VALIKKO

Muuttuuko perussuomalaisten suhtautuminen EU:hun – näin linjaavat Purra, Halla-aho ja Tavio

EU:n lippu.

Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaiset ei ole vielä päättänyt, luopuuko se EU-erosta pitkän aikavälin tavoitteena vai ei. Linjaus EU-erosta on puolueen vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassa.

- Näitä tullaan tässä ennen vaaleja pohtimaan, mutta olipa päätös nyt kumpi tahansa, se on monien mielestä joka tapauksessa huono, Purra sanoi STT:lle perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.

Vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman uusimisesta tai päivittämisestä keskustellaan perussuomalaisten puoluekokouksessa paraikaa. Ohjelman valmistelee puoluehallitus, mutta jäsenistön näkemyksiä halutaan kuulla.

Vuoden 2019 ohjelmassa linjataan, että ”ennen unionin lopullista hajoamista perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa”.

Purra sanoi eri yhteyksissä eduskuntavaalien alla, että linjaus on voimassa, mutta EU-ero ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokkaaksi huomenna valittava puhemies Jussi Halla-aho kommentoi EU-asioita Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien haastattelussa.

Halla-ahon mukaan ero EU:sta ei ole millään tavalla realistinen, eikä perussuomalaiset ole ajamassa sitä.

– Erolle ei ole minkäänlaista kannatusta kansan keskuudessa emmekä itsekään pidä sitä järkevänä”, hän sanoi HS:n mukaan.

Sen sijaan perusteet sille, miksi EU-ero on yhä perussuomalaisten ohjelmassa, ovat Halla-ahon mukaan edelleen olemassa.

– Se liittyy siihen, että EU on sellaisessa integraatiokierteessä, jossa integraatio luo ongelmia. Sitten niitä pyritään jatkuvasti ratkaisemaan lisäämällä integraatiota, ja se väistämättä kaventaa suomalaisten demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa tässä maassa tehtyyn politiikkaan, Halla-aho sanoi IS:n mukaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoi EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelun esittelypuheenvuorossa puoluekokouksessa, että Euroopassa on hänen uskoakseen aina tarvetta yhteistyölle ja yhteistyöliittoumalle, oli sen nimi mikä tahansa.

– Tällä hetkellä se on EU, ja kyllä, EU:ssa on luonnollisesti nykyisessä maailmantilanteessa myös hyvää. EU voi palvella turvallisuuspoliittisia intressejämme. Olemme nyt Nato-jäsenmaa ja sitäkin kautta yhteiseurooppalaisessa puolustuksessa mukana. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen EU:n puolustusmenojen ennustetaan kasvavan, ja Ukrainan jälleenrakennus tulee vaatimaan satojen miljardien panostuksia. Ukrainan jälleenrakennukseen on hyvä lähteä koko EU:na yhdessä, Tavio totesi.

HÄNEN mukaansa EU on parempi kauppaliitto kuin liittovaltio.

– Olemme sanoneet tämän ennenkin ja se on mielestäni yhä hyvä linja. EU on maailman suurin kauppaliittouma, jonka tuomia vientiteollisuuden mahdollisuuksia ja vapaakauppaa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Toimiva EU:n kauppaliitto on myös Suomen etu, Tavio sanoi.

– Toimiva kauppaliitto ei kuitenkaan ole sama asia kuin liittovaltio. Vastustamme EU:n liittovaltiokehitystä, koska liittovaltiossa ei ole mahdollista ottaa huomioon kansallisia erityisolosuhteita, hän jatkoi.

– Me voimme jatkossakin antaa tukemme EU:n kautta yhteisiin ja perusteltuihin tarkoituksiin. Tämä ei poissulje sitä, että puolustamme kansallista etua ja omien kansalaistemme näkökulmaa EU-byrokraattien suurta hallintokoneistoa vastaan. Suomen on siis entistä painokkaammin vaadittava säästöjen kohdentamista EU:n paisuvaan byrokratiaan eri hallinnonaloille.

