VALIKKO

Petteri Orpo: Yhteisövero 18 prosenttiin, miljardin veronkevennykset ansiotuloihin

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo tiedotustilaisuudessa myöhään keskiviikkona, että hallitus laskee yhteisöveron 18 prosenttiin.

Luvassa ovat myös noin miljardin veronkevennykset ansiotulojen verotukseen.

Kevennykset toteutetaan hallituksen mukaan niin, että merkittävä osa veronkevennyksistä painottuu pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Hallitus myös alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin.

Orpo sanoi olevansa tyytyväinen pakettiin.

– Suomalainen hyvinvointi turvataan vain työllä ja yrittämisellä. Teemme nyt ratkaisuja, jotka parantavat työn kannustavuutta ja suomalaisten ostovoimaa tuntuvasti, ja joilla saamme talouskasvua liikkeelle. Jo aiemmin ja nyt tehtyjen kasvutoimien kokonaisuudella varmistamme, että Suomi pystyy entistä paremmin kilpailemaan investoinneista.

Hallitus kertoo myös, että veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus vuodesta 2026 alkaen. Poistaminen toteutetaan tiedotteen mukaan ”symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuihin”. Tämä kasvattaa verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa.

Paljon puhutun perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026.

Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan puolustusmenoja nostetaan 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Yksityiskohtana voi mainita, että valtioneuvoston jäsenten eli ministerien palkkioita lasketaan 5 prosenttia vuoden 2026 alusta.

Hallitus aikoo myös keventää arvonlisäverotusta alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokantaa 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Alennettuun verokantaan kuuluvat muun muassa ruoka ja lääkkeet.

Näihin ja muihin veronkevennyksiin hallitus ottaa rahat esimerkiksi tekemällä leikkauksia valtionhallintoon, kuntien valtionosuuksiin ja kehitysyhteistyöhön. Työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu poistetaan. Virvoitusjuomien, alkoholin ja nikotiinipussien verotusta sekä kaivosmineraaliveroa kiristetään.

AVAINSANAT

Kaikkonen voitonvarmana: Nyt alkoi matkani kohti pääministerin pestiä

Kaikkonen puhui puoluevaltuustonsa kokouksessa Helsingissä.

Puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo kuntavaalivoiton osoittavan, että keskustalla on mahdollisuudet nousta jopa pääministeripuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Kaikkonen teki ennustuksiaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina.

Hän muistutti, ettei keskusta ole tehnyt ”plusmerkkistä tulosta” kuntavaaleissa 25 vuoteen.

– Jos me jatkamme tekemistä sillä tavalla, mitä kuntavaaleissa ja aluevaaleissa nähtiin, on vaalivoittoja edessä myös lisää, Kaikkonen hehkutti.

VAALITULOKSEN perusteella seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomuksen ja demarien sinipuna saattaa olla vahvoilla, mutta sillä yhdistelmällä Suomea ei Kaikkosen mielestä saada kääntymään nousuun.

Vain keskusta pystyy hänen mielestään tarjoamaan maalle paremman vaihtoehdon.

– Keskusta hakee seuraavissa vaaleissa suomalaisilta suurinta luottamusta, ykköspaikkaa, pääministeripuolueen asemaa seuraavissa eduskuntavaaleissa, hän ilmoitti.

– Vaalit osoittivat, että ihmiset kaipaavat vaihtoehtoa nykymenolle ja nykyisten vallanpitäjien politiikalle, otteille ja asenteelle, Kaikkonen sanoo.

TAVOITTEEN saavuttamista helpottavat hänen mielestään nykyisen hallituksen tunaroinnit ja omaan jalkaan sahaamiset, joita etenkin perussuomalaiset tekevät kannattajakunnalleen.

Veronalennusten ja leikkauspäätösten kohdistumista Kaikkonen pitää epäreiluna kaikille keski- ja pienituloisille palkansaajille.

– Ei nimittäin ole oikeudenmukaista räätälöidä yli satatonnia vuodessa tienaaville satojen miljoonien veronalennus samalla kun vanhustenhoidon ja koulujen rahoitusta leikataan kovalla kädellä, Kaikkonen luettelee.

Valittua linjaa hän kuvailee kokoomuksen unelmaksi ja kovan oikeiston etujen vaalimiseksi.

Kehysriihessä tehty täyskäännös velanoton hyväksymisessä on kova riski, ja se jättää Kaikkosen mielestä valtavan taakan seuraavalle hallitukselle.

– Arvostan sitä, että hallitus tekee ison muutoksen epäonnistuneessa politiikassaan, Kaikkonen irvailee.

AVAINSANAT

Demarinaiset: Kehysriihi tuki suurituloisia miehiä – näin se kurittaa matalapalkka-alojen naisia

  • Kotimaa
  • 26.04.2025
  • 9:59
  • (Päivitetty: 26.04. 10:00)

Demarinaisten mielestä hallituksen kehumat palkansaajien veronkevennykset auttavat pienituloisia, matalapalkka-alojen naisia vain nimellisesti. Rahallisesti suurin hyötyjä on suurituloinen – useimmiten mies.

