VALIKKO

Muuttuuko perussuomalaisten suhtautuminen EU:hun – näin linjaavat Purra, Halla-aho ja Tavio

EU:n lippu.

Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaiset ei ole vielä päättänyt, luopuuko se EU-erosta pitkän aikavälin tavoitteena vai ei. Linjaus EU-erosta on puolueen vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassa.

- Näitä tullaan tässä ennen vaaleja pohtimaan, mutta olipa päätös nyt kumpi tahansa, se on monien mielestä joka tapauksessa huono, Purra sanoi STT:lle perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.

Vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman uusimisesta tai päivittämisestä keskustellaan perussuomalaisten puoluekokouksessa paraikaa. Ohjelman valmistelee puoluehallitus, mutta jäsenistön näkemyksiä halutaan kuulla.

Vuoden 2019 ohjelmassa linjataan, että “ennen unionin lopullista hajoamista perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa”.

Purra sanoi eri yhteyksissä eduskuntavaalien alla, että linjaus on voimassa, mutta EU-ero ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokkaaksi huomenna valittava puhemies Jussi Halla-aho kommentoi EU-asioita Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien haastattelussa.

Halla-ahon mukaan ero EU:sta ei ole millään tavalla realistinen, eikä perussuomalaiset ole ajamassa sitä.

– Erolle ei ole minkäänlaista kannatusta kansan keskuudessa emmekä itsekään pidä sitä järkevänä”, hän sanoi HS:n mukaan.

Sen sijaan perusteet sille, miksi EU-ero on yhä perussuomalaisten ohjelmassa, ovat Halla-ahon mukaan edelleen olemassa.

– Se liittyy siihen, että EU on sellaisessa integraatiokierteessä, jossa integraatio luo ongelmia. Sitten niitä pyritään jatkuvasti ratkaisemaan lisäämällä integraatiota, ja se väistämättä kaventaa suomalaisten demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa tässä maassa tehtyyn politiikkaan, Halla-aho sanoi IS:n mukaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoi EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelun esittelypuheenvuorossa puoluekokouksessa, että Euroopassa on hänen uskoakseen aina tarvetta yhteistyölle ja yhteistyöliittoumalle, oli sen nimi mikä tahansa.

– Tällä hetkellä se on EU, ja kyllä, EU:ssa on luonnollisesti nykyisessä maailmantilanteessa myös hyvää. EU voi palvella turvallisuuspoliittisia intressejämme. Olemme nyt Nato-jäsenmaa ja sitäkin kautta yhteiseurooppalaisessa puolustuksessa mukana. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen EU:n puolustusmenojen ennustetaan kasvavan, ja Ukrainan jälleenrakennus tulee vaatimaan satojen miljardien panostuksia. Ukrainan jälleenrakennukseen on hyvä lähteä koko EU:na yhdessä, Tavio totesi.

HÄNEN mukaansa EU on parempi kauppaliitto kuin liittovaltio.

– Olemme sanoneet tämän ennenkin ja se on mielestäni yhä hyvä linja. EU on maailman suurin kauppaliittouma, jonka tuomia vientiteollisuuden mahdollisuuksia ja vapaakauppaa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Toimiva EU:n kauppaliitto on myös Suomen etu, Tavio sanoi.

– Toimiva kauppaliitto ei kuitenkaan ole sama asia kuin liittovaltio. Vastustamme EU:n liittovaltiokehitystä, koska liittovaltiossa ei ole mahdollista ottaa huomioon kansallisia erityisolosuhteita, hän jatkoi.

– Me voimme jatkossakin antaa tukemme EU:n kautta yhteisiin ja perusteltuihin tarkoituksiin. Tämä ei poissulje sitä, että puolustamme kansallista etua ja omien kansalaistemme näkökulmaa EU-byrokraattien suurta hallintokoneistoa vastaan. Suomen on siis entistä painokkaammin vaadittava säästöjen kohdentamista EU:n paisuvaan byrokratiaan eri hallinnonaloille.

TAVIO sanoi puheenvuorossaan myös, että “Suomelle pedattu rooli EU:n ikuisena maksumiehenä on varsin ongelmallinen”.

– Me tiedämme, mitä tapahtuu, jos hallitus ei voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa. Siitä seuraa lisää samanlaisia tapauksia kuin valtionyhtiö Fortumin
Uniper.

– Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta EU:n yhteisvelkaa. Hallitusohjelmaan onkin nyt saatu hyviä linjauksia: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita.

Tavio totesi, että “velka- ja tulonsiirtounionin” on jatkossakin syytä pysyä PS:n EU-politiikan keskiössä.

Tavion mukaan hallitusohjelma takaa sen, että myös EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Suomi tekee oman etunsa mukaista politiikkaa.

Hän sanoi, että perussuomalaiset on oikeassa suhtautuessaan kriittisesti Euroopan Unioniin ja sen kasvaviin integraatiopyrkimyksiin.

– Toisinaan mikään ei tunnu riittävän EU:n herroille. Meidän tulee kuitenkin olla pragmaattisia muuttuvassa maailmassa ja pyrkiä entistä enemmän saamaan oma linjamme läpi EU:ssa.

AVAINSANAT

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-70

Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 98-70 sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan välikysymyksen jälkeisessä äänestyksessä.

Poissa oli 31 edustajaa.

Äänestyksessä hallituksen ja opposition rivit säilyivät suorina, eli paikalla olleet hallitusryhmien edustajat äänestivät luottamuksen puolesta ja oppositioryhmien edustajat luottamusta vastaan.

Keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä todettiin muun muassa, että hallitus on politiikallaan romuttamassa ihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut ja välinpitämättömyydellään pilaamassa sote-uudistuksen.

Keskiviikkona käydyssä välikysymyskeskustelussa hallituksen sote-politiikkaa kohtaan esitettiin arvostelua kaikista oppositiopuolueista. Epäluottamusta hallitukselle esittivät keskustan lisäksi myös SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

“Hyvinvointialueet ajettu syvään ahdinkoon”

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että hallituksen politiikka on johtamassa rajuun sote-palveluiden keskittämiseen, asiakasmaksujen nostamiseen, palveluiden alasajoon ja terveydenhuollon ammattilaisten työpaikkojen mahdollisiin menetyksiin.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Ilmari Nurminen totesi, että hallituksen politiikka on ajanut hyvinvointialueet syvään ahdinkoon. Hän syytti sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa (ps.) siitä, ettei tämä puolusta ihmisten palveluita.

Juuso puolestaan arvosteli puheenvuoroissaan oppositiota ihmisten pelottelusta. Hän sanoi, että keskustelu antaa huonomman kuvan tilanteesta kuin mikä se oikeasti on.

AVAINSANAT

Kiina kehottaa Ukrainan sodan osapuolia pidättyvyyteen ja vuoropuheluun

Venäjän iskussa tuhoutunut kuntoutuskeskus Dniprossa 21. marraskuuta.

Kiina kehottaa Ukrainan sodan osapuolia pidättyvyyteen ja vuoropuheluun. Kiinan mukaan konfliktissa pitäisi pyrkiä luomaan edellytyksiä tulitaukoon.

Venäjä on kertonut ampuneensa Ukrainaan eilen keskipitkän kantaman kokeellisen ohjuksen.

Ukraina on yhdessä länsimaiden kanssa syyttänyt Venäjää konfliktin kiihdyttämisestä. Venäjän mukaan eskalaatiosta ovat vastuussa Ukraina ja sen tukijat sen jälkeen, kun Ukraina on käyttänyt länsimailta saamiaan ohjuksia iskuihin Venäjän puolelle.

Sotilasliitto Naton mukaan Venäjän ohjusiskusta keskustellaan Ukrainan edustajien kanssa ensi viikolla Brysselissä. Naton edustaja totesi jo aikaisemmin, ettei isku estä liittolaisia tukemasta Ukrainaa.

AVAINSANAT

Kohuraportti nostatti myrskyn – näin säätiöpomo vastaa arvosteluun: “Ilmeinen väärinymmärrys”

Lauri Finér ja Ralf Sund kertoivat raportista Sorsa-säätiön tilaisuudessa Helsingissä.

Keskustelu Kalevi Sorsa -säätiön raportin ympärillä jatkuu.

Säätiön eilen julkaistun raportin mukaan valtiovarainministeriön arvioihin hallituksen toimien työllisyysvaikutuksista liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Paras arvaus? -raportissa arvioidaan, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna ministeriön arvioihin.

Raportista syntyi kiistaa jo sen esittelytilaisuudessa, kun valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila torjui raportin väittämiä.

Hän muun muassa kysyi raporttiin viitaten, onko arvioiden tekeminen tarkoituksenmukaisesti pessimistisillä oletuksilla parasta mahdollista tietoa.

– On ihan mahdollista, että meidän arviot ovat pessimistisiä, on myös mahdollista, että ne ovat optimistisia, mutta minä uskon, että ne ovat realistisia, Mattila sanoi.

Mattila julkaisi myöhemmin päivällä asiasta myös lavean blogikirjoituksen VM:n sivuilla.

Raporttia sivuttiin niinikään puoluejohtajien debatissa Ylen A-studiossa, jossa pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) suhtautuivat siihen penseästi.

SORSA-säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér palasi hänkin raporttiin ja sen herättämään keskusteluun omassa kirjoituksessaan vielä torstain aikana.

Hänen mukaansa VM:n kritiikki ei osu maaliinsa.

– Ensiksi on syytä korjata kolumnin ilmeinen väärinymmärrys. Mattila epäilee kirjoituksessaan, että raportissa kritisoitaisiin lakiesitysten vaikutusarviointien tarkoituksenmukaisuutta yleisesti. Raportti kuitenkin nimenomaan nostaa esiin sen, miten tärkeää vaikutusarviointi on ja miksi se pitää ottaa vakavasti.

Finérin mukaan Mattila antaa myös ymmärtää, että raportin sisältö olisi ristiriidassa tutkimuskirjallisuuden ja muiden asiantuntijoiden näkemysten kanssa.

– Työllisyysvaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus ja sen parempi huomioiminen politiikassa on kuitenkin nostettu esiin esimerkiksi useissa työllisyysvaikutuksia tutkineiden tutkijoiden kannanotoissa.

Mattilan arvosteluun säätiön raportin pessimistisyydestä Finér vastaa viittaamalla raportin toisen kirjoittajan sanoihin.

– Kuten Ralf Sund toteaa, raportin tarkoitus ei kuitenkaan ole ”esittää väitettä oikeasta työllisyysvaikutuksesta vaan ennen muuta osoittaa, miten suuri epävarmuus käytettyihin vaikutusarviolaskelmiin liittyy jopa lyhyellä aikavälillä”.

Finérin mukaan raportin viestiä kannattaakin lukea tästä näkökulmasta: jo varsin pienet muutokset työllisyyslaskelmien oletuksissa muuttavat tulosta olennaisesti.

– Samalla ne voivat viedä pohjan hallituksen tavoitteilta sopeuttaa julkista taloutta. Jos lisätyöpaikkoja syntyy 13 000 hallituksen tavoitteleman 100 000:n sijaan, Orpon hallitus joutuu hylkäämään toiveensa siitä, että lisätyöpaikat kaventaisivat alijäämää kahdella miljardilla eurolla.

AVAINSANAT

Sote-alan työnantajajärjestö vientivetoisesta työmarkkinamallista: ”Selkeät ja avoimesti tiedossa olevat pelisäännöt ovat kaikkien etu”

Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala Hali ry näkee, että toteutuessaan hallituksen esitys niin kutsutusta vientivetoisesta työmarkkinamallista lisää työmarkkinoiden ennakoitavuutta ja vakautta.

Vientivetoisen työmarkkinamallin käyttöönotto on osa työriitojen sovitteluun liittyvää lainsäädäntöä. Sen mukaan valtakunnansovittelijan tulisi työriitojen sovintoehdotuksissa pääsääntöisesti noudattaa niin kutsuttua yleistä linjaa, jonka määrittävät vientialojen palkankorotukset.

Halin mielestä selkeät säännökset palkankorotusten yleisen linjan huomioimisesta lisäävät työmarkkinoiden ennakoitavuutta ja vakautta. Hali pitää hyvänä, että sovittelutoiminnassa käytännössä jo noudatetut periaatteet tuodaan lainsäädännön tasolle. Hali pitää tärkeänä myös sitä, että esityksellä sovittelulautakunnan toiminta kiinnitetään vahvemmin osaksi sovitteluprosessin kokonaisuutta.

– Selkeät ja avoimesti tiedossa olevat pelisäännöt ovat kaikkien etu ja ehkäisevät turhia erimielisyyksiä. Esitys ei myöskään millään tavalla rajoita neuvotteluosapuolten sopimusvapautta, mikä on tärkeää huomioida, Halin työmarkkinajohtaja Kati Virtanen sanoo tiedotteessa.

Työehtosopimuksilla sovitaan palkkauksen ja palkkakehityksen minimitaso sekä palkkausjärjestelmän rakenteet, Hali muistuttaa.

– Työmarkkinamallista käydyssä keskustelussa unohtuu, että työntekijöiden palkanmuodostukseen vaikuttavat useat muutkin tekijät kuin työehtosopimusratkaisut. Erilaisten palkkaelementtien tasapainoinen kehittäminen tukee palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa alojen veto- ja pitovoimaa, Virtanen sanoo.

Palkansaajapuolelta hallituksen esitystä on kritisoitu laajalti. Ammattiliitot katsovat, että lakiesitys estää esimerkiksi matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen nousemisen palkkakuopasta, koska sovittelija ei voi ylittää yleistä linjaa. Palkansaajapuolen näkemyksen mukaan työnantajapuolella ei ole tämän vuoksi kannusteita neuvotella yleistä linjaa suuremmista palkankorotuksista.

AVAINSANAT

Antti Kurvinen helpottamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtaakkaa – tässä esitys uusiksi varajäseniksi

Antti Kurvinen (kesk.).

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) saa neljä uutta varajäsentä jakamaan valiokunnan suurta työtaakkaa. Demokraatin tietojen mukaan hallituspuolueista kokoomus ja perussuomalaiset ovat saamassa kukin yhden uuden varajäsenen. Oppositiopuolueista varajäsenet saa SDP ja keskusta. Myös STT on nimennyt puolueet.

Demokraatin tietojen mukaan päähallituspuolue kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää uudeksi varajäseneksi Martin Paasia. Perussuomalaiset esittää varajäseneksi Jaana Strandmania.

SDP:n eduskuntaryhmä esittää uudeksi StV:n varajäseneksi kansanedustaja Suna Kymäläistä ja keskustan ryhmä eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kurvista.

EDUSKUNNAN puhemiesneuvosto puolsi StV:n esitystä uusista varajäsenistä. Ehdotuksen pohjana on eduskunnan työjärjestys, jossa todetaan, että “eduskunta voi tarvittaessa valiokunnan esityksestä päättää lisätä suuren valiokunnan varajäsenten taikka muun valiokunnan jäsenten tai varajäsenten määrää”.

Uusia varajäsenten nimittämisestä valiokuntaan on määrä päättää ensi viikolla eduskunnan täysistunnossa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on toivonut myös kokoushuoneiden uudelleenjärjestelyä siten, että valiokunnalla olisi nykyinen kokoushuone käytettävissä kokopäiväisesti. Eduskunnan kansliasta kerrottiin Demokraatille torstaina, että huonevaihtoehtoja käydään parhaillaan läpi.

AVAINSANAT