VALIKKO

”Palkkojen ero on satasia pelastajien tappioksi” – ammattiliitolta vaatimus korjata ensihoitotyötä tekevien pelastajien ja ensihoitajien palkkaero

Ensihoitotyötä tekeville pelastajille kuuluu sama palkka kuin ensihoitajille, Pelastus- ja ensihoitoalan unioni JHL:n puheenjohtaja Petteri Häyrinen linjaa.

– Nyt palkkojen ero on satasia pelastajien tappioksi. Ensihoitoa tekevien pelastajien on myös saatava samat työajat ja edut kuin ensihoitajien, Häyrinen sanoo tiedotteessa.

Häyrinen muistuttaa, että tasa-arvoinen palkkaus on perus- ja ihmisoikeus. Samaa tai samanarvoista työtä tekeville on tasa-arvolain mukaan maksettava samaa palkkaa. Hän katsoo, että työnantaja rikkoo lakia, jos ensihoitoa tekevän pelastajan palkka on alempi.

– Tällaisessa tilanteessa työnantajan tulee korjata asia välittömästi lainmukaiseen tilaan. Lain velvoittavuus vaatii, että työnantajalla on oltava rahoitus tällaiseen tilanteeseen.

Hyvinvointialueiden yhteistoimintaneuvottelut leikkaavat toimintarahoitusta entisestään, Häyrinen muistuttaa. Hän pitää käsittämättömänä, että yt-neuvotteluissa on irtisanottu ensihoitajia, koska ensihoito on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta samoin kuin pelastajien työ.

– Hyvinvointialueiden rahoitusleikkaukset on loputtava tai muuten Suomen kokonaisturvallisuusmalli ei toimi parhaalla tavalla. Ketjun kaikilla osilla on sen toimivuuteen keskeinen vaikutus.

Pelastus- ja ensihoitoalan unioni JHL on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenyhdistys.

AVAINSANAT

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa, Teollisuusliiton Aalto sanoo

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliiton mukaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa yleissitovuutta sekä juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa.

Teollisuusliitto pitää erittäin ongelmallisena hallituksen päätöstä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeus. Hallitus puuttuu samalla myös työnantajaliittojen jäsenyyden verovähennysoikeuteen.

Liiton mukaan päätös romuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kun kannusteet ottaa osaa järjestäytyneisiin työmarkkinoihin heikkenevät.

– Yleissitovuuden romuttaminen uhkaa kymmenien tuhansien työntekijöiden työehtoja. Hallituksen ideologinen viha ay-liikettä kohtaan tekee mahdottomaksi työntekijöiden etujen ja oikeuksien tehokkaan puolustamisen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.

Päätös vaikuttaa Aallon mukaan väistämättä myös nykyisten työehtosopimusten sopimuskausien pituuteen.

– Liiton on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Verovähennysoikeuden poisto on myös työehtosopimuksiin liittyvä asiakokonaisuus, hän sanoo.

Teollisuusliitossa uskotaan, että lopulta verovähennysoikeuden poisto koskettaa tosiasiallisesti vain työntekijäpuolta. Liitto pitää selvänä, että työnantajayhdistyksissä löydetään keinot kiertää hallituksen päätös.

– Hallitus on tähän asti toteuttanut kaikki toimensa siten, että ne heikentävät vain työntekijäpuolen asemaa. Eiköhän tähänkin muutokseen rakenneta sisään takaportti, josta työnantajapuoli voi livahtaa ulos. Tämä hallitus toteuttaa järjestelmällisesti kaiken, mitä elinkeinoelämä siltä odottaa, Aalto tykittää.

Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä.

TEOLLISUUSLIITTO ei ole ilahtunut myöskään hallituksen veropäätöksistä.

– On vastuutonta jakaa satojen miljoonien veronkevennyksiä suurituloisille ja miljardiluokan veronkevennyksiä elinkeinoelämälle ja samalla väittää, että se hyödyttää kaikkia. Kyse ei ole mistään kasvupolitiikasta. Kyse on hyvinvointivaltion historian suurimmasta sammonryöstöstä, Aalto kuvailee.

Teollisuusliitto muistuttaa, että Suomessa on jo eilusti yli vuosikymmenen ajan pyritty kasvattamaan taloutta keventämällä yritysten verotusta ja maksurasitusta. Teollisuusliitto kritisoi, että nykyinen hallitus jatkaa samalla linjalla, vaikka näyttöä onnistumisista ei ole.