Naisjärjestön laskelmien mukaan hallituksen kehysriihessään lupaamat toimet osuvat yllättävän tarkasti nimenomaan pienipalkkaisiin naisiin – mutta eivät suinkaan hyvässä mielessä.

– Nämä tehdyt päätökset kurittavat voimakkaasti työssäkäyvää naista ja useita perheitä, sanoo Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Helena Marttila tiedotteessa.

Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto vaikuttaa eniten palkansaajanaisiin, koska heillä liittoon kuuluminen eli järjestäytymisaste (60,9 %) on yleisempää kuin miehillä (48,5 %).

Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat työoloihin kasvatus- ja koulutusaloilla, jotka ovat naisvaltaisia.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen vie ruuhkavuosiaan elävien perheiden vähiä tuloja entisestään.

MYÖS HALLITUKSEN kehumat suorat veronalennukset hyödyttävät eniten suurituloisia palkansaajia, joista valtaosa on yhä miehiä.

– Heille kevennys voi tuoda jopa tuhansia euroja vuodessa, kun taas keskituloiselle on luvassa vain joitakin euroja kuussa, jos sitäkään, Helena Marttila muistuttaa.

Demarinaisten mielestä naisvaltaisten alojen työntekijöiden aseman parantaminen ja sukupuolten välisen palkkaeron korjaaminen jäi nyt sivuun, kun kuntavaalitappiostaan huolestunut hallitus päätti kiirehtiä tärkeimpien tukijoidensa eli hyvätuloisten etujen lisäämistä.

AVAINSANAT

Petteri Orpon talouslinjalle löytyi selitys: ”Se on luokkapolitiikkaa, tymä!”

  • Kolumnit
  • 25.04.2025
  • 19:01
  • (Päivitetty: 25.04. 21:45)

Hallituksen suhde velkaantumiseen ja rahankylvöön voi vaikuttaa poukkoilevalta – mutta kaikki taitaakin perustua hyvin johdonmukaisesti toteutettuun linjaukseen.

Se on talous, typerys (It’s the economy, stupid), sanoi aikoinaan 1992 Bill Clintonin vaalistrategi. Tällä hän viittasi siihen, että talous oli lamasta kärsineelle äänestäjäkunnalle tärkein asia, vaikka istuva presidentti George Bush vanhempi halusi korostaa saavutuksinaan Persianlahden sodan voittoa ja Neuvostoliiton kaatumista.

Tämän painottaminen auttoi ja Clinton nousi presidentiksi.

Meillä Suomessa kehysriihen ratkaisujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikkaa voi selittää samankaltaisella ilmaisulla:

– Se on luokkapolitiikkaa, tymä. ( *

Nyt vain ei puhuta äänestäjistä vaan hallituksen tärkeimmästä tukijakunnasta. Aivan sama mitä yhteiskunnassa päätetään, pääasia on edistää elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiveita.

Suuntaa voi muuttaa aina, jos tilaaja tarvitsee.

KAHDEN VUODEN ajan hallitus on korostanut huoltaan valtion velkaantumisesta, ja silti tällä viikolla julkistettiin lista valtavista veronalennuksista.

Unohtuiko haave julkisen talouden tasapainosta, ja miksi juuri nyt?

Hallituksen linja näyttää paljon johdonmukaisemmalta, jos sitä tarkastelee luokkapolitiikan linssien läpi.

Hallitus edustaa suurpääoman intressejä ja sen tavoitteena on heikentää työtätekevän
enemmistön asemaa työnantajiin verrattuna.

Kansantalouden kasvu, julkisen talouden kestävyys tai työllisyyskin ovat tarvittaessa toissijaisia tähän tavoitteeseen nähden.

NÄYTÖT tästä ovat selviä. Hallitus on jo aiemmin tehnyt useita työnantajajärjestöjen toivomia työmarkkinauudistuksia, joilla heikennetään työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin niin, että sen taso laskee jo kahden kuukauden jälkeen jopa satoja euroja.

Poliittisten lakkojen kesto rajattiin 24 tuntiin, tukilakkoja rajoitettiin. Jopa yksittäinen työntekijä voi jatkossa saada laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksun.

Myös määräaikaisten työsopimusten solmimista ollaan helpottamassa.
Näiden toimien työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja tai jopa olemattomia.

SEN SIJAAN luokkapolitiikkana ne ovat toimivia: palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Julkisen talouden tasapainottamisen nimissä tehdyt leikkaukset ovat nekin osuneet lähes kaikkiin muihin, paitsi rikkaisiin pääoman omistajiin.

Nyt hallitus alentaa esimerkiksi yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Kansantalouden kasvua se lisää tutkimusten mukaan korkeintaan vähän.

Sen sijaan yritysten tuloksesta jää enemmän omistajille käteen, kun siitä maksetaan vähemmän veroa. Hallitus sivuutti tutkimustiedon, koska elinkeinoelämän lobbarit runnoivat veroalennuksia voimallisesti läpi.

Palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden.

Poisto on näennäisesti symmetrinen, kun se koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäseniä. Tosiasiassa se on työntekijäpuolelle paljon
merkityksellisempi, ja yrityksillä on keinoja saada samat vähennykset muuta kautta verosuunnitteluunsa.

Tätäkin voi siis tulkita säästötoimen sijaan luokkapolitiikkana: todennäköinen pitkäaikainen seuraus on ammattiliittojen jäsenmäärien lasku. Tämä helpottaa aikanaan liittojen ohi sopimista ja työehtojen polkemista.

Vastakkainasettelun aika ei siis edelleenkään ole ohi.

*) Tymä = kömpelö nuorisolaisväännös ”tyhmästä”

AVAINSANAT

Uutissuomalainen: Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen saamassa jatkokauden

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen (kok., kuvassa) on saamassa jatkokauden, Uutissuomalainen kertoo.

Karhunen on toiminut Kuntaliiton toimitusjohtajana vuodesta 2019. Karhusen seitsemän vuoden määräaikainen pesti on katkolla tammikuussa.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mukaan hallituksessa ollaan tyytyväisiä Karhusen työhön.

- Karhunen on tehnyt työnsä erittäin hyvin ja hoitanut edunvalvonnan erinomaisesti. Hän on tehnyt ison muutosprosessin liitossa. Emme näe mitään syytä lähteä hakemaan uutta henkilöä, Lyly sanoo Uutissuomalaiselle.

Karhunen kertoo Uutissuomalaiselle jatkavansa tehtävässä erittäin mielellään.

Karhusen jatkosta ja liiton varatoimitusjohtajista on tarkoitus päättää toukokuussa. Karhusen tapaan varatoimitusjohtaja Timo Reina (kesk.) on saamassa jatkokauden. Haku toisen varapuheenjohtajan tehtävään on käynnissä, koska tehtävässä toiminut Hanna Tainio (sd.) jää eläkkeelle.

Kuntaliiton varapuheenjohtajan tehtävään oli 18 hakijaa, joista kuuden kerrottiin tänään saavan kutsun haastatteluun. He ovat SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru ja Johanna Ojala-Niemelä, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Susanna Huovinen (sd.), Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Säde Tahvanainen (sd.), Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen (sd.) ja Pirkkalan sivistysjohtaja Harri Rönnholm.

AVAINSANAT

STT: Taksisäätely menee uusiksi – tällaisista taksien muutosvaatimuksista hallitus kinastelee yhä

  • Kotimaa
  • 25.04.2025
  • 12:22
  • (Päivitetty: 25.04. 12:40)

Suomen tietotoimiston mukaan hallitus on päättänyt kiristää vapautettujen taksimarkkinoiden säätelyä, mutta kinastelu menettelytavoista ja keinoista johtaa nyt erikoiseen ratkaisuun.

Hallitus lähettää taksiuudistuksesta lausuntokierrokselle eripuraisen lakiluonnoksen. Siinä määrättäisiin takseille muun muassa pakolliset värilliset kilvet ja taksamittarit.

STT:n lähteiden mukaan luonnoksesta ei ole vielä poliittista sopua, vaan hallituspuolueet keskustelevat esityksestä uudelleen lausuntokierroksen jälkeen.

Asiasta päätettiin hallituksen kehysriihessä, joka pidettiin tiistaina ja keskiviikkona tällä viikolla.

JO AIEMMIN STT on kertonut, että värillisiä kilpiä ja taksamittareita kannattavat erityisesti perussuomalaiset.

Kokoomus taas näkee niiden mahdollisesti aiheuttavan ongelmia esimerkiksi Uberin ja muiden sovellustaksipalveluiden kannalta.

Taksamittari ei ole tällä hetkellä pakollinen, jos taksi käyttää vain kiinteää hinnoittelua. Kiinteä hinta voidaan sopia esimerkiksi sovelluksessa tai suullisesti taksitolpalla. Taksamittaripakko ei merkitsisi kiinteistä hinnoista luopumista, mutta mittari keräisi tiedot kyydeistä.

Muun muassa Taksiliiton mukaan värillinen rekisterikilpi auttaisi huomattavasti asiakkaita valitsemaan lain edellytykset täyttävän taksin.

Lausuntokierroksen on määrä alkaa pian.

TAKSILAINSÄÄDÄNTÖ uudistettiin ja alan kilpailu vapautettiin eduskunnan vuonna 2017 tekemällä päätöksellä Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana.

Ala ei ole sen jälkeen korjausyrityksistä huolimatta päässyt ongelmistaan, kuten joidenkin uusien yksityistaksien kehnosta palvelulaadusta etenkin suurkaupungeissa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on linjattu takseja koskevasta lainsäädäntöhankkeesta.

Sen tavoitteena on lisätä luottamusta taksiliikenteeseen, edistää taksien saatavuutta, huomioida eri asiakasryhmät koko maassa sekä tehostaa taksiliikenteen valvontaa ja kitkeä harmaata taloutta.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT