistä työnantajapuolella, Voima huomauttaa.

– Nämä toimet vähentävät työehtosopimusten kattavuutta. Se taas johtaisi jossain vaiheessa siihen, että vähimmäispalkoista olisi säädettävä laissa, ja sitä eivät ole halunneet sen enempää työnantajat kuin palkansaajatkaan, Voima huomauttaa
Akava toteaa, että ay-jäsenmaksu on työntekijälle tulonhankkimismeno ja sen verovähennysoikeus pitää säilyttää. Hallituksen tulisi päätöksillään edistää työehtosopimustoimintaa ja työmarkkinoiden toimivuutta, keskusjärjestö katsoo.

– Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto toimii ansiotulojen alentamista vastaan, mikä antaa kuvan palkansaajavastaisesta politiikasta, kuten tekevät aiemmatkin työelämäheikennykset. Päätös tulee arvioida uudelleen. Parempi tapa olisi kohdentaa verovaikutukset yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuottoihin eikä yksittäisiin palkansaajiin, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

”Pitkälti haihattelua” – näin palkansaajakeskusjärjestöistä kommentoidaan puoliväliriihen antia

Puoliväliriihessään hallitus päätti alentaa verotusta noin kaksi miljardia euroa. Palkansaajajärjestöistä veronkevennyksiä kritisoidaan.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK nostaa riihipäätöksistä esiin verotuksen keventämisen lisäksi päätöksen nostaa puolustusmenoja lähes neljä miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. STTK:n tiedotteessa huomautetaan, että samanaikaisesti julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna peräti 4,4 prosenttia BKT:stä, ja Suomi joutunee siksi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

– Hulppeat veronkevennykset tässä tilanteessa ovat erittäin vastuuttomia. Niitä perustellaan ”dynaamisilla vaikutuksilla”, jotka ovat pitkälti haihattelua. Veronkevennysten sijaan olisi pitänyt sitouttaa yrityksiä ja suurituloisia osallistumaan puolustusmenojen rahoitukseen, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mukaan veronkevennykset hyödyttävät erityisesti yrityksiä ja suurituloisia sekä kasvattavat valtion velkaantumista ja johtavat lisäleikkauksiin.

Hallitus päätti alentaa yritysten yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla ja erityisesti suurituloisimpien verotusta. SAK:sta huomautetaan, että veronkevennykset johtavat verotuottojen vähenemiseen, joten päätösten seurauksena valtion velkaantuminen jatkuu uusista leikkauksista huolimatta.

– Veropäätösten taustalla on elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimukset ja tutkimustiedon sivuuttava toiveajattelu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö varoitti aiemmin, että yritysten lobbareiden ajamilla veronkevennyksillä voisi olla vakavia seurauksia Suomelle. Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa nämä varoitukset ja lähti toteuttamaan yritysten toivelistaa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta moittii tiedotteessa.

AKAVA kiittää hallitusta ansiotuloverotuksen keventämisestä, joka korkeakoulutettujen keskusjärjestön mukaan vahvistaa talouskasvua ja parantaa työn tekemisen kannustimia. Yhteisöverokannan alentamiseen Akavassa suhtaudutaan kriittisesti.

– Hallitus ottaa päätöksellään merkittävän riskin, ja on kovin valitettavaa, että verotuottojen menetys kompensoidaan jälleen laajoilla sopeutustoimilla, joita kohdennetaan esimerkiksi valtionhallintoon, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa.

Löfrgen huomauttaa, että hallituskaudella elinkeinoelämää ja yrityksiä on tuettu avokätisesti.

– Yrityksillä on näytön paikka ja niiden tulee suunnata yhteisöverokannan alentamisesta tuleva hyöty investointeihin, uuden luomiseen, henkilöstön työhyvinvointiin, koulutukseen ja oikeudenmukaisiin työehtoihin, hän sanoo.

SAK nostaa esiin, että aiempia leikkauksiaan hallitus on perustellut huolella valtion velkaantumisesta. Nyt päätetyt veronkevennykset osoittavat Kaukorannan mukaan, että huoli valtion velasta ei ole hallituksen politiikan todellinen johtotähti.

– Päätökset jatkavat hallituksen talouspolitiikan kovaa linjaa. Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta, hän sanoo.

Kaukoranta huomauttaa, että taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että veronkevennysten kasvuvaikutukset ovat sen verran pieniä, että ne eivät rahoita itseään.