TAVIO sanoi puheenvuorossaan myös, että ”Suomelle pedattu rooli EU:n ikuisena maksumiehenä on varsin ongelmallinen”.

– Me tiedämme, mitä tapahtuu, jos hallitus ei voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa. Siitä seuraa lisää samanlaisia tapauksia kuin valtionyhtiö Fortumin
Uniper.

– Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta EU:n yhteisvelkaa. Hallitusohjelmaan onkin nyt saatu hyviä linjauksia: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita.

Tavio totesi, että ”velka- ja tulonsiirtounionin” on jatkossakin syytä pysyä PS:n EU-politiikan keskiössä.

Tavion mukaan hallitusohjelma takaa sen, että myös EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Suomi tekee oman etunsa mukaista politiikkaa.

Hän sanoi, että perussuomalaiset on oikeassa suhtautuessaan kriittisesti Euroopan Unioniin ja sen kasvaviin integraatiopyrkimyksiin.

– Toisinaan mikään ei tunnu riittävän EU:n herroille. Meidän tulee kuitenkin olla pragmaattisia muuttuvassa maailmassa ja pyrkiä entistä enemmän saamaan oma linjamme läpi EU:ssa.

AVAINSANAT

SDP lähellä jättisensaatiota Helsingissä – ihan vielä ei kannata lähteä torille

Kärkipuolueiden pormestariehdokkaita Helsingissä: Atte Harjanne (vihr.), Wille Rydman (ps.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Daniel Sazonov (kok.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).
  • Helsinki
  • 31.03.2025
  • 19:00
  • (Päivitetty: 31.03. 19:29)

Kokoomuksen kannattajat tapaavat olla pari pykälää luotettavimpia äänestäjiä kuin sosialidemokraattien tukijat. Viime kädessä voiton ratkaisee tasaisessa tilanteessa se, kuka saa kansan uurnille.

Uunituoreen Helsingin Sanomien kuntavaaligallupin mukaan SDP olisi taistelemassa jopa suurimman puolueen asemasta Helsingissä. Keski-ikäiset ovat ehtineet tottua siniseen valtaan: kokoomus on ollut kaupungin ykköspuolue kuntavaaleissa vuodesta 1976 lähtien.

Kyselyn kärkikaksikko lähtee vaaleihin ennakkoäänestyksen alla turvan mitan päässä toisistaan. Kokoomuksen kannatus on HS-gallupissa 22,4 % ja SDP:n 22,1 %. Viime kuntavaalien äänimäärällä eroa olisi vain noin tuhat ääntä.

Muutos edellisiin kuntavaaleihin 2021 olisi ilmeinen. Tuolloin kokoomus oli Helsingin suurin puolue 25,6 % kannatuksella ja SDP kolmanneksi suurin. Kannatusta SDP:llä oli kuitenkin vain 14,4 %, vaikka kasvua paikoissa tulikin yhden valtuutetun verran.

Varsinaista eroa oli yli 11 prosenttiyksikköä, äänissä liki 38 000. Marginaalin merkittävyyttä alleviivaavat absoluuttiset äänimäärät: kokoomus noin 86 000, SDP noin 48 000.

Yleinen poliittinen ilmapiiri taas tuntuu suosivan juuri nyt SDP:tä.

MITTAUKSIA, lukuja ja prosentteja voi pyöritellä monella tavalla.

Yksi on tämä.

Hesarin gallupissa 77 prosenttia kokoomuksen äänestäjistä kertoi käyvänsä varmasti äänestämässä. Luku on selvästi korkeampi kuin SDP:n kannattajilla, joista varmoja äänestäjiä oli 65 prosenttia.

Helsinkiläisistä äänensä antoi kuntavaaleissa 2021 noin 334 000 kaupunkilaista. Jos ääniä annettaisiin nyt saman suuruinen määrä, tarkoittaisi se Hesarin gallupin mukaisilla kannatuslukemilla kokoomukselle hieman alle 58 000 varmaa ääntä ja SDP:lle hieman alle 48 000 varmaa ääntä.

SDP saisi siis varmasti saman verran ääniä kuin viime kuntavaaleissa Helsingissä yhteensä, vaikka ei saisi lainkaan lisä-ääniä muualta.

Toisaalta ero kokoomukseen olisi varmojen äänien jälkeen edelleen noin 10 000. Tämän verran SDP:n pitäisi siis kiriä melko varmojen tai vielä epätodennäköisempien äänestäjien puolelta, jotta voittokamppailusta voitaisiin puhua.

Helsingin Sanomat ei paljastanut dataa kyselyn epävarmemmista äänestäjistä, joten vertailu jää tältä osin puutteelliseksi. SDP:n sisällä kuitenkin toivotaan, että melko varmojen puolelta tulisi riittävästi nostetta.

Kampanjaa kelpaa tehdä myötätuulessa.

EDELLÄ oleva on lukujen pyörittelyä ja teoretisointia. Toiset mittaukset antavat toisenlaisia tuloksia ja taustaoletuksetkin voi asettaa erilaisiksi.

Esimerkiksi äänioikeutettujen määrä on muuttunut neljässä vuodessa. Helsinki on kasvava kaupunki. Itse äänestysprosentti voi olla jotain muuta kuin 2021.

HS-gallupissa varmoja äänestäjiä oli edellisiä kuntavaaleja koskevaa vastaavaa gallupia vähemmän, mikä voi ennakoida äänestysprosentin laskua. Äänimäärä voi silti kasvaa, koska äänioikeutettuja on enemmän.

Yleinen poliittinen ilmapiiri taas tuntuu suosivan juuri nyt SDP:tä. Puolue on valtakunnallisissa, eduskuntavaaleja koskevissa kyselyissä ylivoimainen ykkönen. Monet saattavat hypätä kuntavaaleissakin ns. voittajan vankkureihin tai vastustaa maan hallituksen politiikkaa.

Lupaavia kannatuskyselyitä on kuulunut Helsingin lisäksi monesta Suomen suurimmasta kaupungista, viimeksi Turusta, Jyväskylästä ja Kuopiosta, joissa SDP on mittausten kärjessä. Turussa SDP on voittanut kuntavaalit viimeksi vuonna 1992, mutta oli Turun Sanomien mittauksessa reippaasti kokoomusta edellä.

HS:n gallup on jatkoa edellisille, sinänsä myönteisille demariuutisille. Kampanjaa kelpaa tehdä myötätuulessa ja kannatuksen roima kohennus on joka tapauksessa todennäköinen.

Silti ihan vielä ei kannata lähteä torille, mutta ennakkoäänestämään pääsee jo ylihuomenna.

AVAINSANAT

Tutkija: Stubb on noussut jo näkyvämmäksi Ukraina-vaikuttajaksi kuin moni muu Euroopan johtajista

Stubb tapasi Lontoossa maanantaina 31.3. Britannian pääministerin Keir Starmerin.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ottanut vahvan kansainvälisen roolin Ukraina-diplomatiassa. Tutkijan mukaan hän vertautuu viestijänä Sanna Mariniin hyökkäyssodan alkuvaiheessa – hänkin oli poikkeuksellisen suuri mielipidevaikuttaja lännelle.

Golfia Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa Mar-a-Lagossa, kahdenkeskisiä puheluita Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa sekä painokkaita puheenvuoroja Britannian pääministerin Keir Starmerin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin isännöimissä kokouksissa.

Presidentti Alexander Stubb on viimeisen puolentoista kuukauden aikana osallistunut lähes pariinkymmeneen kokoukseen, tapaamiseen tai puhelinkeskusteluun, joissa on käsitelty tai vähintäänkin sivuttu Ukrainaa ja sen tukemista.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi Stubbin hakevan aktiivisesti roolia lännen Ukraina-keskusteluissa.

-  Tietysti Venäjän vieressä sijaitsevan pienen maan presidentin kannattaa ja pitääkin olla aktiivinen, koska millään muulla tapaa sitä meidän ääntä ja meille tärkeitä asioita ei saada kuuluviin, hän sanoo STT:n haastattelussa.

Linnainmäki kuvailee Stubbin ja Trumpin viikonloppuista tapaamista selkeäksi onnistumiseksi Suomelle ja Stubbille. Hän myös korostaa tämäntyyppisten tapaamisten vaativan paljon valmisteluja ja pohjatöitä eri tasoilla.

Lisäksi Trumpilla on ilmeisen positiivinen käsitys Suomesta esimerkiksi puolustuksen kannalta.

Hän nostaa esiin myös sen, että viestejä on onnistuttu viemään Trumpin lähipiiriin esimerkiksi republikaanisenaattori Lindsey Grahamin kautta.

-  Kahdenvälisten hyvien suhteiden ja henkilökohtaisen taitavan viestinnän lisäksi aina vaaditaan myös toimivia maasuhteita. Kyse on myös pitkäaikaisemmasta ja isommasta kuvasta kuin pelkästään kahdenvälisestä henkilökemiasta.

SUOMEN presidentin vahva rooli on huomioitu myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Politico-lehti arvioi EU-asioihin keskittyvässä uutiskirjeessään, että Stubbin toiminta osoittaa sen, ettei ”hän ole luopunut haaveistaan” nousta jonkinlaiseksi Ukraina-edustajaksi.

Politicon mukaan EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas olisi kuitenkin vesittänyt Stubbin suunnitelmat, mikä olisi saanut Stubbin ehdottamaan tehtävään muita ihmisiä, erityisesti pääministeri Starmeria ja presidentti Macronia.

Vaikuttaa siltä, että Stubb tekee (EU-edustajan) työtä jo ilman titteliäkin, Politico arvioi.

Myös STT:n tietojen mukaan Brysselin EU-kuplassa osalle ihmisistä on Stubbin aktiivisuuden vuoksi muodostunut käsitys, että Stubb hakisi jopa omaa virallista edustajan roolia rauhanneuvotteluissa.

STT kysyi asiaa Stubbilta aiemmin maaliskuussa, johon presidentti vastasi sen olevan ”mission impossible” (mahdoton tehtävä).

-  Erilaisilla nimillä on spekuloitu, mutta kyllä minun täytyy ihan suoraan sanoa, että se on niin sanottu mission impossible. Pitäisin enemmän järkevänä sitä, että on todellakin alemman tason niin sanotut neuvottelutiimit, hän kertoi tuolloin.

NEUVOTTELUTIIMIN lisäksi Stubb on kuitenkin pitänyt esillä ajatusta EU:n omasta Ukraina-edustajasta. Viime viikolla France24–kanavalle antamassaan haastattelussa Stubb nosti jälleen esille, että erillisen neuvottelutiimin lisäksi Eurooppa tarvitsisi oman Ukraina-edustajan.

-  Me Euroopassa tarvitsemme kahta asiaa. Yksi on neuvottelutiimi, joita yhdysvaltalaisilla, ukrainalaisilla ja venäläisillä on — ja sitten tarvitsemme myös todennäköisesti erityisedustajan, joka olisi vetovastuussa ja koordinoisi asioita. Sillä vaikka meillä on nyt hyvää johtajuutta Ranskasta ja Britanniasta, on yhä kysymys, kuka on Euroopan edustaja. Kenelle pitää soittaa, Stubb sanoi France24:n mukaan.

Politico myös nosti esille jutussaan, että Stubb on onnistunut järjestämään tapaamisen kasvokkain Trumpin kanssa – toisin kuin esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tai Kallas.

-  Vaikuttaa siltä, että Stubb tekee (EU-edustajan) työtä jo ilman titteliäkin, Politico arvioi.

Samalla Trumpin on EU:ssakin arvioitu suhtautuvan nihkeästi EU:n kaltaisiin instituutioihin, ja tapaavan johtajia mieluummin kahden kesken.

Donald Trumpin 29.3. sosiaalisessa mediassaan julkaisema kuva.

Keskusteluissa mahdollisesta EU:n Ukraina-edustajasta käydään osittain myös EU:n sisäistä valtapeliä, Linnainmäki sanoo. Osa jäsenmaista kokee, että Kallas on keskittynyt liikaa Ukraina-tukeen ja ottaa siinä hyvin vahvoja linjoja, jotka eivät täysin vastaa kaikkien jäsenmaiden linjaa.

Linnainmäen mukaan on ajateltu, että jos EU:ssa nimitetään erillinen Ukraina-edustaja, Kallas joutuu keskittymään myös muihin kysymyksiin kuin Ukrainaan.

Mahdolliseen edustajan pestiin liittyy monia kansallisia intressejä, ja monella isolla jäsenmaalla voisi olla kiinnostusta saada oma edustajansa tällaiseen erityistehtävään, Linnainmäki sanoo.

STUBBILLA ON taustaa sekä pääministerinä että ulkoministerinä, ja lisäksi hän on rakentanut kansainvälisiä verkostojaan vuosia. Stubb tuntee paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa ja se myös tukee hänen tämänhetkistä aktiivisuuttaan, Linnainmäki sanoo.

-  Se on selvää, että Suomella on hyvin vahva intressi siinä, miten Ukrainan sota päättyy ja säilyykö Ukraina suvereenina. Se vaatii sitä, että ollaan aktiivisia ja viedään omaa viestiä eteenpäin.

Linnainmäki nostaa esiin myös Stubbin taitavuuden viestijänä. Hän on onnistunut ottamaan moraalista ja viestinnällistä johtajuutta liittyen keskusteluun Ukrainan sodan ympärillä.

Volodymyr Zelensky ja Alexander Stubb Helsingissä 19.3. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

-  Arvopohjaisena viestijänä hän vertautuu vaikkapa Kaja Kallakseen Viron pääministerinä, Mette Frederikseniin Tanskan pääministerinä tai Sanna Mariniin Suomen pääministerinä. Hänellä on selkeitä, hyvin vahvoja ja kirkkaita viestejä sodasta ja siitä, että Venäjä on syyllinen ja Venäjän täytyy poistua Ukrainasta ja se on ainoa tapa, jolla sota päättyy.

Myös kansainvälisen politiikan epävarmuus tuo Stubbin selkeää viestintää esille positiivisessa valossa.

-  On kaipausta kirkkaille viesteille.

Linnainmäki kuitenkin korostaa, ettei pelkkä viestintä auta Ukrainaa, vaan on kyettävä myös tekoihin ja päätöksentekoon.

TRUMPIN ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välinen ystävällismielinen puhelinkeskustelu helmikuun puolivälissä 2025 oli ratkaiseva hetki, joka laukaisi koko Euroopassa, ei pelkästään Suomessa, valtavan uuden toimeliaisuuden aallon Ukraina-kysymyksissä.

Puhelua ennen Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että eurooppalaisten on tehtävä enemmän ja ettei Ukrainasta tule Naton jäsentä.

-  Nämä molemmat pakottivat eurooppalaiset etsimään omaa vastausta ja vastinetta ja herättivät myös valtavasti huolta ja kysymyksiä Euroopassa. Tässä kontekstissa Stubbin aktiivisuuskin presidenttinä on tapahtunut, Linnainmäki sanoo.

Linnainmäki kuitenkin muistuttaa myös Sauli Niinistön olleen aikanaan sekä kansainvälisesti että erityisesti Euroopassa aktiivinen. Zelenskyi vieraili Suomessa myös Niinistön kaudella, ja Niinistö vuorostaan kävi Ukrainassa.

-  Niinistön ja Zelenskyin välit olivat hyvät ja aktiiviset. Stubb ja Zelenskyi ovat kuitenkin ehkä enemmän samalla aaltopituudella siinä mielessä, että he ovat suunnilleen samaa ikäpolvea ja kumpikin on kansainvälisiä, avoimia viestijöitä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa, hän arvioi.

Hän myös muistuttaa Ukrainan ja Zelenskyin suhtautuvan positiivisesti Suomeen. Valtiojohtajien välisten suhteiden lisäksi taustalla on myös aina maiden väliset hyvät suhteet.

Teksti: STT / Simu Perälä, Sanna Raita-aho

AVAINSANAT

Ministeri Meren toiminta poiki kantelun – ”Pöyristyttävän ylimielistä ja röyhkeää”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski puhuu eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 11. maaliskuuta 2024.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski on kannellut oikeusministeri Leena Meren (ps) toiminnasta valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Kantelu liittyy eheytyshoitojen kieltämiseen tähtäävän Rikkomaton-kansalaisaloitteen käsittelyyn. Lohikoski pitää käsittämättömänä, että hallitus näyttää kävelevän eduskunnan yli eheytyshoitojen kieltämistä koskevassa asiassa.

Lohikoski on tehnyt asiasta kantelun oikeuskanslerille viime perjantaina Meren ilmoitettua, ettei hän aio viedä aloitetta eteenpäin.

– Eduskunta on ilmaissut tahtonsa ja edellyttänyt hallitukselta ripeää lainvalmistelun käynnistämistä eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Oikeusministeriössä on käynnistettävä hanke eduskunnan kannan johdosta. Hallitus on tästä vastuussa eduskunnalle. Se, miten hallitus näyttää halveksuvan ylimmän valtioelimen kantaa, on pöyristyttävän ylimielistä ja röyhkeää, Lohikoski sanoo tiedotteessaan.

LOHIKOSKI osoittaa moitteensa myös kokoomukselle ja RKP:lle. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti maanantaina, että hän ei usko asian etenevän tällä hallituskaudella. Tämä johtuu pääministerin mukaan siitä, että asiasta ei ole hallitusohjelmakirjausta, eikä hallituksessa ole yhtenäistä kantaa eheytyshoitojen kieltämiseksi.

– Sateenkaarivihaa lietsovien perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien toiminta ei tietenkään yllätä. Hämmästyttävää on, aikovatko pääministeri, kokoomus ja RKP todella katsella selkärangattomina hiljaa vierestä, kun heidän tukemansa eduskunnan kanta revitään roskakoriin.

– Viittaukset hallitusohjelmaan ovat merkityksettömiä, kun asiasta ei ole kirjauksia hallitusohjelmassa ja kyse on ylimmän valtioelimen kannasta. Hallituksen tehtävänä on eduskunnan tahdon toteuttaminen, Lohikoski muistuttaa.

AVAINSANAT

Lisääntymistyöryhmän muistiossa outoja ehdotuksia: ruutuaikaa rajoittamalla peitot heilumaan?

  • Kotimaa
  • 31.03.2025
  • 14:55
  • (Päivitetty: 31.03. 14:56)

Suomalaisten syntyvyyttä voisi uuden työryhmämuistion mukaan parantaa muun muassa nuorten aikuisten ruutuaikaa säätelemällä – virallisten suositusten avulla.

Suuri osa suomalaisista toivoo selvitysten mukaan noin kahta lasta, mutta tämä toive ei monenkaan osalla toteudu. Syntyvyys on alentunut Suomessa poikkeuksellisen nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana, ja viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,25.

Syntyvyyden laskun pysäyttämistä selvittänyt työryhmä jätti maanantaina vastakeinoja esittelevän muistionsa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).

-  Mikäli kahden lapsen toive toteutuisi, väestökehityksemme näyttäisi hyvin toisenlaiselta, työryhmän puheenjohtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sanoi julkistustilaisuudessa.

Työryhmä ei löytänyt viimeaikaiselle syntyvyyden laskulle yhtä selkeää syytä. Siksi sillä ei ole tarjota myöskään helppoja ratkaisuja.

