- Politiikka
- 23.04.2025
- 23:41
Puoliväliriihessään hallitus päätti alentaa verotusta noin kaksi miljardia euroa. Palkansaajajärjestöistä veronkevennyksiä kritisoidaan.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK nostaa riihipäätöksistä esiin verotuksen keventämisen lisäksi päätöksen nostaa puolustusmenoja lähes neljä miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. STTK:n tiedotteessa huomautetaan, että samanaikaisesti julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna peräti 4,4 prosenttia BKT:stä, ja Suomi joutunee siksi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
– Hulppeat veronkevennykset tässä tilanteessa ovat erittäin vastuuttomia. Niitä perustellaan ”dynaamisilla vaikutuksilla”, jotka ovat pitkälti haihattelua. Veronkevennysten sijaan olisi pitänyt sitouttaa yrityksiä ja suurituloisia osallistumaan puolustusmenojen rahoitukseen, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mukaan veronkevennykset hyödyttävät erityisesti yrityksiä ja suurituloisia sekä kasvattavat valtion velkaantumista ja johtavat lisäleikkauksiin.
Hallitus päätti alentaa yritysten yhteisöveroa lähes miljardilla eurolla ja erityisesti suurituloisimpien verotusta. SAK:sta huomautetaan, että veronkevennykset johtavat verotuottojen vähenemiseen, joten päätösten seurauksena valtion velkaantuminen jatkuu uusista leikkauksista huolimatta.
– Veropäätösten taustalla on elinkeinoelämän etujärjestöjen vaatimukset ja tutkimustiedon sivuuttava toiveajattelu. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö varoitti aiemmin, että yritysten lobbareiden ajamilla veronkevennyksillä voisi olla vakavia seurauksia Suomelle. Hallitus päätti kuitenkin sivuuttaa nämä varoitukset ja lähti toteuttamaan yritysten toivelistaa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta moittii tiedotteessa.
AKAVA kiittää hallitusta ansiotuloverotuksen keventämisestä, joka korkeakoulutettujen keskusjärjestön mukaan vahvistaa talouskasvua ja parantaa työn tekemisen kannustimia. Yhteisöverokannan alentamiseen Akavassa suhtaudutaan kriittisesti.
– Hallitus ottaa päätöksellään merkittävän riskin, ja on kovin valitettavaa, että verotuottojen menetys kompensoidaan jälleen laajoilla sopeutustoimilla, joita kohdennetaan esimerkiksi valtionhallintoon, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa.
Löfrgen huomauttaa, että hallituskaudella elinkeinoelämää ja yrityksiä on tuettu avokätisesti.
– Yrityksillä on näytön paikka ja niiden tulee suunnata yhteisöverokannan alentamisesta tuleva hyöty investointeihin, uuden luomiseen, henkilöstön työhyvinvointiin, koulutukseen ja oikeudenmukaisiin työehtoihin, hän sanoo.
SAK nostaa esiin, että aiempia leikkauksiaan hallitus on perustellut huolella valtion velkaantumisesta. Nyt päätetyt veronkevennykset osoittavat Kaukorannan mukaan, että huoli valtion velasta ei ole hallituksen politiikan todellinen johtotähti.
– Päätökset jatkavat hallituksen talouspolitiikan kovaa linjaa. Jo valmiiksi varakkaiden verotusta kevennetään samalla kun julkisista palveluista ja pienituloisilta leikataan. Hallituksen politiikassa ei ole kyse valtion velkaantumisen taittamisesta, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamisesta, hän sanoo.
Kaukoranta huomauttaa, että taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että veronkevennysten kasvuvaikutukset ovat sen verran pieniä, että ne eivät rahoita itseään.
STTK:n mielestä kasvua olisi voinut vauhdittaa esimerkiksi kertaluontoisella investointiohjelmalla kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan toteuttamiseksi. Myös kilpailun vahvistaminen yksityisellä sektorilla olisi STTK:n mukaan ”helppo ja käytännössä ilmainen” keino tukea kasvua.
– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poisto olisi ollut tuottava kasvutoimi ja tuonut lisää verotuloja vähintään 400 miljoonaa euroa vuosittain. Samalla kasvu olisi vauhdittunut, kun keskeinen investointivääristymä olisi korjaantunut, Lainà sanoo.
AKAVAN mukaan puoliväliriihessä koulutuksen ja osaamisen huomioiminen jäi riittämättömäksi. Hallitus linjasi puoliväliriihessä edistävänsä koulutustason nostamista niin, että 50 prosentilla nuorista ikäluokista olisi korkeakoulututkinto.
– Leikkaukset korkeakoulujen perusrahoituksesta ovat Akavan mielestä väärä ratkaisu. Aloituspaikkojen lisäämisen ja perusrahoituksen leikkaamisen yhdistelmä on kestämätöntä politiikkaa. Tämä osoittaa, että osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitsemme hallituskaudet ylittävän, pitkäjänteisen suunnitelman, jota valmisteltaisiin parlamentaarisesti, Löfgren sanoo.
Akavalle oli pettymys, että päätökset työ- ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta jäivät tekemättä. Myös leikkaukset korkeakoulujen perusrahoituksesta ovat Akavan mielestä väärä ratkaisu.
Myönteisenä Akava pitää muun muassa sitä, että henkilöstön hallintoedustuksen laajentamisesta päätettiin.
