VALIKKO

Suomen viranomaisten käyttämällä tiedustelufirmalla oudot verovelat – joutui ulosottoon

Palantir perustettiin Kalifornian Piilaaksossa 2003. Nyt sen pääkonttori on Coloradossa.

Myyttisessä maineessa tiedustelualalla oleva yhdysvaltalainen Palantir-yhtiö on jostain syystä jättänyt Suomessa veronsa maksamatta. Suomalaisetkin viranomaiset käyttävät yhtiön urkintatuotteita.

Tiedusteluviranomaisten suosima Palantir Technologies on joutunut maaliskuussa ulosottoon Suomessa.

Jo vuonna 2023 Palantirin alankomaalainen sivukonttori velkaantui Verohallinnolle lähes 47 000 euron edestä. Tuolloiset saatavat se maksoi ajallaan, ja välttyi ulosotolta. Tänä keväänä kävi toisin.

Palantirilta on jäänyt maksamatta verottajalle liki 32 000 euroa. Summa koostuu ennakonpidätyksistä ja työnantajan sairausvakuutusmaksusta.

YHDYSVALTALAINEN Palantir valmistaa analytiikka- ja tekoälytuotteita, joita hyödynnetään terveydenhuollossa, finanssialalla ja terrorismintorjunnassa. Sillä on liiketoimintaa monissa Euroopan maissa.

Palantir on toiminut Suomessa muutamien vuosien ajan ensin brittiläisen ja sitten alankomaalaisen yrityksen kautta. Yhtiöllä on täällä tiettävästi vain muutamia työntekijöitä.

Palantirin toiminta on ollut salailevaa, eikä sen suomalaisasiakkaista tiedetä paljoa.

Seura-lehden vuonna 2023 julkaiseman jutun perusteella ainakin keskusrikospoliisi on käyttänyt Palantirin ohjelmistoja. Verkkouutisten mukaan myös puolustusvoimat hyödyntää niitä.

Esimerkiksi Nato-maat käyttävät yhtiön tekoälyä valvomaan Venäjän varjolaivaston liikkeitä Itämerellä.

VAIKKA YHTIÖN tuotteet ovat tarkoituksiinsa ilmeisen toimivia, tietosuoja- ja ihmisoikeusaktivistit kritisoivat niiden käyttöä ankarasti.

Tästä johtuu Palantiriin liitetty mielikuva ”maailman pahamaineisimpana pörssiyhtiönä”.

Yhtiön tuotteita on hyödynnetty Yhdysvalloissa esimerkiksi laittomien maahanmuuttajien profilointiin, mikä on saanut ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tutkimaan sen toimia.

Palantirin rikoksia ennustavat työkalut puolestaan ovat saaneet kritiikkiä sekä yhtäältä tehottomuudesta että toisaalta liiallisesta tiedonkeruusta.

EU:ssa huolta on herättänyt epäily siitä, vuotavatko Palantirin keräämät tiedot yhdysvaltalaisille tiedusteluelimille. Yhtiö on lobannut itseään EU:ssa ahkerasti.

Myös Palantirin värikkään toimitusjohtajan Alex Karpin lausunnot herättävät säännöllisesti kohuja.

Karp on puhunut usein yhtiön tuotteiden käyttämisestä tappamiseen ja kuvannut ”wokea” keskeiseksi uhaksi yhtiölle, Yhdysvalloille ja koko maailmalle.

Kohuista huolimatta Palantirin arvo kasvaa säännöllisesti, ja se yksi sijoittajien suosikkiyhtiöistä.

Emoyhtiön markkina-arvo on yli 200 miljardia dollaria. Kasvuun ovat vaikuttaneet sen teknologian nopea kehitys ja viranomaisasiakkaiden määrä.

MENESTYNEEN EMOYHTIÖN varakkuuden takia onkin yllättävää, että Palantirin alankomaalaisyrityksen suhteellisen pienien summien ulosottoprosessi keskeytettiin Suomessa maaliskuun lopulla varattomuusesteen vuoksi.

