VALIKKO

Olli Rehn avautui Venäjästä ja Fennovoimasta: “Jouduin siinä pakkorakoon”

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn lähtee presidenttikisaan. Rehn kertoi aikeistaan keskiviikkona tiedotustilaisuudessa. Hän tavoittelee ehdokkuutta valitsijayhdistyksen kautta, jonka nimi on Tasavallan parhaaksi ry.

Rehn pääsi ja joutui vastaamaan medialle myös roolistaan Fennovoima-hankkeessa. Rehniä muistutettiin, kuinka hän europarlamentaarikkona moitti hanketta mutta elinkeinoministerinä ajoi hanketta eteenpäin.

– Kyllähän koko Fennvoima-hanke oli sarja epäonnistuneita päätöksiä ja kannan oman vastuuni niistä päätöksistä, joita olin osaltani tekemässä.

Rehn muistutti, että keväällä 2015 taustalla oli aiempi periaatepäätös.

– Jouduin siinä pakkorakoon huolehtimaan siitä, että eduskunnan tahto tuon periaatepäätöksen mukaisesti voi toteutua. Koskien kotimaisuusastetta torppasimme bulvaaniyrityksen tuolloin ja siitähän tuli hylsy. Tuo hanke jonkin aikaa vielä eteni, mutta kaiken kaikkiaan voi todeta, että toimin silloisilla tiedoilla Suomen energiatalouden edun puolesta, mutta tänä päivänä toimisin tietysti toisin.

Rehnin mukaan on tärkeää ottaa tästäkin tapauksesta opiksi.

– Se koskee laajemminkin Suomen ja Venäjän suhdetta. En näe, että me suomalaiset minä mukaan lukien olisimme koskaan olleet sinisilmäisiä Venäjän suhteen, muta oletan kyllä. että aika monet meistä eivät olettaneet, että Putin ja Venäjä toimisivat niin täydellisen epärationaalisesti omalta kannaltaan, että hyökkäämällä brutaalisti Ukrainaan antaisivat maan ajautua kansainvälisen yhteisön hylkiöksi, paitsi maan myös Venäjän kansan, jolla on varmasti vuosikymmenien, sukupolvien mittaiset arvet Venäjän kansan ja muiden eurooppalaisten välillä.

Presidenttikisaan lähtenyt keskustalainen Rehn on työskennellyt muun muassa kansanedustajana, europarlamentaarikkona, EU-komissaarina sekä ministerinä. Valitsijayhdistyksen ehdokas tarvitsee tuekseen 20 000 henkilön kannatuksen. Rehnin taakse aletaan kerätä nimiä jo tänään.

Rehn ei jatka töitä Suomen Pankin pääjohtajana ehdokkuutensa aikana.

-  Jään tästä vuosilomalle enkä hoida aktiivisesti virkatehtäviäni, ja olen lisäksi kertonut pankkivaltuustolle, että tulen hakemaan virkavapautta siinä vaiheessa, kun minut toivottavasti asetetaan presidenttiehdokkaaksi.

Halustaan ja aikeistaan presidenttikisaan ovat aiemmin kertoneet Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo sekä valitsijayhdistysten kautta vihreiden Pekka Haavisto ja keskustan Paavo Väyrynen. Haaviston puolue vihreät päätti osaltaan tukea Haavistoa tämän kampanjassa. Väyrysen osalta vastaavaa tukea ei ole luvassa keskustalta.

AVAINSANAT

Halla-aho ei pidä valiokuntarakennetta ongelmana – “Enemmän näyttää ongelma olevan siinä, kuinka valiokuntaa johdetaan”

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).

Riitaisa sote-valiokunta tulisi jakaa kahtia, sanoi valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) Ylen Politiikkaradiossa.

Laihon mielestä sote-valiokunnan asiat pitäisi jakaa kahdelle eri valiokunnalle. Toinen käsittelisi sosiaaliturvaa ja toinen sosiaali-ja terveyspalveluita samoin kuin nykyiset ministerisalkut on jaettu.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sekä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) on puolestaan sanonut Ylelle, että ensi vuonna tarvitaan väliaikainen valiokunta, joka hoitaa osan sote-valiokunnan töistä. Eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.) ei lämmennyt Risikon tai Laihon ehdotuksille.

PUHEMIES Jussi Halla-aho (ps.) toteaa Demokraatille, ettei hän näe ongelmaksi eduskunnan valiokuntarakennetta.

– Kyllä tämä enemmän näyttää ongelma olevan siinä, että kuinka sitä valiokuntaa johdetaan ja minkälaiset motiivit ohjaavat valiokunnan puheenjohtajan toimintaa. En itse henkilökohtaisesti tältä istumalta lähtisi ratkaisemaan asiaa perustamalla uusia valiokuntia, Halla-aho kommentoi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja on Krista Kiuru (sd.).

– Kyllähän tässä yritettiin esimerkiksi sitä, että oltaisiin helpotettu sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtaakkaa siirtämällä muutama hallituksen esitys mietintöä varten muihin valiokuntiin, mutta tämä ei sitten kelvannut ja silloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru ilmoitti, että he hyvin selviävät siitä työstä, joka heillä on. Tämä ei nyt sitten pitänyt paikkaansa ja herää kysymys, että oliko se nyt sitten hänen vilpitön arvionsa alun perinkään, että valiokunta selviytyy urakastaan, Halla-aho jatkaa.

Kun puhemieheltä kysyy, tarkoittaako hän sanoillaan sitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja pitäisi vaihtaa, hän sanoo, ettei puhemies aseta eikä erota valiokuntien puheenjohtajia.

– Sanoisin, että paikka kuuluu nyt sitten tällä kaudella sosialidemokraateille. Nyt tietenkin ensisijaisesti sosialidemokraattien tulee arvioida sitä, että johtaako puheenjohtaja sosiaali- ja terveysvaliokuntaa asianmukaisella tavalla.

Onko Kiurulla puhemiehen luottamus?

– Hän ei tarvitse puhemiehen luottamusta. Hän tarvitsee ensisijaisesti oman ryhmänsä luottamuksen, koska ryhmä asettaa henkilön sille paikalle, joka ryhmien välisen sopimuksen mukaan kuuluu tälle ryhmälle, Halla-aho vastaa.

KESKUSTAN kansanedustaja, varapuheenjohtaja Markus Lohi johti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa viime vaalikaudella vajaat kolme vuotta.

Lohi ei tue Mia Laihon ehdotusta sote-valiokunnan jakamisesta kahtia.

– Lähtökohtaisesti en oikein näe sille tarvetta tai en näe sitä tarkoituksenmukaisena. Meillähän on välillä vähän täällä epäselvyyttä, puhumattakaan sitten kansalaisista, kun meillä on kaksi ministeriä ollut perinteisesti sosiaali- ja terveysministeriössä, niin siitäkään ei oikein kukaan tiedä, mikä kuuluu kummankin vastuulle. Näissä on monesti minusta asioita, jotka sivuavat kumpaakin osa-aluetta, niin sosiaaliturvaa kuin sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Minusta fiksumpaa olisi lähteä suunnittelemaan sitä työtä vähän pidempijänteisesti niin, että turvataan, ettei tarvitsisi ylipitkiä työpäiviä tehdä eikä tulisi liian kiire, Lohi sanoo.

Sinänsä Lohi ei näe estettä sille, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan työn järjestelyistä voidaan käydä keskustelua.

– Kyllä sitä voidaan miettiä ja selvittää, onko tarvetta. Vaikka vielä viime kaudella oli valtavan iso sosiaali- ja terveysuudistus ja korona-ajat, ei tällaista ajatusta tullut silloin mieleenkään, hän muistuttaa.

Sote-valiokunnan puheenjohtajaan Krista Kiuruun kohdistuvia syytöksiä Lohi ei halua lähteä pohtimaan, koska ei tätä nykyä ole valiokunnan jäsenkään.

– Minusta eduskunnassa tarvitaan enemmän hyvää tahtoa kuin nyt toisten syyttelyä, Lohi toteaa.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen arvioi aiemmin tänään hallituksen yrittävän kääntää keskustelun itselleen kiusallisesta yöpäivystysten karsimisesta sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) persoonaan.

– Tämä sumutus ei meiltä mene lävitse. Krista Kiuru nauttii SDP:n eduskuntaryhmän luottamusta, Tuppurainen totesi medialle eduskunnan Valtiosalissa keskiviikkona.

– Nyt on syytä nähdä, että tähän kovaan työruuhkaan on syypää maan hallitus, joka on tuonut poikkeuksellisen määrän lakiesityksiä valiokuntaan, osan niistä myöhässä. Esityksiä, jotka ovat huonosti valmisteltuja. Tästä huolimatta valiokunta on onnistunut saamaan merkittävät lait kuten esimerkiksi sairaalaverkkoa koskevan lain ja vammaispalvelulain käsittelyyn eduskunnan täysistuntosaliin, Tuppurainen totesi.

Tuppurainen ei suoralta kädeltä tyrmännyt ajatusta sote-valiokunnan jakamisesta mutta katsoi, että jakamiseen ei pitäisi ryhtyä ilman painavia perusteluja.

– Me emme ole nyt kättelyssä avaamassa tätä keskustelua. Mikäli sitä keskustelua käydään, olemme siihen valmiita kuitenkin niillä reunaehdoilla, että valiokuntajärjestelyillä ei saa vesittää sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ajatusta eli koota sosiaali- ja terveyspalveluita yhdeksi kokonaisuudeksi eikä myöskään pidä kadottaa yhteyttä kansalaisen hyvinvointiin, jossa etuudet ja palvelut muodostavat myös yhden kokonaisuuden.

– Ensisijaisesti hallituksen pitäisi nyt katsoa peiliin ja tarkastella omaa toimintaansa, kun se on antanut niin ison määrän hallituksen esityksiä, joista huomattavan osan myöhässä – esityksiä jotka ovat heikosti valmisteltuja. Niihin valiokunta on joutunut paneutumaan huolellisesti ja siitä huolimatta onnistunut saamaan keskeiset lait budjettimietinnön valmistumisen aikataulussa eduskunnan istuntosalin käsittelyyn, Tuppurainen totesi.

AVAINSANAT

Eduskunnalta 200 000 euron joululahja pappejaan Venäjällä vihittäneelle järjestölle – ministerin kotitielle 900 000 euroa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi valtion ensi vuoden talousarviota koskevan mietintönsä. Julkaisusta käy ilmi myös hallituspuolueiden kansanedustajien jakamat joululahjarahat eli noin 50 miljoonan euron budjetin jakovaran kohteet.

Yksi rahaa saavista on evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö Suomen Kansanlähetys, jolle eduskunta antaa 200 000 euroa. Sama järjestö oli viime vuonna julkisuudessa, kun sen palvelukseen vihittiin 3. syyskuuta kaksi pappia Venäjällä sijaitsevassa Inkerin kirkossa.

Pappisvihkimys Venäjällä liittyi naisten pappeuden vastustamiseen. Piispainkokous katsoi Kansanlähetyksen ja Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley), jonka palvelukseen vihittiin samassa yhteydessä kaksi pappia, rikkoneen tuolloin kirkon lähetystyön perussopimusta.

SUOJELUPOLIISI totesi Lännen Median haastattelussa syyskuussa 2023, että yhteistyö Venäjän vähemmistökirkon kanssa voi altistaa informaatiovaikuttamiselle ja Venäjä voi käyttää suomalaisten toimintaa oman propagandan välineenä maan omille kansalaisille.

Kansanlähetys sai eduskunnalta joululahjarahaa myös viime vuonna. Tuolloin summa oli 400 000 euroa, joten avustusten kokonaismäärä tällä hallituskaudella nousee yhteensä 600 000 euroon.

Sley sai vuonna 2023 joulahjarahaa 100 000 euroa. Tänä vuonna eduskunta ei järjestöä muistanut.

Myös kiistelyä viime vuonna herättänyt Tampereen nuorten naisten kristillisen yhdistyksen kriisiraskauksiin keskittynyt Itu-työ sai 50 000 euroa. Viime vuonna avustus oli 40 000 euroa.

EDUSKUNTA tukee myös Lapissa sijaitsevan Arpela-Sattajärvi-tien päällysteen uusimista 900 000 eurolla. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on kotoisin tien varrella.

– Olen syntynyt ja kasvanut aikuisuuteen pienessä Arpela-nimisessä kylässä noin 30 km Torniosta Rovaniemelle päin, Juuso kirjoittaa kotisivuillaan.

AVAINSANAT

Humanitaariseen apuun myönnettiin kaikkiaan runsaat 40 miljoonaa euroa useisiin eri kohteisiin – Ukrainalle 9 miljoonaa

Suomi on myöntänyt loppuvuoden päätöksissään yhteensä reilut 41 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun useisiin eri kohteisiin, kertoo ulkoministeriö.

Tukea ohjataan Ukrainaan, Afrikan suurten pakolaiskriisien uhreille ja Lähi-itään.

Ukrainaan annetaan yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa tukea, pääosin Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta.

Libanonin humanitaariseen apuun ohjataan kolme miljoonaa euroa Punaisen Ristin kautta.

Suomi kohdistaa lisäksi yhteensä 14 miljoonaa euroa Afrikan sarven ja suurten järvien sekä Sahelin alueille, Etiopiaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Gazaan sekä rohingya-pakolaisten auttamiseen Bangladeshissa ja Myanmarissa.

AVAINSANAT

“Tämä sumutus ei meiltä mene lävitse” – Tuppuraisen mukaan hallitus kääntää keskustelua Krista Kiurun persoonaan

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppurainen tapasi mediaa Valtiosalissa eduskunnan täysistunnon jälkeen Helsingissä 11. joulukuuta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo hallituksen yrittävän kääntää keskustelun itselleen kiusallisesta yöpäivystysten karsimisesta sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) persoonaan.

Osa hallituspuolueita edustavista StV:n jäsenistä on syyttänyt Kiurua hallituksen lakiesitysten viivästyttämisestä muun muassa ylipitkiä puheenvuoroja pitämällä. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on puhunut Iltalehdessä jopa työpaikkakiusaamisesta. Tuppurainen pitää syytettä kohtuuttomana.

– Me tunnemme Krista Kiurun persoonallisena poliitikkona, jolla on tapana keskittyä asioihin juurta jaksaen. Tässä ei kuitenkaan ole kysymys Krista Kiurun persoonasta, vaan näistä vaikeista, kiusallisista asioista, joista hallitus haluaa kääntää huomion pois Krista Kiurun persoonaan. Tämä sumutus ei meiltä mene lävitse. Krista Kiuru nauttii SDP:n eduskuntaryhmän luottamusta, Tuppurainen totesi medialle eduskunnan Valtiosalissa keskiviikkona.

Valiokunnan syksyä hän luonnehti todella työlääksi. Kiuru itse on puhunut aiemmin jopa historiallisesta työtaakasta, jossa StV on joutunut muutaman viikon kuluessa käsittelemään yli 20 hallituksen lakiesitystä. Tuppuraisen mukaan ruuhka on toistunut StV:ssä syysistuntokauden lopulla.

– Näyttää siltä, että aina näin joulun lähestyessä siellä tunteet kuumenevat ja ylilyöntejä on tapahtunut. On tapahtunut myös hallituspuolueiden toimesta.

Ylilyönnit ovat tihkuneet myös julkisuuteen. Kiuru on huomauttanut muun muassa valiokunnan varajäsentä Martin Paasia (kok.) hänen käyttäytymisestään valiokunnan istunnossa. Media on raportoinut myös välikohtauksesta tauon aikana.

– Nyt on syytä nähdä, että tähän kovaan työruuhkaan on syypää maan hallitus, joka on tuonut poikkeuksellisen määrän lakiesityksiä valiokuntaan, osan niistä myöhässä. Esityksiä, jotka ovat huonosti valmisteltuja. Tästä huolimatta valiokunta on onnistunut saamaan merkittävät lait kuten esimerkiksi sairaalaverkkoa koskevan lain ja vammaispalvelulain käsittelyyn eduskunnan täysistuntosaliin, Tuppurainen sanoo.

StV:n varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho on esittänyt valiokunnan jakamista kahdeksi erilliseksi valiokunnaksi. Ajatuksena on ollut, että sosiaaliturvaan liittyvät asiat hoidettaisiin yhdessä valiokunnassa ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät asiat toisessa – vastaavalla tavalla kuin ne on ministeriössä jaettu ministerien kesken.

Tuppurainen ei suoraan tyrmää ajatusta mutta katsoo, että jakamiseen ei pitäisi ryhtyä ilman painavia perusteluja.

– On selvää, että valiokunnan työskentelytapoja tulee tarkastella. Nyt, kun tiedämme, että myös puhemiehet ovat olleet seuraamassa StV:n työskentelyä, niin on hyvä myös eduskunnan johdosta esittää näkemyksiä millä tavalla StV:n työtaakkaa ja sen toimintatapoja voitaisiin kehittää ja helpottaa.

Keskustelu sopisi Tuppuraisen mukaan esimerkiksi puhemiesneuvostossa käytäväksi. Hän huomauttaa, että sote-uudistuksen ideana on nimenomaan ollut käsitellä sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa yhtenä kokonaisuutena. Sosiaalivakuutuskysymykset kuuluvat Tuppuraisen mukaan kansalaisten näkökulmasta samaan hyvinvointivaltion kokonaisuuteen kuin terveydenhuoltokin.

– Ei saa syntyjä kapeikkoja, joissa palvelut tai etuudet sitten erilaisten kapeikkojen vuoksi heikkenisivät tavallliselle kansalaiselle.

Tuppurainen uudistaisi ensisijaisesti StV:n työtapoja.

– Esimerkiksi kuulemisia niin, että niitä voitaisiin hoitaa aiempaa enemmän kirjallisesti ja etänä.

AVAINSANAT

Jos eduskunta ei käsittele miina-aloitetta, miksi se päätyi Kansalaisaloite.fi-palveluun?

Maanantaina tarvittavan määrän allekirjoituksia saanut kansalaisaloite jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi ei voi edetä eduskunnan käsittelyyn, sanoi valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Helsingin Sanomille.

Tämä johtuu siitä, että kansalaisaloitetta koskevan perustuslain säännöksen esitöissä vuodelta 2010 todetaan, että kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä ovat muun muassa kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen, niin ikään Helsingin Sanomissa, on Viljasen kanssa samoilla linjoilla.

Myös puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi asiaa lehdelle. Hän tuntuu olevan hivenen eri linjoilla.

– Oman ymmärrykseni mukaan kansalaisaloite voi olla esitys lainsäädännöksi ja sisältää lakipykäliä. Tai se voi olla kehotus hallitukselle ryhtyä toimenpiteisiin jonkun aloitteen edistämiseksi, Halla-aho sanoi Helsingin Sanomille.

– Tässä jälkimmäisessä tapauksessa en näkisi, että kansalaisaloitetta olisi mahdoton käsitellä. Kansainvälisiin sopimuksiin liittyminen ja niistä eroaminen on eduskunnan käsissä, joten eduskuntahan asiasta lopulta kuitenkin päättää, hän jatkoi.

Kansalaisaloitteen tavoite oli nimenomaan “kannustaa eduskuntaa käynnistämään tarvittavat lainsäädännölliset valmistelut Suomen irtaantumiseksi Ottawan sopimuksesta”.

DEMOKRAATTI kysyi oikeusministeriöltä, miksi miina-aloite ylipäänsä pääsi oikeusministeriön ylläpitämään Kansalaisaloite-palveluun, mikäli olisi niin, että eduskunta ei voisi sitä käsitellä.

Erityisasiantuntija Atte Kuismin-Raerinne oikeusministeriöstä painottaa ensiksi, että on eduskunnan toimivallassa päättää, mitä he ottavat käsittelyyn. Eduskunnan tehtävä on katsoa kansalaisaloitteen sisällön kannalta, voiko sen ottaa käsittelyyn.

– Sen enempää en itse voi kommentoida, koska se kuuluu eduskunnan toimivaltaan.

Kysymykseen siitä, olisiko aloitetta pitänyt päästää Kansalaisaloite.fi-palveluun Kuismin-Raerinne toteaa, että oikeusministeriön rooli on lähinnä katsoa kansalaisaloitteen muotovaatimuksia sisällöllisen arvioinnin kuuluessa eduskunnalle.

– Meidän tulkinta siinä, mitä otamme julkaistavaksi Kansalaisaloite.fi-palveluun, on enemmänkin aloitemyönteinen tulkinta. Siltä kannalta tämä aloite on hyväksyttykin, Kuismin-Raerinne sanoo.

Hän toteaa, että toinen syy aloitteen ottamiselle palveluun oli se, että samasta aiheesta on tehty aiemminkin kansalaisaloitteita muodossa, joissa on kehotettu lainvalmisteluun. Tällainen on tehty ainakin vuonna 2022. Se eteni valiokuntakäsittelyyn eikä sitä siis hylätty suoralta kädeltä, vaan eduskunta käsitteli sen. Sittemmin asia kuitenkin raukesi.

KUISMIN-RAERINNE kertoo, että tuore kansalaisaloite kyllä herätti keskustelua oikeusministeriössä sen vuoksi, että se liittyy kansainvälisiin velvoitteisiin eli asiaan, joihin kansalaisaloitteella ei voi vaikuttaa.

– Mutta meidän tulkinta, ottaen tämän edellämainitun kansalaisaloitehistoriankin huomioon, että jos olisi kyse lakiehdotuksesta, jolla suoraan suoraan haluttaisiin vaikuttaa kansainväliseen sopimukseen liittymiseksi tai siitä irtautumiseksi, se ei mene läpi meidän tarkastuksessa. Se olisi selvästi muotovaatimuksen vastainen. Mutta sitten, jos on ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, joka on paljon vapaamuotoisempi ja siinä ei suoraan ehdoteta irtaantumista kansainvälisestä sopimuksesta, vaan nimenomaan ehdotetaan hallituksen ryhtyvän toimiin asian edistämiseksi, tällaiset ovat menneet meidänkin seulassamme läpi.

Kuismin-Raerinne sanoo myös, että se, miten eduskunta nyt kansalaisaloitteeseen reagoi, voi vaikuttaa oikeusministeriön tulkintoihin jatkossa Kansalaisaloite.fi-palveluun pääsevistä aloitteista. Eli jos eduskunta nyt hylkää jo porteilleen aloitteen, samantyyppiset aloitteet eivät ehkä jatkossa päädy julkaistavaksi palveluun.

AVAINSANAT