– Elinkeinoelämän voimakkaan lobbaustyön maksumiehiksi joutuvat jälleen tavalliset suomalaiset työntekijät, joiden turvaverkkoja ja palveluita leikataan tämän kulutusjuhlan rahoittamiseksi. Hallituksen suurituloisia ja elinkeinoelämää hyödyttävät veropäätökset voidaan tiivistää kolmeen sanaan: Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä, Aalto lataa.

Teollisuusliitto ryöpyttää hallitusta myös väitteistä, että se päätöksillään vahvistaisi merkittävästi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Liitto huomauttaa, että hallituksen muut toimet mitätöivät veronalennusten vaikutuksia.

Teollisuusliitto listaa, että hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa, heikentänyt työehtoja, vaikeuttanut edellytyksiä neuvotella palkankorotuksista ja viimeisimpänä kertonut poistavansa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

– Hallitus antaa yhdellä kädellä veronkevennyksiä mutta ottaa toisella kädellään pois palkkaa, työehtoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lopputulos on miinusmerkkinen. Jos hallitus haluaisi aidosti vahvistaa työntekijöiden ostovoimaa, se pyrkisi varmistamaan työntekijäjärjestöjen toimintaedellytyksiä, eikä jatkuvasti moukaroisi niitä erilaisilla heikennystoimilla, Aalto toteaa.

AVAINSANAT

Jäsenmaksujen verovähennyksen poisto osuu tarkasti työntekijöihin – yritys voi kikkailla näilläkin veroeduillaan

SAK:n mukaan jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessään poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden kaikilta alan toimijoilta – mutta näin työnantajayritykset voivat poistoa kiertää.

Vaikka poisto koskee teoriassa tasapuolisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjä, työnantajilla on hyvät mahdollisuudet kiertää päätöksen vaikutukset yritysverotuksen kautta.

Yritysverotuksessa voi vähentää liiketoimintamenoina periaatteessa kaikki yritykseen toimintaan liittyvät kulut, kunhan niillä on yhteys toimialaan. Tämä on koskenut muun muassa erilaisten edunvalvontayhteisöjen kuten Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja Yrittäjänaisten liittymis- ja jäsenmaksuja.

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, verotusasiantuntija Niko Pankka pitää selvänä, että hallituksen vähennyslinjaus jättää toimintakentän eri tavoin avoimeksi työnantaja- ja tekijäjärjestöille. Tämä johtuu siitä, että henkilö- ja yritysverotuksen periaatteet ovat erilaisia.

– Jos työntekijältä poistetaan jäsenmaksun verovähennysoikeus, se poistetaan ja sillä selvä. Sen sijaan yritykselle jää mahdollisuus ulkoistaa edunvalvontansa toiselle työnantajajärjestölle, jolloin sen kulut voi edelleen vähentää.

PANKKA korostaa, että nyt valtiovarainministeriön on oleellista tehdä selväksi, mitä työnantajajärjestön toimintaa vähennysoikeuden poisto koskee: sopimus- ja neuvottelutoimintaa vai koko edunvalvontaa.

– Jos muutos rajataan koskemaan vain sopimus- ja neuvottelutoimintaa, yrityksen edunvalvonta eli lobbaus voidaan eriyttää toiseen työnantajajärjestöön ja edelleen vähentää kaikki siitä koituvat jäsenmaksut. Jo nyt on paljon tahoja, jotka ovat ulkoistaneet oman edunvalvontansa esimerkiksi Keskuskauppakamarille tai Suomen Yrittäjille.

Pankan mukaan asiasta on saatava täsmällinen ja suora rajaus, ja sellaista ei hallituksen tämänhetkisessä esityksessä ole.

TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖISTÄ STTK luonnehti tuoreeltaan, että päätös on jatkoa ”hallituksen ideologiselle ajojahdille ay-liikettä kohtaan ja uusi läimäytys järjestäytyneiden palkansaajien poskelle”.

Samalla linjalla on SAK, joka muistutti, että muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Jopa työnantajaleiri eli elinkeinoelämän suurjärjestö EK on pitänyt omien vähennystensä poistoa tarpeettomana, eikä ole tähän asti ollut kovinkaan vakuuttunut muutoksen hyödyistä.