Yhtiöllä ei sen mukaan olisi lainkaan tuloja tai muuta ulosmitattavaa omaisuutta.

Kuvakaappaus ulosottorekisteristä.

Demokraatti tavoitteli Palantiria kommentoimaan vero- ja ulosottotilannettaan Suomessa. Yhteydenottopyyntöihin ei vastattu.

AVAINSANAT

Uusi arvio yllättää: Suomessa onkin jo näin paljon karhuja

Karhu uimassa Kuhmossa.

Karhukanta on Suomessa kasvussa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Luken arvion mukaan Suomessa voi olla nyt tuplasti enemmän mesikämmeniä kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa.

Luken mukaan viime syksynä ennen metsästyskauden alkua täällä oli arviolta 1  816-2  375 kontiota. Kasvua olisi noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

Ursus arctosin populaatio on vahvistunut melko tasaisesti vuodesta 2004 alkaen. Silloin metsänkuninkaita eli Suomessa arviolta tuhatkunta.

TÄNÄ VUONNA uusi ennuste suurpetojen lukumäärästä ennen metsästyskautta on 2  062-2  745 nallea.

Kantaa arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa uudella populaatiomallilla. Luken ohjelmajohtajan Katja Holmalan mukaan aikaisempi menetelmä osoittautui herkäksi havainnointiolosuhteiden vaihtelulle.

Uusi malli huomioi entistä tarkemmin otson lisääntymisbiologian, pitkäikäisyyden sekä aiempaa laajemman aineistopohjan.

AVAINSANAT

Kyllä nyt Metaa ja Applea kirpaisee: EU rankaisi markkinarikkomuksista jättisakoilla

EU-komissio on määrännyt teknologiajätti Applelle sekä Facebookin ja Instagramin emoyhtiölle Metalle maksettavaksi satojen miljoonien eurojen sakot.

Komission mukaan yhtiöt ovat toistuvista varoituksista huolimatta rikkoneet EU:n digimarkkinasäädöksiä (DMA).

Applen maksettavaksi tulee 500 miljoonaa euroa. Meta joutuu maksamaan 200 miljoonaa euroa.

Applen rikkomukset koskevat sen sovelluskauppaa App Storea.

EU:n mukaan sovellusten kehittäjien, jotka jakavat sovelluksiaan Applen sovelluskaupassa, tulisi voida ilmaiseksi informoida käyttäjiä vaihtoehtoisista tarjouksista App Storen ulkopuolella, ohjata heidät tarjouksiin ja antaa heidän tehdä ostoksia.

Komission mukaan Apple ei kuitenkaan ole täyttänyt tätä velvoitetta.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Meta on taas rikkonut velvoitettaan tarjota käyttäjille palvelu, joka käyttää vähemmän hyväksi näiden henkilökohtaisia tietoja.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on varmistaa, etteivät digimarkkinat toimi täysin teknologiajättien ehdoilla. Sillä halutaan myös suojata markkinoiden reilua kilpailua.

SAKKORATKAISU tuli samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltain tullineuvotteluiden kanssa.

Digijättien rankaiseminen onkin ollut poliittisesti herkkä asia, sillä teknologiayhtiöt ja niiden omistajat ovat Donald Trumpille läheisiä.

EU:n virkamiehet ovat toistuvasti todenneet niin julkisesti kuin taustakeskusteluissa, että digijätteihin kohdistuva tutkinta on itsenäinen, kauppasodasta erillinen prosessinsa.

Ilmassa on kuitenkin ollut huolta siitä, miten EU:n päätös Yhdysvalloissa tulkitaan. Saksalaisen Handelsblatt–lehden mukaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin siirtänyt päätöstä useita kertoja.

Komissiolla on käynnissä myös Tiktokiin kohdistuva tutkinta digipalvelusäädöksen (DSA) nojalla.