STTK:n mielestä kasvua olisi voinut vauhdittaa esimerkiksi kertaluontoisella investointiohjelmalla kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan toteuttamiseksi. Myös kilpailun vahvistaminen yksityisellä sektorilla olisi STTK:n mukaan ”helppo ja käytännössä ilmainen” keino tukea kasvua.

– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poisto olisi ollut tuottava kasvutoimi ja tuonut lisää verotuloja vähintään 400 miljoonaa euroa vuosittain. Samalla kasvu olisi vauhdittunut, kun keskeinen investointivääristymä olisi korjaantunut, Lainà sanoo.

AKAVAN mukaan puoliväliriihessä koulutuksen ja osaamisen huomioiminen jäi riittämättömäksi. Hallitus linjasi puoliväliriihessä edistävänsä koulutustason nostamista niin, että 50 prosentilla nuorista ikäluokista olisi korkeakoulututkinto.

– Leikkaukset korkeakoulujen perusrahoituksesta ovat Akavan mielestä väärä ratkaisu. Aloituspaikkojen lisäämisen ja perusrahoituksen leikkaamisen yhdistelmä on kestämätöntä politiikkaa. Tämä osoittaa, että osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitsemme hallituskaudet ylittävän, pitkäjänteisen suunnitelman, jota valmisteltaisiin parlamentaarisesti, Löfgren sanoo.

Akavalle oli pettymys, että päätökset työ- ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta jäivät tekemättä. Myös leikkaukset korkeakoulujen perusrahoituksesta ovat Akavan mielestä väärä ratkaisu.
Myönteisenä Akava pitää muun muassa sitä, että henkilöstön hallintoedustuksen laajentamisesta päätettiin.

AVAINSANAT

”Valtion palkkatarjousta ei pysty millään hyväksymään” – Hätäkeskuksissa ollaan valmiita lakkoon, mutta puhelimeen vastataan silti varmasti

Valtion työntekijöiden työriita odottaa ratkaisuaan ja jo kolmas lakkovaroitus on annettu. Se koskee myös Hätäkeskuslaitosta. Mitä tämä tarkoittaa kansalaisen näkökulmasta?

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n järjestön johtaja ja edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola kertoo, että SPALin jäsenjärjestön – Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin – väki haluaa varmistaa, että kansalaisten henkeen ja terveyteen liittyvät kriittiset tehtävät tulevat hoidetuksi mahdollisimman kattavasti lakosta huolimatta.

Suojelutyöstä sovitaan työnantajan kanssa ja lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

– Käytännössä melkein kaikki tehtävät hätäkeskuksissa ovat sellaisia, joihin täytyy jonkinnäköinen suojeluvelvoite laittaa. Hätäkeskuspäivystäjä on se kaikkein keskeisin – he vastaavat hätäpuheluihin ja lähettävät apua paikalle, Jaakkola kertoo.

Mitään työtä ei ole Jaakkolan mukaan kokonaan rajattu lakon ulkopuolelle, vaan suojelutyöstä sovittaessa katsotaan, mikä on kussakin tehtävässä riittävä määrä henkilöstöä, jonka avulla riittävää valmiutta pystytään pitämään yllä.

– Jos ihan kaikki sellaiset työt, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vakavaa vaaraa, jätettäisiin kokonaan pois lakon piiristä, ei koko työtaisteluilmoituksessa olisi mitään järkeä – sillä ei olisi mitään vaikuttavuutta.

Jaakkolan mukaan kansalaiset voivat olla luottavaisin mielin, että hätäkeskuksessa vastataan varmasti puhelimeen myös lakon aikana. Kansalaisten suuntaan lakko voi hänen mukaansa näkyä esimerkiksi siten, että vastaamisessa saattaa olla viiveitä.

Lakko alkaa 8. toukokuuta, jos neuvotteluissa ei ole siihen mennessä päästy lopputulokseen.

LAKKOVAROITUKSEN, joka koskee myös hätäkeskuksia, antoivat eilen palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. SPALin ja HALin hätäkeskushenkilöstön pääsopijajärjestö on Pro.

HALin jäseniä työskentelee hätäkeskuksissa muun muassa hätäkeskuspäivystäjinä, ylipäivystäjinä ja vuoromestareina.

Jaakkola kertoo, että lakkoon osallistuminen ei ole mieluinen ratkaisu, mutta sitä pidetään välttämättömänä, jotta työriitaan saadaan ratkaisu. Hätäkeskusten henkilöstön joukossa lakkovalmius on vahva, hän sanoo.

