-
Kotimaa
- 04.05.2024
- 10:28
- (Päivitetty: 04.05. 10:51)
Syyttäjälaitos lähestyi hiljattain kirjeellä noin 9 600:aa ihmistä, joille oli lähetetty syksyllä 2020 sähköpostitse kiristysviesti, mutta jotka eivät olleet tehneet asiasta rikosilmoitusta.
Kirje oli sinällään osa tavallista menettelyä: siinä ilmoitettiin, että koska henkilö ei tehnyt rikosilmoitusta, esitutkinta päätettiin rajoituspäätöksellä eli asiaa ei tulla syyttäjän aloitteesta käsittelemään oikeudessa.
Vastaamo-jutussa yli 22 000 ihmistä teki aikanaan rikosilmoituksen ja tuli sitä myötä asianomistajaksi oikeusprosessissa. Osa uhreista jätti rikosilmoituksen tekemättä omasta halustaan. Nyt on kuitenkin myös selvinnyt, että jotkut uhreista eivät olleet huomanneet kiristysviestiä tai eivät olleet ymmärtäneet, mihin se liittyy.
Yksi jutun kolmesta syyttäjästä, Pasi Vainio, kertoo syyttäjien saaneen kirjeen jälkeen useita yhteydenottoja ihmisiltä, joille asia on nyt tullut täytenä yllätyksenä.
- Osa ei ole huomannut kiristysviestiä, se on voinut mennä esimerkiksi roskapostiin. Tai sitten henkilö ei ole välttämättä aukaissut viestiä tai jos on aukaissut, ei ole välttämättä tiedostanut, että se liittyy tähän tiettyyn asiaan, syyttäjä Vainio kertoo STT:lle.
Vastaamo-tutkinnan aikana viranomaiset tiedottivat asiasta useasti ja kehottivat Vastaamon potilaita tekemään rikosilmoituksen. Uhrien ison määrän vuoksi linjattiin, että rikostutkinnassa keskitytään vain rikosilmoituksen tehneisiin uhreihin.
Vainion mukaan nyt tulleissa yhteydenotoissa on ilmennyt, että jotkut ihmiset eivät ole edes tienneet olleensa Vastaamon potilaita.
- Vastaamohan tuotti palveluja myös julkiselle puolelle. Eli henkilö on voinut asioida jonkin muun tahon kanssa, mistä hänet on sitten lähetetty Vastaamossa toimineelle terapeutille. Henkilölle on voinut jäädä vähän epäselväksi, minkä yrityksen kanssa he ovat olleet tekemisissä, Vainio sanoo.
Tämä henkinen prosessi alkaa nyt uuden porukan kanssa ihan alusta. Ihmiset ovat olleet aivan shokissa
MYÖS huomattavaa määrää uhreja edustavat vastaamonuhrit -sivuston juristit Jenni Raiskio ja Paula Pajula kertovat saaneensa syyttäjän kirjeen jälkeen yhteydenottoja ihmisiltä, joille tieto on tullut valtavana järkytyksenä.
- Tietyllä tavalla tämä henkinen prosessi alkaa nyt uuden porukan kanssa ihan alusta. Ihmiset ovat olleet aivan shokissa, Raiskio kertoo STT:lle.
Raiskion mukaan jotkut uhreista eivät ole ymmärtäneet asian koskevan heitä itseään, koska he ovat käsittäneet väärin ajanjakson, jolta potilastiedot vietiin. Vastaamoon tehtiin tietomurto syksyllä 2018, mutta kiristäminen alkoi vasta kahta vuotta myöhemmin.
- Jotkut ovat luulleet, että potilastiedoissakin puhutaan vuodesta 2020 eli ajasta kiristyksen aikaan. Sen takia osa ihmisistä on virheellisesti luullut, ettei asia koske heitä. Kun heille on selvinnyt, että kyse on marraskuusta 2018 ja ajasta sitä ennen, se on tullut monille suurena järkytyksenä, Raiskio kertoo.
Syyttäjä Vainio pahoittelee sitä, että tieto esitutkinnan rajoittamisesta saatiin ihmisille vasta nyt.
- Se on pahoiteltavaa ja ikävää. Osaltaan se johtui siitä, että lista kaikista sähköpostiosoitteista, joihin kiristysviesti oli lähetetty, saatiin vasta tutkinnan melko loppuvaiheessa ulkomaiselta toimijalta. Se osaltaan vaikutti siihen, että ihmisiä ei enää siinä vaiheessa pystytty kontaktoimaan henkilökohtaisesti, Vainio sanoo.
Syyttäjälaitos opastaa ihmisiä tekemään tietopyynnön Kelaan, jos he haluavat selvittää, mitä tietoja heistä oli tallennettu Vastaamon rekistereihin marraskuuhun 2018 mennessä.
VASTAAMO-JUTUN syytetty Aleksanteri Kivimäki, 26, tuomittiin aiemmin tällä viikolla Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen rikoksista. Asianajajansa Peter Jaarin mukaan Kivimäki haluaa valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.
Uhrien suuren määrän takia heidän vahingonkorvausvaatimuksiaan ei käsitelty samassa oikeudenkäynnissä. Rikoksen uhreilla – myös heillä, jotka eivät ole tähän mennessä tehneet asiassa rikosilmoitusta – on oikeus vaatia korvauksia asiassa.
Raiskio ja Pajula kertovat jo nostaneensa käräjäoikeudessa useita uusia rikossyytteitä Kivimäkeä vastaan sellaisten uhrien puolesta, jotka heräsivät asiaan vasta saatuaan syyttäjän kirjeen.
- Syyttäjä on kirjeessään vahvistanut, että he ovat rikoksen uhreja. Vaadimme uhreille vahingonkorvauksia, mutta asia täytyy hoitaa rikosjuttuna, koska siviilikanteissa asianosaisten henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Se taas on korvausta vaativille ensiarvoisen tärkeää, minkä takia korvausten vaatiminen rikosprosessissa on ainoa mahdollinen vaihtoehto ulosottokelpoisen tuomion saamiseksi korvauksista, Raiskio selittää.
Vastaamo-jutun syytetty Aleksanteri Kivimäki haluaa valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.
RAISKIO ja Pajula ovat myös tehneet jo noin 2 800 Vastaamo-uhrin kanssa sovintosopimuksen korvauksista Kivimäen kanssa. Heidän mukaansa kaikilla uhreilla on mahdollisuus vaatia korvauksia ja osallistua heidän toimistojensa tarjoamaan uhreille ilmaiseen sovintomenettelyyn.
- Ihmiset voivat ottaa meihin yhteyttä, jos haluavat vaatia asiassa korvauksia meidän avustuksellamme. Pystymme saamaan myös näille rikosprosessista “pudonneille” uhreille korvauksista ulosottokelpoisen vahvistustuomion (rikosten uhreille korvauksia maksavaa) Valtiokonttoria varten, Pajula kertoo.
Osana menettelyä vastaamonuhrit.fi-juristit selvittävät myös, onko potilastietoja levitetty kiristämisen lisäksi Tor-verkossa, jolloin uhrien on mahdollista vaatia korvauksia myös siitä.
- Tämä ei edellytä uhreilta erillisen rikosilmoituksen tekemistä. Sovintomenettelyyn voi osallistua avustuksellamme niin kauan, kun rikosasia on tuomioistuimessa vireillä, eli vähintään siihen saakka, että Kivimäen saama rikostuomio on käsitelty hovioikeudessa ja saavuttanut tämän jälkeen lainvoiman, Pajula kertoo.