Kokonaan oma lukunsa on, miten päätös vaikuttaa jo valmiiksi horjuvaan työrauhaan, järjestöjen kärjistyneisiin väleihin ja yhä ahtaammalle työmarkkinoiden epävarmuudessa ja työttömyys- ja sosiaaliturvaleikkauksilla ajettuihin ihmisiin.

Moni kokenut työmarkkina- ja poliittinen vaikuttaja on leiriin katsomatta jo aiemmin varoitellut, että niin sanottujen tyrmäysvoittojen hakeminen harvemmin on kestävää toimintaa: se rapauttaa yhteistyömahdollisuuksia ja lyö ennemmin tai myöhemmin takaisin.

AVAINSANAT

”Äärimmäisen vaikea hyväksyä” – PAM pitää hallituksen suurituloisia suosivaa linjaa kylmäävänä

Hallitus päätti eilen puoliväliriihessään laskea yritysten ja palkansaajien verotusta arviolta kahdella miljardilla eurolla. Palvelualojen ammattiliitto PAM ei sulata veronkevennyksissä valittua linjaa.

Hallitus laskee suurituloisten marginaaliverotusta ja koko kahden miljardin summasta vain noin neljäsosa osuu pieni- ja keskituloisille, PAM moittii.

– Pienipalkkaisten ihmisten ammattiliiton puheenjohtajana hallituksen valitsema linja kylmää, liiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

– Valtavien sosiaaliturvan heikennysten sekä kysyntää ja ostovoimaa syöneiden leikkausten jälkeen hallitus tekee nyt mittavat satsaukset veronkevennyksiin. Samalla hallitus leikkaa muun muassa kuntien valtionosuuksia eli palveluja.

PAM muistuttaa, että palvelualoilla työskentelevistä liiton jäsenistä joka kolmas kertoi viime syksyn jäsenkyselyssä melko suurista tai vakavista taloudellisista huolista. Osuus on suurin kyselyjen 25-vuotisessa historiassa. Kyselyn mukaan alle kouluikäisten vanhemmista joka viidennellä, 19 prosentilla, oli ulosottovelkaa.

– Kun pienituloisten tilanne on tämä, on äärimmäisen vaikea hyväksyä, että hallitus päätyy pelastamaan Suomen taloutta yhteisöveron ja suurituloisiin painottuvalla tuloveron kevennyksillä, joiden molempien kasvua parantavaan vaikutuksen monet asiantuntijan ovat kyseenalaistaneet, Rönni-Sällinen toteaa.

RÖNNI-SÄLLINEN arvostelee kovin sanoin myös hallituksen päätöstä poistaa ay-liikkeen ja työnantajajärjestöjen jäsenten jäsenmaksun verovähennysoikeus.

– Leikkaus on jatkumo hallituksen laantumattomassa vimmassa lyödä ammattiyhdistysliikettä. Hallitus tekee Suomesta huonomman paikan yrittää ja tehdä töitä, kun se väkisin rikkoo suomalaista sopimisen mallia. Jos ei sovita, riidellään, Rönni-Sällinen kiteyttää.

Hän muistuttaa, että jäsenmaksujen verovähennysoikeus on ollut ainoita keinoja, joilla valtiovalta toteuttaa velvoitettaan tukea järjestäytymistä ja työehdoista sopimista. Jos liittoon kuuluvien työnantajien ja työntekijöiden määrä laskee, uhkana on työehtosopimusten yleissitovuuden romuttuminen.

Ylessitovuudella tarkoitetaan sitä, että myös työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten pitää noudattaa alan työehtosopimuksen määräyksiä vähimmäisehtoja. Yleissitovuus riippuu siitä, kuinka suuri osa alan työnantajista ja työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksen solmineisiin työntekijä- tai työnantajaliittoihin.

– Yleissitovuus on taannut työnantajille tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja työntekijöille turvan, Rönni-Sällinen muistuttaa.

MYÖNTEISENÄ uutisena hallituksen puoliväliriihestä PAM nostaa esiin ruuan ja lääkkeiden 14 prosentin alv-kannan alentamisen 0,5 %-yksiköllä.

– On kuitenkin syytä muistaa, että vuosi sitten hallitus nosti lääkkeiden arvonlisäveroa peräti 4 %-yksikköä, Rönni-Sällinen huomauttaa.

Myös yrityslähestymiskiellon toteuttaminen sekä hallituksen päätös luopua ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta eli niin kutsutusta sairaussakosta otettiin liitossa vastaan tyytyväisenä. Hyvänä PAM pitää myös sitä, että yritysten hallintoedustuksen alarajaa ollaan laskemassa 150:sta työntekijästä sataan työntekijään.

