VALIKKO

Riikka Purran puoliso arvostelee mediaa rasismikohun uutisoinnista – moittii etenkin JSN-ratkaisuja

Kirjailija Mikko Välimaa työskentelee Länsiväylä-lehdessä.

Toimittaja Mikko Välimaa moittii maanantaina julkaistussa omakustannekirjassaan mediaa puolisonsa Riikka Purran (ps.) kohtelusta kesän 2023 rasismikohussa. Erityismoitteet saa Julkisen sanan neuvosto.

Kirjassa Välimaa käy yksityiskohtaisesti läpi perussuomalaisia kesällä 2023 ravistelleen rasismikohun lähtien elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) eroon johtaneesta kuohunnasta ja edeten Purran vuonna 2008 kirjoittamista rasistisista nettikommenteista nousseeseen keskusteluun.

Kirjassaan Mitä ”riikka” oikeasti kirjoitti Välimaa antaa ankaraa kritiikkiä suomalaisia tiedotusvälineitä ja niiden itsesääntelyelintä Julkisen sanan neuvostoa (JSN) kohtaan. Välimaan mukaan monet suuret suomalaiset tiedotusvälineet – muun muassa Helsingin Sanomat, Iltalehti ja STT – rikkoivat vakavasti hyvän journalismin periaatteita Junnilasta ja etenkin perussuomalaisten puheenjohtajasta Purrasta uutisoidessaan.

Suomessa on poikkeuksellista, että johtavan poliitikon puoliso tulee tällä tavalla julkisuuteen puolustamaan kumppaniaan.

NEUVOSTON puheenjohtaja Eero Hyvönen kiittelee Välimaata runsaasta vaivannäöstä ja ahkerasta aineiston keräämisestä tämän kirjaa varten. Hyvönen ei kuitenkaan allekirjoita kirjan johtopäätöksiä.

Hyvösen mukaan Välimaan kirjasta voi olla hyötyä esimerkiksi rasismikohuun perehtyville journalismin tutkijoille.

-  Tällainen yksityiskohtien avulla perusteltu mediakritiikki on aika harvinaista Suomessa. Sille on aina paikkansa, mutta kirjan johtopäätöksistä olen paikoitellen voimakkaasti eri mieltä, Hyvönen sanoo STT:lle.

Hyvönen nostaa esimerkiksi tavan, jolla Välimaa kirjoittaa JSN:n kesällä 2024 antamasta vapauttavasta päätöksestä, joka koski Purran kantelua. Purra oli kannellut JSN:lle Helsingin Sanomien kahdesta jutusta, joissa oli kerrottu hänen vuoden 2008 nettikirjoituksestaan.

Scripta-blogin vieraskirjaan kirjoittamassaan viestissä nimimerkki ”riikka” eli Purra kirjoitti: ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.” Kommentti liittyi keskusteluun, jossa toinen keskustelija oli pohtinut aselupien myöntämistä vain naispuolisille henkilöille.

Samassa viestissään ”riikka” kuvaili kohtaamistaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa junassa. Toisessa JSN:n käsittelemässä HS:n jutussa haastateltava esitti tulkinnan, jonka mukaan ampumiskommentti viittaa maahanmuuttajiin.

Purra katsoi JSN:lle tekemässään kantelussa, että HS oli esittänyt ”riikan” kirjoituksen harhaanjohtavasti tai ilman riittävää kontekstointia.

Välimaa kirjoittaa kirjassaan, että JSN:n kesällä 2024 tekemän linjauksen mukaan toimittajilla on nyt oikeus päättää, mitä joku henkilö on menneisyydessään sanonut tai kirjoittanut riippumatta siitä, mitä hänen sanomansa tai kirjoittamansa on alun perin tarkoittanut.

Hyvösen mukaan JSN:n päätös ei millään tavalla tarkoita disinformaation levittämisen hyväksymistä.

-  Tällaista valtakirjaa me emme kyllä ole ollenkaan antaneet, vaan kysymys on siitä, että kun käyttää ironista tai satiirista kieltä, joka yleensä on tulkinnanvaraista, sen jälkeen on vähän vaikea mennä vaatimaan, että tässä on nyt ainoa oikea sallittu tulkinta siitä, mitä olen kirjoittanut, Hyvönen muotoilee.

Purra pyysi heinäkuussa 2023 anteeksi vieraskirjan kirjoituksia.

Myös Välimaa sanoi maanantaina Yleisradion haastattelussa, että hänen puolisonsa tekstit olivat ”loukkaavia ja rasistisia”.

Helsingin Sanomat kuuluu Sanoma-konserniin, joka on STT:n suurin omistaja.

Teksti: STT / Tuomas Savonen

AVAINSANAT

Petteri Orpon talouslinjalle löytyi selitys: ”Se on luokkapolitiikkaa, tymä!”

  • Kolumnit
  • 25.04.2025
  • 19:01
  • (Päivitetty: 25.04. 21:45)

Hallituksen suhde velkaantumiseen ja rahankylvöön voi vaikuttaa poukkoilevalta – mutta kaikki taitaakin perustua hyvin johdonmukaisesti toteutettuun linjaukseen.

Se on talous, typerys (It’s the economy, stupid), sanoi aikoinaan 1992 Bill Clintonin vaalistrategi. Tällä hän viittasi siihen, että talous oli lamasta kärsineelle äänestäjäkunnalle tärkein asia, vaikka istuva presidentti George Bush vanhempi halusi korostaa saavutuksinaan Persianlahden sodan voittoa ja Neuvostoliiton kaatumista.

Tämän painottaminen auttoi ja Clinton nousi presidentiksi.

Meillä Suomessa kehysriihen ratkaisujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikkaa voi selittää samankaltaisella ilmaisulla:

– Se on luokkapolitiikkaa, tymä. ( *

Nyt vain ei puhuta äänestäjistä vaan hallituksen tärkeimmästä tukijakunnasta. Aivan sama mitä yhteiskunnassa päätetään, pääasia on edistää elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiveita.

Suuntaa voi muuttaa aina, jos tilaaja tarvitsee.

KAHDEN VUODEN ajan hallitus on korostanut huoltaan valtion velkaantumisesta, ja silti tällä viikolla julkistettiin lista valtavista veronalennuksista.

Unohtuiko haave julkisen talouden tasapainosta, ja miksi juuri nyt?

Hallituksen linja näyttää paljon johdonmukaisemmalta, jos sitä tarkastelee luokkapolitiikan linssien läpi.

Hallitus edustaa suurpääoman intressejä ja sen tavoitteena on heikentää työtätekevän
enemmistön asemaa työnantajiin verrattuna.

Kansantalouden kasvu, julkisen talouden kestävyys tai työllisyyskin ovat tarvittaessa toissijaisia tähän tavoitteeseen nähden.

NÄYTÖT tästä ovat selviä. Hallitus on jo aiemmin tehnyt useita työnantajajärjestöjen toivomia työmarkkinauudistuksia, joilla heikennetään työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin niin, että sen taso laskee jo kahden kuukauden jälkeen jopa satoja euroja.

Poliittisten lakkojen kesto rajattiin 24 tuntiin, tukilakkoja rajoitettiin. Jopa yksittäinen työntekijä voi jatkossa saada laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksun.

Myös määräaikaisten työsopimusten solmimista ollaan helpottamassa.
Näiden toimien työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja tai jopa olemattomia.

SEN SIJAAN luokkapolitiikkana ne ovat toimivia: palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Julkisen talouden tasapainottamisen nimissä tehdyt leikkaukset ovat nekin osuneet lähes kaikkiin muihin, paitsi rikkaisiin pääoman omistajiin.

Nyt hallitus alentaa esimerkiksi yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Kansantalouden kasvua se lisää tutkimusten mukaan korkeintaan vähän.

Sen sijaan yritysten tuloksesta jää enemmän omistajille käteen, kun siitä maksetaan vähemmän veroa. Hallitus sivuutti tutkimustiedon, koska elinkeinoelämän lobbarit runnoivat veroalennuksia voimallisesti läpi.

Palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden.

Poisto on näennäisesti symmetrinen, kun se koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäseniä. Tosiasiassa se on työntekijäpuolelle paljon
merkityksellisempi, ja yrityksillä on keinoja saada samat vähennykset muuta kautta verosuunnitteluunsa.

Tätäkin voi siis tulkita säästötoimen sijaan luokkapolitiikkana: todennäköinen pitkäaikainen seuraus on ammattiliittojen jäsenmäärien lasku. Tämä helpottaa aikanaan liittojen ohi sopimista ja työehtojen polkemista.

Vastakkainasettelun aika ei siis edelleenkään ole ohi.

*) Tymä = kömpelö nuorisolaisväännös ”tyhmästä”

AVAINSANAT

Uutissuomalainen: Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen saamassa jatkokauden

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen (kok., kuvassa) on saamassa jatkokauden, Uutissuomalainen kertoo.

Karhunen on toiminut Kuntaliiton toimitusjohtajana vuodesta 2019. Karhusen seitsemän vuoden määräaikainen pesti on katkolla tammikuussa.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mukaan hallituksessa ollaan tyytyväisiä Karhusen työhön.

- Karhunen on tehnyt työnsä erittäin hyvin ja hoitanut edunvalvonnan erinomaisesti. Hän on tehnyt ison muutosprosessin liitossa. Emme näe mitään syytä lähteä hakemaan uutta henkilöä, Lyly sanoo Uutissuomalaiselle.

Karhunen kertoo Uutissuomalaiselle jatkavansa tehtävässä erittäin mielellään.

Karhusen jatkosta ja liiton varatoimitusjohtajista on tarkoitus päättää toukokuussa. Karhusen tapaan varatoimitusjohtaja Timo Reina (kesk.) on saamassa jatkokauden. Haku toisen varapuheenjohtajan tehtävään on käynnissä, koska tehtävässä toiminut Hanna Tainio (sd.) jää eläkkeelle.

Kuntaliiton varapuheenjohtajan tehtävään oli 18 hakijaa, joista kuuden kerrottiin tänään saavan kutsun haastatteluun. He ovat SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru ja Johanna Ojala-Niemelä, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Susanna Huovinen (sd.), Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Säde Tahvanainen (sd.), Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen (sd.) ja Pirkkalan sivistysjohtaja Harri Rönnholm.

AVAINSANAT

STT: Taksisäätely menee uusiksi – tällaisista taksien muutosvaatimuksista hallitus kinastelee yhä

  • Kotimaa
  • 25.04.2025
  • 12:22
  • (Päivitetty: 25.04. 12:40)

Suomen tietotoimiston mukaan hallitus on päättänyt kiristää vapautettujen taksimarkkinoiden säätelyä, mutta kinastelu menettelytavoista ja keinoista johtaa nyt erikoiseen ratkaisuun.

Hallitus lähettää taksiuudistuksesta lausuntokierrokselle eripuraisen lakiluonnoksen. Siinä määrättäisiin takseille muun muassa pakolliset värilliset kilvet ja taksamittarit.

STT:n lähteiden mukaan luonnoksesta ei ole vielä poliittista sopua, vaan hallituspuolueet keskustelevat esityksestä uudelleen lausuntokierroksen jälkeen.

Asiasta päätettiin hallituksen kehysriihessä, joka pidettiin tiistaina ja keskiviikkona tällä viikolla.

JO AIEMMIN STT on kertonut, että värillisiä kilpiä ja taksamittareita kannattavat erityisesti perussuomalaiset.

Kokoomus taas näkee niiden mahdollisesti aiheuttavan ongelmia esimerkiksi Uberin ja muiden sovellustaksipalveluiden kannalta.