– Jäsenet ymmärtävät, että valtion palkkatarjousta ei pysty millään hyväksymään. Muuten tulee jatkuvasti käymään niin, että valtion palkoista säästetään. Palkankorotusten yleinen linja täytyy olla myös valtiolla vallitseva linja, Jaakkola kiteyttää.

Hän muistuttaa, että hätäkeskusten henkilöstö tekee vaativaa ja vastuullista työtä yhteiskunnan sekä kansalaisten turvallisuuden puolesta. SPALin mukaan kokonaisuudessaan valtion henkilöstö ansaitsee asianmukaiset palkankorotukset.

Palkankorotusten yleiseksi linjaksi on muodostunut teknologiateollisuuden palkkaratkaisun mukainen 7,8 prosenttia sopimuskauden aikana. Vasta voimaan tulleen lain mukaan valtakunnansovittelija ei voi tarjota yleistä linjaa ylittävää sovintoesitystä työriidan osapuolille. Uudistusta on kutsuttu muun muassa Suomen malliksi.

– Se erityisesti on ihmetyttänyt, että kun valtiovalta on ollut se, joka on Suomen mallia peräänkuuluttanut, niin nyt valtio on se, joka on ensimmäisenä siitä lipsumassa. Palkankorotusten katto kyllä pidetään ja huolehditaan, että sitä ei ylitetä, mutta näköjään lattia onkin sitten mitä sattuu. Tältä osin Suomen malli ei ole toimiva ja valtiovalta on sitä nyt itse kokonaan romuttamassa, Jaakkola luonnehtii.

AVAINSANAT

”Työtaistelujen riski on nyt erittäin korkea” – sosiaalialan järjestöjen neuvottelut ajautuivat sovitteluun

Osapuolet ovat tänään pyytäneet vaikeaan tilanteeseen valtakunnansovittelijan vapaaehtoista sovittelua. 

Neuvottelut sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksesta ovat ajautumassa umpikujaan ja kohti mahdollisia työtaisteluja. Toimihenkilöliitto Erto kertoo osapuolten kääntyneen nyt valtakunnansovittelijan puoleen.

Neuvottelut Erton ja Hyvinvointiala Halin välillä ovat Erton mukaan olleet historiallisen vaikeat. Sopuun ei ole päästy sen enempää tekstikysymyksistä kuin palkkaratkaisustakaan.

Erto kertoo tiedotteessa, että osapuolet ovat tänään peruuttaneet aiemmin sovitun yhteisen neuvottelun ja pyytäneet vaikeaan tilanteeseen valtakunnansovittelijan vapaaehtoista sovittelua.

– Erton näkemyksen mukaan ratkaisua ei ole saavutettavissa ilman valtakunnansovittelijan apua, Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen sanoo tiedotteessa.

Erton mukaan sovittelu sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksesta aloitetaan perjantaina.

ERTON tavoitteita neuvotteluissa Aaltonen kuvailee äärimaltillisiksi. Erton tavoitteet perustuvat jäsenkyselyyn.

– Emme hyväksy esimerkiksi työajan pidentämistä emmekä muita työehtoheikennyksiä. Palkankorotuksina esitämme yleisen linjan mukaista ratkaisua. Toivomme, että sovittelun avulla vältetään työtaistelut.

Jäsenkyselyssä neljä viidestä vastaajasta ilmoitti olevansa valmis lakkoon yleisen linjan mukaisten palkankorotusten saamiseksi. Työehtojen heikentämisen estämiseksi lakkovalmius oli 90 prosentilla vastaajista.

– Tavoitteemme on välttää työtaistelut, mutta jäsenkysely antoi valtuudet tarvittaessa työtaisteluihinkin reilun sopimusratkaisun saamiseksi. Alalla ei ole koskaan aiemmin ryhdytty lakkoon palkkaratkaisun takia ja toivottavasti se voidaan tälläkin kertaa välttää. Työtaistelujen riski on nyt kuitenkin erittäin korkea.

SOSIAALIALAN järjestöjen tilanne vaihtelee. Erton mukaan osassa järjestöistä taloustilanne on hyvä, osassa kohtuullinen ja osassa valtion massiivisten rahoitusleikkausten takia huono.

– Hyväksymme yleisen linjan mukaisen mahdollisuuden paikalliseen palkkaratkaisuun, mutta emme sosiaalialan järjestöjen vaativan ja tärkeän työn yleistä halpuutusta. Alan ammattilaiset ovat palkkansa ansainneet ja heillä on oikeus reiluun kohteluun tässäkin tilanteessa. Yleinen alan työn halpuutus ei työpaikkoja pelasta, Aaltonen sanoo.