Se tutkii muun muassa sitä, onko Tiktok laiminlyönyt velvoitteitaan torjua ulkopuolista vaalivaikuttamista Romanian viime vuoden presidentinvaalien yhteydessä.

AVAINSANAT

Tissibotit toimivat: Tuhannet suomalaiset höynähtivät ”vasemmistolaisiin” Facebook-valehahmoihin

Politiikka-tyttökuvaverkoston käyttämien valehahmojen nimiä.

Vasemmistolaisina esiintyvien hunaja-ansatilien verkosto koukuttaa suomalaisia miehiä väittelemään politiikasta Facebookissa. Hämäys menee läpi, vaikka tilihahmojen kuvina on pornonäyttelijöitä.

Tuhannet suomalaiset ovat höynähtäneet Facebookissa seuraamaan tarkoitukselliselta informaatiovaikuttamiselta vaikuttavaa verkostoa. Siihen kuuluvilla tileillä on yhdistävinä piirteinä pornonäyttelijöiltä napatut profiilikuvat ja seksuaalisen sisällön liittäminen poliittisiin kannanottoihin ja kommentointiin.

Demokraatti löysi selvityksessään yli 30 samaan verkostoon kuuluvaa tiliä. Niiden kaverilistoilla on tavallisten ihmisten lisäksi myös joitain puoluepolitiikan vaikuttajia lähinnä maakunta- ja paikallistasolta. Heistä moni toimii perussuomalaisissa.

Verkostoa on rakennettu pitkään, sillä tilien vanhimmat päivitykset ovat vuodelta 2018. Päivitykset jakautuvat pornovideoilta otettuihin huonolaatuisiin kuvakaappauksiin, joilla pidetään seuraajien kiinnostusta yllä hiljaisina aikoina, ja aina isompien vaalien alla yltyviin poliittisiin keskustelunavauksiin.

Tilien päivitykset keräävät kymmeniä, jopa satoja kommentteja.

VALTAOSA verkostosta esiintyy oikeistopuolueiden vastustajina, ja vasemmiston tai vihreiden kannattajina. Joukossa on silti muutamia perussuomalaisiakin tukevia tilejä.

Suuntautumisestaan riippumatta tilit kritisoivat etenkin Petteri Orpon (kok) hallituksen vero-, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkaa, koska tällä aiheella saa nyt helposti aikaan väittelyitä.

Aktiivisinta vaikuttamista tilit yrittivät viime presidentinvaaleissa. Ne asettuivat tukemaan Pekka Haavistoa (vihr) ja väittivät vastustavansa Alexander Stubbia tämän kokoomuslaisuuden vuoksi.

Päivitykset ärsyttivät seuraajakuntaa ja generoivat runsaasti Haavistoa haukkuvia kommentteja.

.
Tänä keväänä tilit ovat olleet huolissaan Donald Trumpin hallinnon toimista ja Yhdysvaltojen joukkojen sijoittamisesta Suomeen. Osa tileistä on tukenut Palestiinaa, mutta vain jokunen paheksunut Venäjän sotaa Ukrainassa.

MONET TILIEN päivityksistä on kopioitu muualta, yleensä oikeilta vasemmistolaisilta tekstintuottajilta.

Keskustelunavauksia on napattu muun muassa vanhasta Saku Timosen Uuninpankkopoika–blogista, joskin pienillä muutoksilla. Myös Yleisradion kolumnitekstejä ja Vasen Kaista -lehdessä julkaistuja mielipidetekstejä on julkaistu tilien omina.

.

Tilit keskustelevat yleensä ensin keskenään toistensa päivityksissä, ja sitten intoutuvat väittelemään kavereiksi saamiensa oikeiden ihmisten kanssa politiikasta.

VAIKKA TILIHAHMOT eivät ilmiselvästi ole oikeita ihmisiä, ne ovat saaneet suomalaiset seuraajansa keskustelemaan ahkerasti.