Taksamittari ei ole tällä hetkellä pakollinen, jos taksi käyttää vain kiinteää hinnoittelua. Kiinteä hinta voidaan sopia esimerkiksi sovelluksessa tai suullisesti taksitolpalla. Taksamittaripakko ei merkitsisi kiinteistä hinnoista luopumista, mutta mittari keräisi tiedot kyydeistä.

Muun muassa Taksiliiton mukaan värillinen rekisterikilpi auttaisi huomattavasti asiakkaita valitsemaan lain edellytykset täyttävän taksin.

Lausuntokierroksen on määrä alkaa pian.

TAKSILAINSÄÄDÄNTÖ uudistettiin ja alan kilpailu vapautettiin eduskunnan vuonna 2017 tekemällä päätöksellä Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana.

Ala ei ole sen jälkeen korjausyrityksistä huolimatta päässyt ongelmistaan, kuten joidenkin uusien yksityistaksien kehnosta palvelulaadusta etenkin suurkaupungeissa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on linjattu takseja koskevasta lainsäädäntöhankkeesta.

Sen tavoitteena on lisätä luottamusta taksiliikenteeseen, edistää taksien saatavuutta, huomioida eri asiakasryhmät koko maassa sekä tehostaa taksiliikenteen valvontaa ja kitkeä harmaata taloutta.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Jäänmurtajia Suomesta Yhdysvaltoihin? – Vastausaika USA:n tietopyyntöön alusten rakentamisesta päättyy tänään

Jäänmurtajat Sisu ja Urho laiturissa Helsingin Katajanokalla tammikuussa 2024.

Vastausaika Yhdysvaltain rannikkovartioston tietopyyntöön jäänmurtokykyisten alusten rakentamisesta päättyy perjantaina. Mediatietojen mukaan kiinnostusta alusten rakentamiseen on ollut muun muassa telakoilla Kanadassa ja Suomessa.

Aiemmin tässä kuussa julkaistun avoimen tietopyynnön vastausaika oli vain kaksi viikkoa. Yhdysvaltojen kiireestä jäänmurtokapasiteetin lisäämisessä kielii se, että alukset pitäisi kyetä rakentamaan vain kolmessa vuodessa tilauksen tekemisestä.

Yhdysvaltojen omasta puutteellisesta kyvystä rakentaa jäänmurtajia kertoo puolestaan se, että tietopyyntö on poikkeuksellisesti suunnattu myös maan rajojen ulkopuolelle.

Yhdysvaltain laki kieltää rannikkovartioston alusten rakentamisen ulkomaisilla telakoilla. Presidentti voi tehdä tästä määräyksestä kuitenkin poikkeuksen, jos sen katsotaan olevan tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Voikin olla, että kotimaisen teollisuuden ja työpaikkojen puolesta puhuva Donald Trump joutuu tinkimään tavoitteistaan, mikäli hän haluaa saada rannikkovartiostolle edes muutamia jäänmurtajia – puhumattakaan Trumpin aiemmin väläyttämästä jopa 40 murtajasta.

Kanadan, eli Trumpin sanoin Yhdysvaltain 51. osavaltion, osalta ennen murtajakauppoja olisivat ylitettävänä myös poliittisen riitelyn aiheuttamat ongelmat.

SUOMI on maailman johtavia jäänmurtajien rakentajia, ja mahdollisuus niiden myynnistä Yhdysvaltoihin on ollut esillä muun muassa presidentti Alexander Stubbin ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tapaamisissa yhdysvaltalaisten kollegojensa kanssa. Mahdollisina alusten rakentajina on media-arviossa pidetty Helsingin ja Rauman telakoita.

Yhdyskuntasuhdejohtaja Antti Leinon mukaan Helsingin telakka ei voi kommentoida Yhdysvaltain rannikkovartioston tietopyyntöä tai mahdollista vastausta siihen millään tavoin.

-  Emme voi kommentoida Yhdysvaltain tai Suomen hallitusten laivanrakennushankintoja, emmekä spekuloi hallitusten välisiä keskusteluja, Leino vastaisi sähköpostitse STT:lle.

Rauman telakalta STT ei ole toistaiseksi tavoittanut ketään kommentoimaan tietopyyntöä.