AVAINSANAT

Tytöttelyä, ilkeilyä ja jopa ulkonäön kommentointia – kaikkea tätä johdon assistentit joutuvat edelleen sietämään

Vähättely, häirintä, arvostuksen puute ja tytöttely on yhä osa johdon assistenttien arkea, selviää Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö Skillan kyselystä.

Kyselyn mukaan johdon assistenteista 52 prosenttia on kokenut epäasiallista kohtelua työuransa aikana ja 28 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Tukipalveluiden asiantuntijoita ja assistentteja edustavan Skillan kaikista jäsenistä 45 prosenttia oli kokenut epäasiallista kohtelua työuransa aikana.

Kunnissa työskentelevistä Skillan jäsenistä jopa lähes 60 prosenttia kertoi kokeneensa epäasiallista kohtelua tai arvostuksen puutetta. Kolmannella sektorilla vastaava luku oli 50 prosenttia, valtiolla 48 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 43 prosenttia.

Skilla arvioi jäsenistönsä kokevan epätavallisen paljon epäasiallista kohtelua ja/tai arvostuksen puutetta työtehtävänsä vuoksi. Skillan toiminnanjohtaja Elina Havu kertoo, että aiheesta kysyttiin osana jäsentutkimusta nyt toista kertaa.

– Edellisellä kerralla vuonna 2021 luvut olivat samansuuntaisia, joten kyse ei ole yksittäisestä poikkeamasta. Kysymyksessä on jatkuva ongelma, jota yhdistyksemme on tuonut esiin jo 1980-luvulta saakka, Havu sanoo tiedotteessa.

– Epäasiallinen kohtelu on jäsentemme kertoman mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä, arvostuksen puutetta, tytöttelyä, ulkopuolelle jättämistä, ilkeää kohtelua tai jopa ulkonäön kommentointia, hän kuvailee.

Uhrin asemasta on usein vaikeaa puuttua tilanteeseen.

TYÖNANTAJAN on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä käytettävissä olevin keinoin toimiin epäkohdan poistamiseksi, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohteelua, Akavan Erityisalojen johtava juristi Jenni Salonen muistuttaa tiedotteessa.

– Jäsenpalautteista tiedämme, että uhrin asemasta on usein vaikeaa puuttua tilanteeseen. Epäasiallista kohtelua kestetään, koska oma työmarkkina-asema koetaan huonoksi, hän kertoo.

Koska ilmoituskynnys on korkea, jää epäasiallinen kohtelu usein piiloon. Toisaalta Salosen mukaan työnantajalla voi olla esimerkiksi mainehaitan vuoksi tarvetta piilotteluun.

– Akavalaisten liittojen kyselyssä vain vajaa kolmasosa työnantajista oli puuttunut rikolliseksi katsottavaan seksuaaliseen häirintään, Salonen kertoo.

SKILLAN toiminnanjohtaja Elina Havu arvioi, että tukipalveluiden asiantuntijoita ja assistentteja altistaa häirinnälle esimerkiksi alan naisvaltaisuus. Epäasiallista kohtelua kumpuaa Havun mukaan myös assistentti- ja tukipalvelutyötä koskevista vanhentuneista mielikuvista.

– Työn kuvitellaan sisältävän pelkästään rutiininomaisia ja suorittavia työtehtäviä. Todellisuudessa assistenttien ja muiden toimistotyön ammattilaisten työnkuva on muuttunut yhä kompleksisempien asioiden työstämiseksi ja vahvaa asiantuntijuutta vaativaksi.

Havun mukaan myös lähellä johtoa työskenteleminen saattaa vaikeuttaa epäasiallisen kohtelun havaitsemista.

– Tukipalveluiden asiantuntijat ja assistentit saattavat sietää epäasiallista kohtelua muita pidempään kokien, ettei heidän asemansa anna riittävästi valtaa tuoda esiin epäkohtia.

Akavan Erityisalat katsoo, että henkilöstöedustajilla pitäisi olla vahvempi rooli epäasiallisen kohtelun paljastamisessa.

– Henkilöstöedustaja on usein työntekijöille tuttu tukihenkilö. Hän on tottunut ja koulutettu avaamaan suunsa myös epäkohdista, jotka mieluiten lakaistaisiin maton alle, Jenni Salonen.

Kansainvälistä hallinnon ja johdon assistenttien päivää vietetään tänään.

AVAINSANAT