Herääkin kysymys, mikä verkoston tarkoitus on?

Huoltovarmuuskeskus tutustui verkostoon Demokraatin pyynnöstä. Keskuksen johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää kertoo, että tilit olivat hänelle ennestään tuntemattomia.

– Tulee mieleen, että tässä haetaan digitaalisten hunaja-ansojen kohteiksi yksinäisiä tai pettyneitä miehiä. Heille näytetään kuvia naisista, ja esimerkiksi vaalien alla tilit aktivoituvat poliittiseen viestintään. Tekstit ovat yksinkertaisia ja joka suuntaan kritisoivia. Niillä yritetään lyödä kiilaa yhteiskuntaan, Sillanpää sanoo.

”On silti mahdollista, että verkosto on harjoittelua oikeaa vaikuttamista varten.”

Sillanpään mukaan verkosto vaikuttaa koordinoidulta, mutta tekijää sen takana ei voi suoraan päätellä. Tilien keskustelutyylin vuoksi hän pitää todennäköisempänä kotimaista kuin ulkomaista toimijaa.

Koska näin monien tilien ylläpitäminen vaatii aikaa, se voi olla yhdelle ihmiselle liikaa. Onkin todennäköistä, että verkosto pyörii osin koneellisesti tai pienen ryhmän voimin.

Verkoston vaikuttavuutta on vaikea arvioida sen pienen koon ja yksinkertaisuuden vuoksi.

– Ei tällä Suomen vaaleja käännetä, sillä tällaisen verkoston vaikutus on pieni eikä toiminta näytä erityisen tavoitteelliselta. On silti mahdollista, että verkosto on harjoittelua oikeaa vaikuttamista varten, Sillanpää sanoo.

PUOLUEIDEN kannattajina esiintyminen ja siinä roolissa törkyileminen on vanha ja toimiva hämäyskeino. Esimerkiksi viime talvena Saksassa vaurioitettiin satoja kalliita henkilöautoja liimaamalla niihin vihreitä tukevia tarroja ja tukkimalla pakoputkia tiivistevaahdolla.

Media ja oikeistopoliitikot syyttivät iskuista vihreitä, mutta tekijöiksi paljastui Venäjän laskuun työskenteleviä ihmisiä.

Suomen verkosto ei näytä kytkeytyneen oikeisiin vasemmistopolitiikan tekijöihin. Se, että tilien seuraajien joukossa on paikallispoliitikkoja, ei Antti Sillanpään mielestä sellaisenaan ole suuri riski.

”Ei tällä Suomen vaaleja käännetä”

Varsinkin vaalien alla poliitikot lisäävät mielellään uusia kavereita verkostoihinsa ja monet puolueaktiivit menevät itse mahdollisimman moniin eri keskusteluryhmiin.

Valehahmot yrittävät toki saada toiminnalleen uskottavuutta hankkimalla kärkipoliitikkoja kavereikseen, mutta nyt tällaista ei näytä tapahtuneen.

Tavallisia politiikkaharrastajia Sillanpää patistaa muistamaan lähdekritiikkiä myös someseuraajien hankinnassa.

– Jos joku näyttää liian uskomattomalta ollakseen totta, se ei ole totta. Kun valokuvamalli haluaa lisätä sinut kaverikseen, kannattaa pohtia syytä, miksi näin tapahtuu, Sillanpää ironisoi.

Ja jos amerikkalaisen pornotähden näköisen ”suomalaisen” ihmisen ketjussa puhutaan aktiivisesti politiikkaa, kannattaa myös miettiä onko alusta varmasti tehty juuri tätä vaan jotain muuta toimintaa varten.

AVAINSANAT

Selvitys: tekoälyssä on riskejä tasa-arvolle – voi toistaa luutuneita käsityksiä totena

Tekoäly voi pahimmillaan vahvistaa sukupuolten epätasa-arvoa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) uusi selvitys.

Selvityksen mukaan esimerkiksi tekoälyn käyttämä vinoutunut data ja huolimattomasti suunnitellut järjestelmät voivat tuottaa syrjiviä lopputuloksia ja jopa heikentää yksilöiden perusoikeuksia.

Tekoälyllä on selvityksen mukaan taipumus toistaa, kopioida ja vahvistaa yhteiskunnassa olemassa olevia syrjiviä rakenteita.

Tämän vuoksi tekoälyn kehittäminen vaatii syrjintää ehkäiseviä ratkaisuja.

Näitä ovat esimerkiksi tekoälyn vaikutusten huolellinen arviointi, käyttökontekstin ymmärtäminen ja kehittämisen läpinäkyvyys, selvityksessä todetaan.

AVAINSANAT

Äkkijarrutuksia, kaistanvaihtosäikähdyksiä – tällaisia vaaratilanteita sähköautojen ajoavustimet ovat aiheuttaneet

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on saanut viime kuukausina ihmisiltä ilmoituksia yllättävistä tilanteista, joissa ajoneuvojen järjestelmät ovat toimineet odottamattomasti.

Auto on esimerkiksi alkanut yllättäen hidastaa nopeutta kesken ajon tai yrittänyt estää tarkoitettua kaistanvaihtoa.

-  Pidän aika luonnollisena, että tällaisten ilmoitusten määrät ovat nousseet samalla kun autokanta on uudistunut. Autoissa on yhä enemmän ajoa avustavia järjestelmiä, sanoo tarkastaja Lassi Varis Traficomista STT:lle.

Hän korostaa, että ajoavustimista huolimatta kuskilla ei ole varaa herpaantua. Autoilija ei saa väärällä tavalla luottaa menopelin automaattisiin turvajärjestelmiin.

-  Kuljettajan on oltava aivan yhtä valppaana kuin ilmankin avustimia. Vastuu ajamisesta on aina kuljettajalla, Varis alleviivaa.

Mutta entä nämä markkinavalvontaan tulleet valitukset? Onko mahdollista, että turvallisuuden lisäämiseksi tuodut ominaisuudet voivatkin olla riski?

-  Saadut valitukset liittyvät tilanteisiin, jotka ainakin kuljettaja itse on kokenut vaaratilanteiksi. Onnettomuusdataa tällaisista tapauksista ei meillä kuitenkaan ole, tarkastaja kertoo.

STT sai tietopyynnöllä nähtäväkseen Traficomille viime aikoina tulleita, ajoavustimiin liittyneitä valituksia.

ERÄS ILMOITTAJA kertoo, että hänen täyssähköautonsa oli alkanut jarrutella moottoritiellä täysin yllättäen ja satunnaisesti 120 kilometrin tuntinopeudesta viiteenkymppiin. Huoltamo ei saanut ilmoittajan mukaan vikaa korjattua.

Ongelman taustalla on hänen mukaansa ilmeisesti 3g-verkon poistuminen, jonka jälkeen auto ei osaa hypätä 4g- tai 5g-verkkoon.

Valittajan mukaan Facebookissa saman auton käyttäjäkunta on kertonut, että vika on kyseisessä automallissa yleinen.

Täyssähköauto oli tehnyt aiheettomia äkkijarrutuksia esimerkiksi keskellä jäistä moottoritietä.

Toisessa Traficomille tulleessa valituksessa kerrotaankin, että saman automallin täyssähköauto oli tehnyt aiheettomia äkkijarrutuksia esimerkiksi keskellä jäistä moottoritietä.

Jälleenmyyjä, maahantuoja tai auton valmistaja eivät olleet saaneet vikaa korjattua lukuisista yrityksistä huolimatta parissa vuodessa.

Toisen automallin ajokin ostanut puolestaan sanoo valituksessaan, että ”haamujarrutuksia” tapahtuu erityisesti kapeilla lumisilla teillä, joilla auton kamerajärjestelmä ei tunnista kaistoja ja ilmeisesti luulee vastaantulevien ajavan samaa kaistaa.

Auto saattaa myös piippailla varoituksena ylinopeudesta, vaikka kuski ajaisi nopeusrajoituksen mukaisesti.

TRAFICOMIN Varis yhtä kaikki painottaa, että kokonaiskuvassa ajoavustimet parantavat autoilun turvallisuutta.

-  Automaattijärjestelmä reagoi esimerkiksi edellä olevan auton äkkijarrutukseen paljon nopeammin kuin kuljettaja ehtisi reagoida. Näistä ominaisuuksista on apua, jos auton edessä tapahtuu jotain yllättävää tai jos kuljettaja esimerkiksi nukahtaa rattiin.

Häiriöitä ajoavustimiin saattaa tuoda ainakin navigaattorin ongelma. Paikkatietojärjestelmä voi Variksen mukaan saada häiriön monestakin syystä.

-  Silloin auto luulee olevansa jossain muualla kuin siellä, missä se oikeasti on. Auto voi tämän perusteella alkaa hidastamaan, mikä saattaa yllättää kuljettajan. Järjestelmiin voivat vaikuttaa myös esimerkiksi hankalat sääolosuhteet.

Pulmien taustalla saattaa Variksen mukaan olla sekin, että kuljettaja ei tiedä, mitä ajoavustimia hänen autossaan on tai miten ne toimivat.

-  Kun autokaupat kätellään, myös käytetyn auton ostajan on syytä selvittää myyjältä, mitä avustimia ajokissa on.

SILTI VOI KÄYDÄ niin, että kuski kokee automaattiset apujärjestelmät haitaksi tai riskiksi senkin jälkeen kun on niihin perehtynyt. Onko luvallista – tai edes teknisesti mahdollista – kytkeä ne pois päältä omasta autostaan?

-  Aktiivisissa ajoavustimissa on mahdollisuus poiskytkentään. Kuljettajalla on sekä laillinen oikeus että teknisesti mahdollisuus kytkeä avustin pois päältä, Varis linjaa.

Jos ja kun näin on, syytä on kysyä, miten lisävempaimet käytännössä kytketään pois toiminnasta.

-  Kuljettajan täytyy itse aktiivisesti kytkeä ajoavustin pois käytöstä. Tämä ei ole huollossa poiskytkettävä ominaisuus. Se, miten helppoa tai hankalaa ja monenko painalluksen takana auton valikoissa poiskytkentä on, vaihtelee automalleittain, Traficomin tarkastaja kertoo.

Aivan kaikissa tapauksissa ei ajoavustimien poiskytkentä onnistu. Vakionopeudensäätimen ylinopeusvahtia ei saa kaikissa automalleissa erikseen pois päältä.

SUOMALAISET ovat viime vuosina ostaneet runsaasti käytettyjä autoja, eikä sähköautojen läpimurto ole ollut läheskään sellainen kuin vaikkapa Norjassa.

Tästä huolimatta on Variksen mukaan syytä olettaa, että ajoavustimet yleistyvät edelleen myös meillä.

-  Käytetytkin autot ovat jo sen verran tuoreita, että niissä on aktiivisia ajoavustimia. Niitä on myös polttomoottoreilla toimivissa autoissa, ei vain sähköautoissa.

Mikä käsitys asiantuntijalla on siitä, mitä voisi olla edessä ajoavustimien järjestelmissä seuraavaksi? Ja peräti: milloin kuskin ei tarvitse enää koskea rattiin?

-  Täysin automaattisen ajamisen tuloon Suomeen menee vielä aikaa. Tässä hetkessä on muutenkin hyvä keskittyä vain näihin peruskysymyksiin, ei ennustella tulevaisuuden ajojärjestelmiä, Varis toppuuttelee.

Teksti: STT / Pertti Mattila

AVAINSANAT