Suomen jäänmurtajien rakennuskykyä on kehuttu muun muassa Wilson-keskuksen kirjoituksessa, jossa Suomen on arvioitu kykenevän rakentamaan alukset viidesosalla Yhdysvaltain hinnasta jopa kahdessa vuodessa.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla nimettömiin lähteisiin perustuen Rauman telakan jo neuvottelevan Yhdysvaltain rannikkovartioston kanssa keskikokoisten ja isojen murtajien rakentamisesta. Salaiset neuvottelut tuntuisivat sopivan huonosti yhteen samaan aikaan avoimena olevan ja samaa asiaa koskevan tietopyynnön kanssa.

YHDYSVALTAIN rannikkovartiosto korostaa tietopyynnössä vasta kartoittavansa markkinatilannetta, eikä Yhdysvallat vielä sitoudu sen myötä mihinkään.

Tietopyynnössä ei puhuta jäänmurtajista vaan ”arktisista turvallisuuskuttereista” (arctic security cutter), joiden varustukseen kuuluisi muun muassa hangaari ja laskeutumiskansi Sikorsky HH-60 -tyypin helikopterille.

Toiveissa olevien alusten tulisi olla enintään 110 metriä pitkiä ja kyetä liikkumaan vajaan metrin paksuisessa jäässä kolmen solmun nopeudella. Yhtäjaksoisen toiminta-ajan pitäisi yltää 60 vuorokauteen ja toimintasäteen 6  500 meripeninkulmaan.

Vaikka kyseessä on vasta kartoitus telakoiden kyvyistä, pyydetään rannikkovartioston tietopyynnössä myös karkeaa kustannusarviota yhden tai kolmen aluksen rakentamisesta sekä kriteerit osapuilleen täyttävän valmiin jäänmurtoaluksen ostamisesta tai vuokraamisesta.

Yhdysvaltain rannikkovartiostolla on käytössä tällä hetkellä vain kaksi jäänmurtajaa, ja kokonaistarpeeksi on arvioitu kahdeksasta yhdeksään alusta. Näistä puolet olisi tietopyynnössä tarkoitettuja keskikokoisia arktisia kuttereita ja puolet raskaita polaarikuttereita.

Yhdysvaltain telakkateollisuuden heikosta tilasta kertoo se, että Mississippissä rakenteilla oleva ainoa polaarikutteri on myöhästymässä vuosikausia alkuperäisestä aikataulusta, samalla kun suunnittelu- ja rakennuskustannukset ovat karanneet käsistä.

Niilo Simojoki / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.31.

AVAINSANAT

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmää – SY:n Pentikäinen varoittaa maksupommista

Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät hämmästelee yrittäjien eläkejärjestelmää koskevaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjausta.

Hallitus kertoi puolivälinriihessään korjaavansa eläkejärjestelmää niin, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.

– Linjaus uhkaa nostaa rajusti monien yrittäjien eläkemaksuja. Se voi olla eläkemaksupommi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Maksupommi voi Pentikäisen mukaan olla edessä, jos osingot tai edes osa niistä lasketaan osaksi yrittäjän ’todellisia tuloja’.

– Olisi tärkeä myös ajoissa tietää, miten toiminimiyrittäjillä erotetaan yrittäjän tulot liiketoiminnan tuloista.

SUOMEN Yrittäjien tiedotteen mukaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä selvittää paraikaa selvityshenkilö Jukka Rantala, jonka työn pitäisi valmistua loppuvuodesta.

– Siksikin hallituksen linjauksen ajoitus on erikoinen, koska selvityksellä olisi pitänyt hakea uusia ratkaisuja eläkemaksun ja eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämisen. Nyt hätiköitiin, Pentikäinen harmittelee.

Hallituksen linjaamat muutokset tulisivat voimaan vuonna 2029, jolloin nykyisen työtulon määrityksen siirtymäaika olisi päättymässä. Tarvittaessa hallitus on valmis asettamaan uuden siirtymäajan.

AVAINSANAT