AVAINSANAT

”Työttömyyslukemat ovat murheellisia” – myös avoimien työpaikkojen määrä vähentyi

Työttömyys kasvoi edelleen maaliskuussa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 31  000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Maaliskuussa työttömyysasteen trendiluku oli 15-74-vuotiaissa 9,3 prosenttia.

-  Työttömyyden kasvun ohella myös avoimien työpaikkojen määrä on laskenut vuodentakaisesta, mikä vaikeuttaa uudelleentyöllistymistä, sanoo tiedotteessa Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom.

Maaliskuussa työttömiä oli 285 000 ja työllisiä 2,5 miljoonaa. Työllisiä 15-74-vuotiaita oli maaliskuussa 13  000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

20-64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli maaliskuussa 76,1 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan sekä miesten että naisten työttömyys kasvoi maaliskuussa viime vuodesta.

-  Työttömyyslukemat ovat murheellisia. Täytyy silti korostaa, että työttömyys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä. Viime kuukausina on nähty orastavaa elpymistä kokonaistuotannon osalta. Jos mennään oppikirjan mukaan, työttömyyden pitäisi pikkuhiljaa kääntyä laskuun, arvioi tiedotteessa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

MYÖS pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui. Ely-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (Keha-keskus) työllisyyskatsauksen mukaan vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli maaliskuussa 115 000. Tämä on 23 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

-  Lukema ylitti 1 000:lla korona-ajan huipun, eli kesän 2021 tilanteen, sanoo tiedotteessa Keha-keskuksen tutkija Sebastian Adolfsson.

Keha-keskuksen työttömän määritelmä eroaa jonkin verran Tilastokeskuksesta. Kehan mukaan henkilö on työtön, jos hänellä ei ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Päätoimisia opiskelijoita ei lasketa työttömiksi.

Keha-keskuksen mukaan maaliskuussa oli avoinna noin 105 000 työpaikkaa, mikä on noin 30  000 vähemmän kuin vuosi sitten.

-  Hienoista kasvua nähdään rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden uusissa avoimissa työpaikoissa, Adolfsson sanoo.

AVAINSANAT

Kaksi työttömyyskassaa lyö hynttyyt yhteen – uudesta kassasta Suomen neljänneksi suurin

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko ja Opetus ja tiede -työttömyyskassa yhdistyvät. Fuusiossa syntyvä uusi Työttömyyskassa Ote aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Erko ja Opetus ja tiede -työttömyyskassojen hallitukset ovat huhtikuussa päättäneet esittää fuusiota. Uusi, yhdistymisessä syntyvä kassa on monialainen ja korkeakoulutetuille palkansaajille avoin työttömyyskassa.

– Työttömyyskassa Ote syntyy vastaamaan korkeasti koulutettujen jäsenten tarpeisiin entistä paremmin. Yhdistymisen tavoitteena on tarjota heille parasta mahdollista palvelua ja turvaa kaikissa työelämän käänteissä, Opetus ja tiede -työttömyyskassan kassanjohtaja Jenni Korkeaoja kertoo tiedotteessa.

Syntyessään uusi työttömyyskassa on jäsenmäärältään Suomen neljänneksi suurin kassa. Työttömyyskassa Otteen jäsenmäärä on noin 196 000.

– Suurempi kassa pystyy aiempaa tehokkaammin kehittämään automatisaatiota ja digitaalisia palveluita, Erkon kassanjohtaja Eero T. Anttila sanoo tiedotteessa.

Työttömyyskassa Ote tulee tekemään yhteistyötä 19 ammattiliiton ja taustajärjstön kanssa. Tällä hetkellä Erkon ja Opetus ja tiede -työttömyyskassan jäseniä edustavia järjestöjä ovat muun muassa Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen psykologiliitto, Tieteentekijöiden liitto, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Akavan Erityisalat ja Upseeriliitto.

Lopullinen päätös yhdistymisestä tehdään kassojen kokouksessa 20. toukokuuta. Samalla vahvistetaan uuden kassan nimi ja säännöt. Kassojen yhdistyminen toteutuu siten, että Erko sulautuu Opetus ja tiede -työttömyyskassaan.

Uuden kassan syntyminen ei vaadi vanhojen kassojen jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä se vaikuta jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen.

AVAINSANAT