VALIKKO

Orpo Saksassa: ”Suomen hallituksessa ei ole äärioikeistolaista puoluetta”

Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) Berliinissä 14. heinäkuuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti yhdessä Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin kanssa järjestämässään tiedotustilaisuudessa Berliinissä, että Suomen hallitus on sitoutunut liberaalin demokratian arvoihin. Hallitus ei Orpon mukaan voi hyväksyä minkäänlaista natsismia eikä rasismia.

– Suomen hallituksessa ei ole äärioikeistolaista puoluetta, Orpo tähdensi.

Orpo luonnehti hallitustaan keskustaoikeistolaiseksi.

Scholz ei ollut erityisen halukas kommentoimaan perussuomalaisten hallitustaipaleen vaikutusta Suomen ja Saksan suhteisiin.

Sekä Scholz että Orpo korostivat maiden välisten suhteiden olevan hyvät ja vahvalla pohjalla.

AVAINSANAT

”Kuritusta raipalla ja vitsalla vuorotellen” – kansanedustaja tyrmää hallituksen kaavailut

Niina Malm (sd.).

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm arvostelee hallituksen kaavailemaa työttömyysturvan karenssien tiukentamista. Malmin mukaan työttömiä patistellaan hakemaan töitä, joita ei ole.

– Hallituksen työllisyyspolitiikka on työttömän kuritusta raipalla ja vitsalla vuorotellen. Näinkö Suomi saadaan nousuun? Työttömät laitetaan niukennetulla toimeentulolla hakemaan töitä, joita ei ole. Ei ihme, että Suomen talous laahaa ja työttömyysluvut ovat pilvissä, Malm toteaa tiedotteessaan.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että hallitus aikoo kiristää velvoitteiden laiminlyönnistä seuraavia työttömyysturvan karensseja ensi vuodesta alkaen. Nykyisestä karenssien portaittaisesta tiukentamisesta oltaisiin lehden mukaan siirtymässä järjestelmään, jossa heti ensimmäisestä työttömän rikkeestä seuraisi viikon karenssi ja jo toisesta rikkeestä kuuden viikon työssäolovelvoite.

NIINA MALM kutsuu sanktioiden kiristämistä epäinhimillisiksi.

– Ehdotettu jo yhdestä virheestä koituva työttömyysturvan menettäminen viikoksi voi olla perheelliselle ihmisille erittäin kova paikka. Kun työttömyys osuu kohdalle, työllistymiseen kaivataan tukea, ei uhkaa ja pelkoa toimeentulosta.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on puhunut työttömyysturvan muutosten kannustavuudesta. Malm huomauttaa työttömyyslukujen olevan ennätystasolla. Avoimia työpaikkoja on tarjolla merkittävästi aikaisempia vuosia vähemmän.

– Kerron esimerkin omasta lähipiiristäni: kokenut ja alallansa korkea-asteen koulut käynyt ihminen kilpailee parhaillaan opintojaan tekevien nuorten kanssa paperitehtaan kesätyöpaikoista, jotta olisi edes jonkinlainen leipä luvassa tuleville kuukausille. Tuttu työvoimatoimiston työntekijä kertoi harkitsevansa alan vaihtoa, koska kokee työnsä uusien kiristysten keskellä epäeettiseksi, Malm sanoo.

JULKISESSA työnvälityksessä oli vuoden 2024 lopussa avoinna alle 24 000 työpaikkaa, kun vuotta aiemmin työpaikkoja oli noin 45 000. Esimerkiksi Duunitorin puolella tammi-maaliskuussa julkaistiin 18 prosenttia vähemmän työpaikkailmoituksia kuin viime vuonna ja 55 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Myös työttömäksi valmistuvien määrä on kasvanut.

– Faktat eivät valehtele: Tällä hallituskaudella työpaikkojen määrä on merkittävien leikkausten ja mitättömien taloutta elvyttävien toimien vuoksi vähentynyt. Esimerkiksi sotesektorilla työpaikkoja on tällä hetkellä jouduttu leikkausten vuoksi vähentämään, vaikka samaan aikaan meillä olisi huutava pula osaajista. Tämänkin olisi voinut tehdä reilummin. Mutta ei – hallitus tekee toimia, joilla vain luodaan pahoinvointia työttömien keskuuteen ja se jos mikä ei meitä suosta nosta, Malm toteaa tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Valtonen Ylellä: Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole kevyt askel

Elina Valtonen Brysselissä 17. maaliskuuta.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole Suomelle kevyt askel. Valtonen kommentoi asiaa lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Valtosen mukaan asevalvonta ja kansainvälinen sopimusjärjestelmä ovat Suomen etujen ja ulkopoliittisen linjan mukaisia asioita. Samaan aikaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijainen tavoite on taata Suomen alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.

-  Aina kun näitä asioita punnitaan vastakkain, lopulta tietenkin meidän olemassaolomme ja turvallisuutemme painavat aavistuksen verran enemmän kuin muut kysymykset, Valtonen sanoi.

Valtosen mukaan Suomi tukee jatkossakin kansainvälistä sopimuspohjaista järjestelmää.

-  Se, että me lähdemme nyt irtoamaan Ottawan sopimuksesta, ei millään tavalla heikennä meidän sitoutumistamme kansainväliseen sopimuspohjaiseen järjestelmään. Päinvastoin. Me teemme tämän hallitusti, Valtonen sanoi.

SUOMEN hallitus ilmoitti tiistaina alkavansa valmistella Ottawan sopimuksesta irtautumista. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli ratkaisua Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneella perustavanlaatuisella muutoksella, kun Venäjä muodostaa Suomelle ja Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan.

”Yhteydenotto Putiniin ei ajankohtainen”

Presidentti Alexander Stubb sanoi maanantaina, että Euroopassa on alkanut keskustelu siitä, milloin eurooppalaisten johtajien olisi syytä ottaa yhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

Valtonen korosti Ykkösaamussa, että yhteydenoton aika ei ole nyt, kun Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa.

-  Kun katsoo näitä eilisillankin uutisia, kun Venäjä on ballistisella ohjuksella suoraan osunut siviilikohteeseen jälleen kerran ja tappanut lapsia, näkisin, että puhelun ajankohta saattaa siirtyä vielä tuonnemmaksi, Valtonen sanoi.

SUHTEIDEN normalisoimiseen Venäjän kanssa on Valtosen mukaan erittäin pitkä matka.

-  Kun Venäjä paitsi sanoin myös teoin alkaa indikoida, että se haluaa palata kansainväliseen sopimuspohjaiseen järjestelmään, niin jos joku on sitä tukemassa, Suomi on, Valtonen sanoi.

-  Mutta se toden totta vaatii tässä kohtaa enemmän tekoja kuin pelkkiä puheita, ja edes niitä puheita ei ole kuultu, Valtonen jatkoi.

Valtosen mukaan lännen on jatkettava Venäjän vastaisten talouspakotteiden kiristämistä, koska Venäjä ei voi loputtomiin jatkaa sodankäyntiään. Valtonen viittasi Venäjän nopeaan inflaatioon ja muihin talousongelmiin.

-  Tässä on paljon sellaisia elementtejä, että jos meillä olisi nyt vaan malttia kiristää taloudellista ruuvia vielä vähän pitempään, Venäjä voisi olla ihan erilaisessa neuvotteluasemassa jonkin ajan päästä, Valtonen painotti.

”Suomi kokoaan suurempi Ukraina-diplomatiassa”

VALTONEN kiitteli presidentti Stubbin kansainvälisen Ukraina-diplomatian saralla tekemää työtä, jonka myötä Suomi on saavuttanut huomattavasti kokoaan vahvemman aseman.

Valtonen ei lähtenyt yksityiskohtaisemmin arvioimaan sitä, voisiko Stubb toimia jonkinlaisena Euroopan ja niin sanotun halukkaiden koalition edustajana Putinin kanssa mahdollisesti käytävissä neuvotteluissa.

-  Siihen varmasti kyllä löytyy vahvoja persoonia, joista näkisin, että Alexander Stubb on yksi, Valtonen sanoi.

Valtonen arvioi, että myös Saksa ottaa halukkaiden koalitiossa vahvemman roolin Britannian ja Ranskan rinnalla, kun maan uusi hallitus aloittaa toimintansa.

YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin havittelemasta Grönlannista puhuttaessa Valtonen korosti, että Suomi ei hyväksy minkäänlaista voimankäyttöä eikä sillä uhkailemista.

-  Grönlanti on osa Tanskaa, ja se on kansainvälisen oikeuden mukaan itsestään selvästi näin, Valtonen painotti.

Valtosen mukaan Suomen ja Yhdysvaltain väliset jäänmurtajakaupat eivät liity millään lailla Yhdysvaltain Grönlanti-havitteluun, vaan kyse on Suomen huippuosaamisesta jäänmurtajarakentamisen saralla ja vastaavasti siitä, että Yhdysvalloissa ei tällaista osaamista ole.

Valtonen kavahti ajatusta maailmasta, jossa Venäjä valtaa itselleen osia Ukrainasta, Yhdysvallat Grönlannin ja Kiina Taiwanin.

-  Tämä on sellainen maailma, missä Suomen kaltaisella maalla – enkä puhu pelkästään arvoista, vaan meidän olemassaolostamme – olisi aika kylmä olla, Valtonen sanoi.

Tuomas Savonen/STT

Täydennetty klo 14.17.

AVAINSANAT

Li Andersson -ilmiö ei johtanut muutoksiin kannatuskyselyissä – vaali-iltana voidaan nähdä yllätyksiä

Kannatuskyselyt eivät viime vuonna onnistuneet näkemään ennalta eurovaalien tulosta. Kritiikistä huolimatta mittausten tekotapaa ei ole muutettu.

Kannatuskyselyjen laatijoiden mukaan yllätyksiä voi olla luvassa myös alue- ja kuntavaaleissa, mutta todennäköisesti ei niin suuria kuin eurovaaleissa.

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajusen mukaan eurovaalien kannatus on vaaleista hankalin mitata, sillä äänestysaktiivisuus on niissä alhaisin. Mittaukset voivat siten erota aika lailla lopullisesta vaalituloksesta.

-  Sama riski on toki olemassa jossakin määrin myös kuntavaaleissa ja aluevaaleissa, sillä huomattavasti isompi osa ihmisistä ilmaisee kantansa ja aikomuksensa mennä äänestämään kuin oikeasti äänestää, hän sanoo STT:lle.

Taloustutkimus tekee puoluekannatusmittauksia Ylelle.

Helsingin Sanomille kannatusmittauksia tekevä Verian tunnistaa ongelman: äänestämiskäyttäytymisessä ei koskaan voida olla täysin varmoja siitä, että ihmiset tekevät niin kuin sanovat.

-  Äänestämiseen liittyy sitä, että se on yleisesti ottaenkin sellainen kansalaishyve. Esimerkiksi kun vaalien jälkeen kysytään ihmisiltä, äänestivätkö he, vähintään 15 prosenttiyksikköä liian moni väittää käyneensä äänestämässä, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

VASEMMISTOLIITTO järjesti viime kesän eurovaaleissa jymy-yllätyksen ja sai 17 prosenttia äänistä, kun sille Ylen viimeisessä kyselyssä oli povattu alle 11 prosentin kannatusta. Perussuomalaisten kannatus sen sijaan suli vaaleissa 7,6 prosenttiin verrattuna Ylen viimeiseen kyselyyn, joka totesi puolueen kannatukseksi jopa 16,5 prosenttia.

Vaalien jälkeen Taloustutkimuksen Pajunen sanoi olevansa valmis hiomaan mittauksia jatkossa niin, että yritettäisiin kartoittaa vain ne, jotka ovat oikeasti menossa äänestämään, ja huomioitaisiin heidän vastauksensa.

-  Se voisi olla järkevää, mutta tilaaja (Yle) päättää, mitä julkaisee. Siinäkin tulee omat epävarmuustekijänsä. Pitäisi testata vähän pidemmällä aikavälillä, johtaako se luotettavampaan tulokseen, hän sanoo nyt.

TALOUSTUTKIMUS on tehnyt toisinaan testilaskelmia niin, että sellaisten vastaukset on otettu huomioon vain puolella painolla, jotka eivät sano varmasti menevänsä äänestämään.

-  Ei sekään ole paljon parantanut vaalitulosten ennustettavuutta, sillä kaikki heistä, jotka ovat sanoneet äänestävänsä, eivät äänestäkään.

Verianin Nurmela toteaa, että kyselytutkimusten muokkaaminen voisi olla kannattavaa vain, jos voitaisiin olla täysin varmoja siitä, ketkä tosiasiassa äänestävät.

Jotta ennustettavuus paranisi, pitäisi ottaa huomioon myös eri puolueita kannattavien ihmisten tyypillinen äänestyskäyttäytyminen.

-  Pitäisi laskea eri puolueiden kannattajille vähän erilaiset kertoimet, ja sitten me olemme jo heikoilla jäillä, Pajunen sanoo.

Hän viittaa siihen, että esimerkiksi kokoomuksen kannattajat ovat tunnetusti ahkeria äänestäjiä, kun taas esimerkiksi perussuomalaiset eivät Pajusen mukaan välttämättä saa väkeään liikkeelle.

JOS mittaustapaa muokattaisiin, viestiminen yleisölle voisi Pajusen mukaan olla uutisoimisessa liian hankalaa.

-  Aineisto toimitetaan tilaajalle, mutta ymmärrän hyvin, että uutisoinnissa ei haluta muuttaa tapaa, jolla se on uutisoitu.

Hän sanookin itse päätyneensä ajattelemaan, ettei kannata tehdä kertaluontoisia säätöjä kyselyihin vaan hyväksyä, etteivät kyselytutkimuksien tulokset ole mikään absoluuttinen totuus.

STT kysyi myös Verianilta, onko sillä ollut tarvetta muuttaa kyselytutkimuksiaan alue- ja kuntavaaleihin eurovaalikokemuksen jälkeen.

-  Meillä mielipidetiedustelut ovat aika hyvin heijastelleet todellisuutta kunta-, alue- ja eduskuntavaaleissa sekä presidentinvaalien toisella kierroksella, Nurmela toteaa.

VIIME eurovaaleissa kyse oli sekä Pajusen että Nurmelan mukaan yhteen ihmiseen – eli silloiseen vasemmistoliiton puheenjohtajaan Li Anderssoniin – liittyvästä ilmiöstä sen lisäksi, että eurovaaleissa äänestetään huomattavan vähän.

-  Silloin on mahdollista, että joskus voi käydä niin, mutta tuollainen on hyvin poikkeuksellinen tilanne, Nurmela sanoo.

Äänestysprosentti eurovaaleissa oli 42 prosenttia.

Alue- ja kuntavaaleissa epävarmuustekijät ovat erilaisia kuin eurovaaleissa. Nurmelan mukaan valtakunnan poliittiset virtaukset vaikuttavat, mutta vaaleissa täytyisi löytyä oman paikkakunnan tai hyvinvointialueen ehdokas. Esimerkkinä hän mainitsee gallupeja johtavan SDP:n tilanteen.

-  Ainoastaan Vantaalla on mahdollista äänestää (puheenjohtaja) Antti Lindtmania, Nurmela sanoo.

NELJÄ VUOTTA sitten kuntavaalien alla viimeinen Ylen mittaus näytti kokoomuksen kannatukseksi 19,6 prosenttia, mutta vaalitulos nousi 21,4 prosenttiin.

-  Tätä voisi siis pitää hyvänä referenssinä siihen, miten paljon kokoomuksen tulos voi olla kyselyä parempi, Pajunen sanoo.

-  Jos kokoomus on korkeintaan kahden prosenttiyksikön takamatkassa kyselyjen perusteella, se voi voittaa SDP:n, hän laskee.

Ylen maaliskuun alussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan SDP on suosituin puolue sekä alue- että kuntavaaleissa. Aluevaaleissa SDP:tä kannatti 22,2 prosenttia ja kuntavaaleissa 20,9 prosenttia vastaajista. Kokoomus sai kyselyssä 19,8 prosentin kannatuksen molemmissa vaaleissa.

VIIMEISIMMÄN HS-gallupin mukaan SDP saisi kuntavaaleissa 21,8 prosentin osuuden äänistä, kun kokoomusta äänestäisi 20 prosenttia. Aluevaaleissa SDP saisi gallupin mukaan 22,5 prosentin, kokoomus 19 prosentin kannatuksen.

Pajunen haluaisi uskoa, että äänestysprosentti nousee kuntavaaleissa mahdollisimman lähelle 60:tä. Neljä vuotta sitten kuntavaalien äänestysprosentti oli 55 prosenttia, mikä oli matalin vuoden 1945 kunnallisvaalien jälkeen.

Pajunen toivoo, että aluevaalien järjestäminen nyt ensimmäistä kertaa samaan aikaan kuntavaalien kanssa nostaa myös aluevaaleissa äänestysinnokkuutta. Äänestysaktiivisuus ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 oli 47,5 prosenttia.

Nurmela uskoo, että kuntavaaleissa äänestysprosentti on suurin piirtein sama kuin neljä vuotta sitten eli noin 55 prosenttia. Helsinkiä lukuun ottamatta Suomessa äänestetään samalla kuntavaaliehdokasta ja aluevaaliehdokasta. Nurmela mukaan tutkimusten perusteella äänestämistään varmana pitäviä on hieman enemmän kunta- kuin aluevaaleissa.

Saila Kiuttu/STT

AVAINSANAT

Ministeriö: Porsaiden kastraatiokieltoa arvioidaan uudelleen – teollisuus kokee viennin esteeksi

Eläinten hyvinvointia koskevassa laissa säädettyä porsaiden kirurgisen kastraation kieltoa arvioidaan uudelleen virkavalmistelussa, kertoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen STT:lle perjantaina.

Viime vuoden alussa voimaan tulleen uuden eläinten hyvinvointilain mukaan porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan vuoden 2035 alusta alkaen. Kastraatiossa olisi tulehduskipulääkkeen lisäksi myös käytettävä paikallispuudutusta vuoden 2027 alusta alkaen.

Kansliapäällikön mukaan asiasta ei ole vielä hallituksen esitystä.

ELÄINOIKEUSJÄRJESTÖ Animalia kertoi torstaina julkaisemassaan tiedotteessa, että eläinlaki aiottaisiin avata eläinteollisuuden vaatimuksesta, jotta sinne kirjattu porsaiden kirurgisen kastraation kielto voitaisiin poistaa.

Asia tuli Animalian mukaan ilmi tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokouksessa torstaina. Maa- ja metsätalousministeriön edustaja kertoi järjestön mukaan, että kiellon perumisen syynä ovat eläinteollisuuden vaatimukset. Teollisuuden mukaan kastraatiokielto tuottaa liikaa kustannuksia ja se koetaan viennin esteeksi.

Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs syyttää eläinteollisuuden sanelevan lainsäädäntöä.

-  Vapaaehtoisista sitoumuksista huolimatta ala ei ole lopettanut kirurgista kastraatiota, ja nyt varmistetaan, ettei se tapahdu myöskään lain vaatimuksesta, hän sanoo tiedotteessa.

Myös Pesosen mukaan eläinteollisuus on ollut kriittinen kirurgisen kastraation kiellon suhteen.

KIELLON uudelleenarvioinnin takana ovat kansliapäällikön mukaan taloudellinen tilanne sekä lakiesityksen lausuntokierroksen jälkeen tehty tarkistusarvio kustannuksista.

-  Nyt on tullut lisätietoa, että itse asiassa se on kohtuullisen arvokasta markkinaan puuttumista. Nyt selvitellään, miten tämän kanssa edetään.

Pesosen mukaan asiaan vaikuttaa oleellisesti myös se, että EU-komission ei odoteta olevan aloitteellinen. Aiemmin oli odotettu, että jos Suomi säätää kastraatiokiellosta etunojassa kansallisesti, tulisi EU samoille linjoille.

-  Jos komissio ei aio olla aloitteellinen eläinten hyvinvoinnin lainsäädännössä, niin kyllä meidän on hieman ankeaa lähteä Suomessa yksipuolista kansallista lainsäädäntöä sellaisena hankkeena, joka todennäköisesti vaikuttaa meidän alan kilpailukykyyn merkittävästi. Tämä on siinä se ydin.

Kyse on Pesosen mukaan nyt siitä, yltääkö laki kirurgisen kastraation täyskieltoon asti. Puudutusaine tulisi pakolliseksi suunnitellusti vuonna 2027. Tuottajia koulutetaan Pesosen mukaan parhaillaan puudutusaineen käyttöön.

-  Sillä lievitettäisiin porsaiden todennäköisesti kokemaa kipua kastraatiotilanteessa.

AVAINSANAT

Tutkija: Näistä sosiaali- ja terveysasioista poliitikot eivät vieläkään uskalla puhua suoraan

  • Kotimaa
  • 04.04.2025
  • 17:31
  • (Päivitetty: 04.04. 17:30)

Soteasioista väitellään eduskunnassa ja mediassa nyt näennäisesti paljon. Silti tutkijan mielestä poliitikot välttelevät muun muassa hoitojen tärkeysjärjestyksestä ja leikkausten alueellisista vaikutuksista puhumista.

Viime päivinä poliittinen keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollosta on käynyt kovilla kierroksilla. Torstaina eduskunta kohkasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) lopulta julkistamasta taustapaperista ja oppositio jatkoi välikysymyskeskustelua yömyöhään. Television vaalitenteissä sote-vääntö on ollut kovaa.

Keskustelu on kuitenkin helposti ”pintapoliittista”, arvioi tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta STT:lle.

-  Hirveä tarve on kaikilla erottautua, mutta ei erottautua semmoisella tavalla, että mentäisiin oikeasti niihin vaikeisiin asioihin, Sorsa sanoo.

Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä ja vaalipäivä ensi viikon sunnuntaina. Mistä poliitikkojen pitäisi tutkijan mielestä puhua vaalikeskusteluissa enemmän?

-  Aluekohtaisista kysymyksistä, Sorsa vastaa ykskantaan.

POLIITTISESTI sosiaali- ja terveydenhuolto on ylipäätään vaikea aihe. Se on kansalaisille tärkeä ja muodostaa julkisen sektorin menoista suuren osan. Sorsan mukaan poliitikot eivät kuitenkaan halua puhua esimerkiksi priorisoinnista eli tärkeysjärjestyksestä.

-  Sitä keskustelua ei oikein uskalleta käydä.

Valtakunnallisen keskustelun ytimessä ovat olleet Petteri Orpon (kok.) hallituksen jo viime keväänä linjaamat sote-säästöt, joita korvattiin osin uusilla säästöillä viime viikolla. Esimerkiksi sosiaalihuoltoon hallitus kaavailee muutoksia, joilla siitä voitaisiin leikata 100 miljoonaa euroa vuonna 2028.

Sorsa sanoo, että esimerkiksi sosiaalihuoltoon kaavailtu leikkaus on merkittävä ja huoli sen vaikutuksista aiheellinen.

SOTESOPPA sakeni torstaina, kun eduskunnan kyselytunnilla nähtiin erikoinen episodi. Oppositio oli aiemmin vaatinut hallitusta julkistamaan sosiaalihuollon 100 miljoonan euron säästöistä kertovan taustapaperin. Sosiaali- ja terveysministeriö oli kieltäytynyt antamasta paperia medialle.

Juuri ennen kyselytuntia ministeriö kuitenkin julkaisi paperin verkossa, ja kyselytunnin alussa ministeri Juuso ojensi paperin näytösluontoisesti ministeriaitiosta oppositiolle.

Näytöksiä jatkoi oppositio. Se jatkoi keskiviikkona alkanutta välikysymyskeskustelua torstaina myöhälle yöhön niin, että keskustelu jatkuu ensi viikollakin.

VIRKAMIESKUNNAN tekemä, torstaina lopulta julkaistu paperi on varsin yleisluontoinen, eikä siinä kerrota kovin tarkasti leikkausten kohteista.

Paperin mukaan sosiaalihuoltolaissa tarkasteltaisiin lakipykäliä, jotka koskevat tuen tarpeita ja palveluvalikoimaa. Yksityiskohtaista sääntelyä aiotaan purkaa ja muuttaa väljemmäksi.

Sosiaalihuoltolaissa on yli 40 erilaista lakisääteistä palvelutehtävää. Tarkoituksena on taustapaperin mukaan tarkentaa tämä noin kymmeneksi isommaksi kokonaisuudeksi, joita voisivat olla esimerkiksi lapsiperhepalvelut ja päihde- ja riippuvuuspalvelut.

-  Uudistettu muotoilu korostaisi hyvinvointialueen vastuuta järjestää henkilön tarvitsema yksilöllinen sosiaalihuollon vastuulle kuuluva tuki ja apu, mutta jättäisi keinot siihen aikaisempaa joustavammaksi, paperissa todetaan.

Muutokset voisivat tulla voimaan aikaisintaan kesäkuussa 2027.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT