VALIKKO

Orpo ilmastolaista: ”Hallitusohjelma on kaikilta osin voimassa”

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo mediatapaamisessa ennen puoliväliriihen alkua Smolnassa Helsingissä 22. huhtikuuta

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) avasi hallituksen puoliväliriihen tiistaina Helsingissä toteamalla, että hallitustaipaleen kaksi ensimmäistä vuotta on ollut talouden perustan kuntoon laittamista.

Nyt katse kääntyy Orpon mukaan kasvuun. Hallitus on etukäteen nimennyt riihen kasvuriiheksi.

– Totta kai toimintaympäristö haastaa meitä isosti. Maailman talouden epävarmuus ja Ukrainassa jatkuva Venäjän hyökkäyssota painavat taloussuhdannetta, mikä ei tee tätä asiaa helpommaksi, mutta suuremmaksi se tekee tarpeen vahvojen kasvutoimien aikaansaamiseen, työllisyyden kehityksen vahvistamiseen ja investointien houkuttelemiseen Suomeen, Orpo totesi riihen tiedotustilaisuudessa Smolnassa.

HALLITUSPUOLUEET ovat Orpon mukaan tehneet riihen edellä valmisteluja, mutta paljon riittää myös ratkottavaa. Riihen tavoitteena eivät hänen mukaansa ole nopeat ratkaisut sinänsä.

– Tärkeintä on, että tullaan ulos yhteisen ymmärryksen kanssa.

– Varmaan teitä kiinnostaa kovasti yksityiskohdat, mutta niitä ei tässä vaiheessa voi paljoa avata, koska periaate on se, että niin kauan kuin jokin asia on auki, niin kaikki on auki, Orpo sanoi.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan riihessä puututaan asioihin, jotka ovat omissa käsissämme.

– Samaan aikaa yhtä tärkeää on finanssipoliittisesta tavoitteesta kiinni pitäminen, Purra sanoi ja viittasi hallituksen tavoitteeseen velkasuhteen vakauttamiseksi hallituskauden loppuun mennessä.

– Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa epävarmuudet eivät todellakaan ole väistyneet vaan entisestään vahvistuneet, Purra jatkoi.

MEDIASSA on riihen edellä pidetty esillä muun muassa yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen alennuksia, joiden rahoittamiseksi hallituksen on kerrottu kaavailevan muun muassa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.

Riihen tiedotustilaisuudessa puheenjohtajat eivät etukäteistietoja kommentoineet. Kysymykseen riihen kasvupaketin koosta Purra vastasi näin.

– Koko ajan on korostettu sitä, että me pidämme kiinni finanssipoliittisesta tavoitteestamme eli siinäkin tapauksessa, että toimille kyetään laskemaan erilaisia dynaamisia vaikutuksia, niin meitä sitoo myös lyhyen ajan budjettirajoite, Purra sanoi.

PÄÄMINISTERILTÄ kysyttiin myös aikooko hallitus avata riihessä ilmastolain. Hallituskumppaneista muun muassa kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten riveistä on pidetty esillä lain avaamista.

– Hallitusohjelma on kaikilta osin voimassa, Orpo tähdensi.

Ohjelmassaan Orpon hallitus on sitoutunut ilmastolakiin ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen, jonka takarajana on vuosi 2035.

AVAINSANAT

Tämän ihmisen vasemmistoliitto nostaa Helsingin apulaispormestariksi – yllättyikö kukaan?

Arhinmäki sai kevään vaaleissa yli 4800 ääntä ja pääsi valtuustoon.

Helsingin vasemmistoliitto sanoo tarjoavansa valtuutettuaan Paavo Arhinmäkeä jatkokaudelle kaupungin apulaispormestariksi.

Kevään kuntavaalien jälkeen Helsingin suurpuolueet sopivat pormestaripestien jakamisesta, ja vasemmistoliitto sai saman liikunta- ja vapaa-aika -sektorin apulaispormestariuden kuin edelliselläkin kaudella.

Arhinmäki on ollut tehtävässä jo neljä vuotta, ja sanoo jatkavansa työtään innostuneena.

– Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on monia suurhankkeita, joita pitää viedä määrätietoisesti eteenpäin, kuten STOA:n peruskorjaus ja laajennus sekä Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus, Arhinmäki sanoo tiedotteessa.

Hän patistaa kaupunkia myös huolehtimaan lähiöiden palveluiden laadusta aiempaakin paremmin.

VIRALLINEN vasemmistoliiton apulaispormestarin nimeäminen tehdään valtuustoryhmän ja puolueen Helsingin piirihallituksen yhteiskokouksessa toukokuun puolivälissä. Pormestareista päättää lopullisesti uusi kaupunginvaltuusto heti kokoontuessaan kesäkuun alussa.

Paavo Arhinmäki (s. 1976) toimi liikuntaministerinä vuodet 2011-2014 ja puolueensa puheenjohtajana 2009-2016. Hän on ollut kaupunginvaltuustossa vuodesta 2001 alkaen.

Viime vuonna hän sai sakkotuomion juhannuksena 2023 tehdystä luvattoman graffitin maalaamisesta Vuosaaren junaratasiltaan. Arhinmäki tunnusti teon ja sopi aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta Väyläviraston kanssa.

AVAINSANAT

Professori: Yksi asia on tässä veroalessa varmaa – valtion velka kasvaa

Hallituksen keskiviikkoiset veronalennuspäätökset tulevat lisäämään Suomen velanottoa tulevaisuudessa, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.

Kosonen perustelee tätä sillä, että hallituksen päättämät veronkevennykset ovat paljon suurempia kuin niitä korvaavat leikkaukset ja veronkiristykset.

Hallitus ja valtiovarainministeriö luottavat niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittavat lopulta itse itseään, kun työnteko ja investoinnit lisääntyvät.

-  Pitäisi uskoa todella isoihin dynaamisiin vaikutuksiin, että se menisi tasapainoon, Kosonen sanoo.

-  Tutkimuksen perusteella tällaisiin isoihin dynaamisiin vaikutuksiin ei ole syytä uskoa. Pieniä positiivisia vaikutuksia voi olla.

HALLITUS päätti keskiviikkona keventää muun muassa ansiotulojen verotusta ja yhteisöveroa.

Ajatuksena on, että suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverojen keventäminen kannustaisi enempään työntekoon ja lisätulojen hankkimiseen. Sitä kautta talous kasvaisi.

Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Kososen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurituloisten veronkevennykset maksavat itseään takaisin osittain.

-  Mutta todennäköisesti etumerkki vaikutuksesta valtion talouteen on negatiivinen. Tuskin ne kompensoivat ihan täysin itseään, Kosonen sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hieman yllättäen, että myös yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset olisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittäviä.

Tuomas Kosonen ei ole huomannut samaa.

-  Tutkimus ei ole pystynyt todentamaan merkittäviä dynaamisia vaikutuksia, että voisi sanoa, että tällaiset veronalennukset lähellekään maksaisivat itseään takaisin, hän kuitenkin sanoo.

Yhteisöveroa kevennetään 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämä maksaa 830 miljoonaa euroa.

Hallituksen toiveena on, että tämä saisi investointeja ja teollisia pääomia virtaamaan Suomeen. Tapahtuuko näin?

-  No ei. Kansainvälisestikin on tutkittu yritykseen kohdistuvia verotuksia. Kirjallisuus on siinä yksimielinen, että vaikutukset ovat positiivisia yrityksiin, mutta kuitenkin aika pieniä suhteessa veron muutoksiin.

Kosonen viittaa myös VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön aiempaan tutkimukseen. Kun viimeksi yhteisöveroa kevennettiin noin kymmenen vuotta sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin, tutkijat havaitsivat pienille yrityksille pieniä positiivisia vaikutuksia. Suurille yrityksille ei löydetty vaikutuksia.

AINAKAAN heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti nostaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027.

-  Siinä on ehkä vähän vain sellainen lumetemppu saada yhden vuoden budjetti näyttämään paremmalta, Kosonen sanoo.

Hän ei pidä tätä niin sanottua siltarahoitusta oleellisena pitkän aikavälin budjettiharkinnan kannalta.

Kosonen sanoo, että pysyvät menot pitäisi myös rahoittaa pysyvillä tuloilla. Nyt kyseessä on yhden vuoden paikkaus. Kosonen lisäksi huomauttaa, että jos rahat olisivat rahastossa, ne tuottaisivat.

”Siltarahoituksen” jälkeen hallitus luottaa kohenevan talouskasvun suurelta osin riittävän veronkevennysten rahoittamiseen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Tuppurainen: Saksien heiluttelu vaihtui hyväosaisten runsaudensarveen – Orpo toisti ”jykevien toimien” tarvetta

SDP:n Tytti Tuppurainen ja useat muut opposition edustajat syyttivät kyselytunnilla hallitusta paljonpuhutun velkakurin hylkäämisestä, jotta ylimpien tuloluokkien ja suuryritysten verotusta saadaan kevennettyä.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok.) eduskunnan kyselytunnilla, onko hallitus lopullisesti luopunut velkaantumisen taittamisesta.

”Talouden kuntoon laittamisella” kun on tähän asti perusteltu loputonta leikkaus- ja säästölistaa etenkin sosiaali- ja työttömyysturvasta.

– Nyt saksien heiluttelu on vaihtunut yhtäkkiä runsaudensarveen, josta riittää loputtomasti entisestään hyvätuloisille ja suuryrityksille, Tuppurainen kommentoi.

Orpon mukaan kyse on kasvun vauhdittamisesta, josta muun muassa Suomen Yrittäjät ehti jo hallitusta kiitellä. Tämä aiheutti salissa ivallisia välihuutoja ja naurua – todennäköisesti siksi, että Suomen Yrittäjät on nähty pääosin vientivetoisten ja vakiintuneiden suuryritysten edustajaksi.

Sen sijaan yksin- ja pienyrittäjät, joita Suomen yrittäjistä on yli 90 prosenttia, ovat jo aiemmin kärsineet kuluttajien ostovoiman ja myös uskalluksen kuluttaa kärsimisestä, alv-kannan korotuksista, kotitalousvähennyksen leikkauksista ja lisääntyneistä hallinnollisista velvoitteista.

Oppositiopuolueista myös keskustan edustajat arvostelivat Orpoa ja valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.) siitä, että yhteisöveron lasku suosii ennen kaikkea finanssialan ja muita suuryrityksiä.

DEMARIEN Aki Lindén muistutti, että ylimpien tuloluokkien veronalennukset ovat jopa kuusi prosenttia ja 10 000 euroa vuodessa.

Samaan aikaan salissa useampi opposition edustaja nosti esiin, että esimerkiksi keskituloisen, maksimissaan 4000 euron kuukausipalkkaa saavan opettajan verotus kevenee hallituksen linjauksilla noin viisi euroa kuukaudessa, eli 60 euroa vuodessa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman syytti hallitusta osatotuuksien kertomisesta ja käytti samaa opettajaesimerkkiä:

– Kun keskituloisen muutaman satasen veronkevennykseen yhdistetään esimerkiksi ay-jäsenmaksun verovähennyksen ja työhuonevähennyksen poisto, vaikutus jää siihen muutamaan euroon kuussa, Lindtman sanoi.

– On moneen kertaan kansainvälisestikin todistettu, ettei tällainen rikkaimpia suosiva veropolitiikka heijastu mitenkään kasvuun, investointeihin, kotimaiseen kulutukseen tai muuhun taloutta vahvistavaan toimintaan. Onko ministeri Purra ollut jollain voodoo-talouden kurssilla, kun väittää sen niin tekevän, Aki Lindén heitti.

PÄÄMINISTERI Orpo toisti jatkuvasti talouden laman vaativan ”jykeviä toimia” ja veronalennusten tukevan ”kasvua ja suomalaisten halua tehdä työtä, yrittää ja investoida”.

Oppositiosta muistutettiin monen edustajan puheenvuorossa, että ainoa, mikä on ollut kaiken aikaa kasvussa, ovat työttömyys- ja konkurssiluvut.

Matias Mäkynen (sd.) nosti esiin, että valtio velkaantuu edelleen samaa tahtia kuin pahimpina koronarajoitusten vuosina.

– Velkahuudolla on perusteltu työttömien, pienituloisten ja eri julkisten palveluiden jatkuvia leikkauksia. Nyt velkaa voidaankin sitten ottaa, kun sillä halutaan rahoittaa suurituloisempien veronkevennyksiä.

Myös vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kertasi hallituksen leikanneen esimerkiksi opetuksesta, koulutuksesta ja lastensuojelusta, mutta nyt rahaa löytyy kokoomuksen ”vappumiljardin” verran omille kannattajille.

– Koskaan ei ole oikea aika helpottaa vähäosaisten, pieni- ja keskituloisten elämää, mutta aina on rahaa suosia rikkaimpia, tiivisti vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela näkemyksensä hallituksen linjasta.

AVAINSANAT

”Kakkonen ei ollut mitään” – Aluevaalien äänikuningas vaihtui tarkistuslaskennassa

SDP:n Aki Linden eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 16. lokakuuta.

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon valittu RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström on menettänyt tarkistuslaskennassa äänikuninkuutensa.

Wickströmin ohi kiilasi oikeusministeriön virallisissa tuloksissa 12 äänen erolla Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle valittu kansanedustaja Aki Lindén (sd.), jonka lopulliseksi äänimääräksi varmistui 7817.

Wickströmin tarkistettu äänimäärä on 7805. Ääniero oli ennen tarkistuslaskentaa joitakin kymmeniä Wickströmin eduksi.

Lindén suhtautuu muuttuneeseen tulokseen huvittuneesti.

– Ei tämä paikkoja muuta, mutta Wickström sai muutaman päivän ajan suuren julkisuuden. Kakkonen ei ollut mitään. Nyt, kun tämä on vaihtunut kukaan ei ole kertonut siitä, Lindén kommentoi Demokraatille.

MUUTTUNUT maaliintulojärjestys ei vaikuta liiemmin hetkauttavan myöskään Henrik Wickströmiä.

– Ei tämä miltään tunnu. Viimeksi Aki oli kakkonen ja minä kolmonen. Nyt me molemmat pääsimme sijoituksen eteenpäin.

– Olen itse 5400 asukkaan kunnasta joten yli 7800 äänen saaminen on todella hieno asia. Hallitusrintamasta tulokseni oli kovin, inkoolainen Wickström toteaa tekstiviestillä.

Wickstömin mukaan aluevaalituloksissa näkyy ”vakaiden sote-profiilien” suosio. Hän on itse koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja edustanut RKP:ta HUS-yhtymän hallituksessa.

Lindén on koulutukseltaan lääkäri ja muun muassa HUSin entinen toimitusjohtaja.

AVAINSANAT

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa, Teollisuusliiton Aalto sanoo

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliiton mukaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa yleissitovuutta sekä juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa.

Teollisuusliitto pitää erittäin ongelmallisena hallituksen päätöstä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeus. Hallitus puuttuu samalla myös työnantajaliittojen jäsenyyden verovähennysoikeuteen.

Liiton mukaan päätös romuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kun kannusteet ottaa osaa järjestäytyneisiin työmarkkinoihin heikkenevät.

– Yleissitovuuden romuttaminen uhkaa kymmenien tuhansien työntekijöiden työehtoja. Hallituksen ideologinen viha ay-liikettä kohtaan tekee mahdottomaksi työntekijöiden etujen ja oikeuksien tehokkaan puolustamisen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.

Päätös vaikuttaa Aallon mukaan väistämättä myös nykyisten työehtosopimusten sopimuskausien pituuteen.

– Liiton on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Verovähennysoikeuden poisto on myös työehtosopimuksiin liittyvä asiakokonaisuus, hän sanoo.

Teollisuusliitossa uskotaan, että lopulta verovähennysoikeuden poisto koskettaa tosiasiallisesti vain työntekijäpuolta. Liitto pitää selvänä, että työnantajayhdistyksissä löydetään keinot kiertää hallituksen päätös.

– Hallitus on tähän asti toteuttanut kaikki toimensa siten, että ne heikentävät vain työntekijäpuolen asemaa. Eiköhän tähänkin muutokseen rakenneta sisään takaportti, josta työnantajapuoli voi livahtaa ulos. Tämä hallitus toteuttaa järjestelmällisesti kaiken, mitä elinkeinoelämä siltä odottaa, Aalto tykittää.

Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä.

TEOLLISUUSLIITTO ei ole ilahtunut myöskään hallituksen veropäätöksistä.

– On vastuutonta jakaa satojen miljoonien veronkevennyksiä suurituloisille ja miljardiluokan veronkevennyksiä elinkeinoelämälle ja samalla väittää, että se hyödyttää kaikkia. Kyse ei ole mistään kasvupolitiikasta. Kyse on hyvinvointivaltion historian suurimmasta sammonryöstöstä, Aalto kuvailee.

Teollisuusliitto muistuttaa, että Suomessa on jo eilusti yli vuosikymmenen ajan pyritty kasvattamaan taloutta keventämällä yritysten verotusta ja maksurasitusta. Teollisuusliitto kritisoi, että nykyinen hallitus jatkaa samalla linjalla, vaikka näyttöä onnistumisista ei ole.

– Elinkeinoelämän voimakkaan lobbaustyön maksumiehiksi joutuvat jälleen tavalliset suomalaiset työntekijät, joiden turvaverkkoja ja palveluita leikataan tämän kulutusjuhlan rahoittamiseksi. Hallituksen suurituloisia ja elinkeinoelämää hyödyttävät veropäätökset voidaan tiivistää kolmeen sanaan: Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä, Aalto lataa.

Teollisuusliitto ryöpyttää hallitusta myös väitteistä, että se päätöksillään vahvistaisi merkittävästi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Liitto huomauttaa, että hallituksen muut toimet mitätöivät veronalennusten vaikutuksia.

Teollisuusliitto listaa, että hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa, heikentänyt työehtoja, vaikeuttanut edellytyksiä neuvotella palkankorotuksista ja viimeisimpänä kertonut poistavansa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

– Hallitus antaa yhdellä kädellä veronkevennyksiä mutta ottaa toisella kädellään pois palkkaa, työehtoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lopputulos on miinusmerkkinen. Jos hallitus haluaisi aidosti vahvistaa työntekijöiden ostovoimaa, se pyrkisi varmistamaan työntekijäjärjestöjen toimintaedellytyksiä, eikä jatkuvasti moukaroisi niitä erilaisilla heikennystoimilla, Aalto toteaa.

AVAINSANAT