-  Mikään yksittäinen keino tuskin kääntää syntyvyyttä voimakkaaseen nousuun, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö pieniäkin asioita kannattaisi tehdä, Siika-aho sanoi.

Syntyvyyteen heijastuvat muun muassa parisuhteiden haurastuminen, mielenterveyskysymykset, työmarkkina-asema ja toimeentulo, vanhempana jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuudet.

Työryhmän viitisenkymmentä ehdotusta liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.

AINAKIN yhteiskunnallista keskustelua asiasta pitäisi Siika-ahon mielestä ylläpitää ja tukea.

Nuorten näkökulmaa työryhmä on hakenut nuorten kuulemisilla.

-  Nuoret painottavat tulevaisuususkoa ja palveluiden merkitystä, eivät niinkään yksittäisiä toimia, Siika-aho sanoi.

Suomessa on verrattain laajat perhe-etuudet, synnyttäminen on edullista ja varhaiskasvatus on voimakkaasti tuettua, joten syntyvyyden tueksi on jo tehty paljon.

-  Meillä ei ole matalalla roikkuvia hedelmiä, Siika-aho sanoi amerikkalaista käsitettä siteeraten.

Pitkän aikavälin toimenpiteenä työryhmä ehdottaa muun muassa kansallisen väestöpoliittisen strategian laatimista. Se käsittelisi laajalti väestöpolitiikkaa kattaen muun muassa syntyvyyden, maahanmuuton, maassamuuton, alueellisen kehityksen ja väestörakenteen muutokseen sopeutumisen kysymykset.

”Edelleen kakkosella alkavat ikävuodet ovat parhaita vuosia lisääntyä, jos haluaa useampia lapsia”

Lisäksi tarjolla on ehdotuksia nuorten arjen hallintaan, lapsiperheiden tueksi sekä hedelmällisyystiedon lisäämiseksi.

-  Nuoret eivät aina tunnista sitä, että vaikka nuoruus saattaa aikavaiheena pidentyä, biologia ei ole muuttunut. Edelleen kakkosella alkavat ikävuodet ovat parhaita vuosia lisääntyä, jos haluaa useampia lapsia, Siika-aho sanoi.

Jos lasta yrittää myöhemmällä iällä, lapsen saaminen on epätodennäköisempää.

TYÖRYHMÄN HAVAINTOJEN mukaan lasten saanti on vähentynyt samaan aikaan sosiaalisen median suosion nousun kanssa.

-  Toivotaan, että Suomessa tehtäisiin suosituksia nuorille ja nuorille aikuisille ruutuajasta.

Lisäksi nuorten aikuisten parisuhteille toivottaisiin enemmän tukea. Samalla perheellistymisen tukeminen tulisi huomioida osana opintotukikokonaisuutta. Työryhmä ehdottaa, että lapsilisä ja äitiysavustus sidotaan kansaneläkeindeksiin etuuksien riittävän tason turvaamiseksi.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan on kirjattu huoli syntyvyyden laskusta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Maanantaina julkaistut työryhmän ehdotukset olivat osa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla valmisteltavaa väestöpoliittista hanketta.

Ministeri n painottaa, että syntyvyys on mitä suurimmassa määrin yksityinen asia.

-  Jokainen tietysti asettaa itse toiveet siitä, toivooko perhettä ja toivooko lasta. Se, mihin pyrimme keskittymään, on ennen muuta toivotun ja toteutuneen lapsiluvun eron kaventumiseen, Grahn-Laasonen sanoi STT:n haastattelussa.

Ministeri pitää useita työryhmän esittämiä keinoja kannatettavina.

-  Esimerkiksi lapsettomuushoitojen saatavuuden parantaminen, synnytyspelon, keskenmenojen parempi hoitaminen ja tuki, raskaussyrjinnän pysäyttäminen, parisuhteiden ja hedelmällisyystietoisuuden vahvistaminen ja sitten yleisesti työllisyyden ja koulutustason nostaminen, hän luetteli.

Mahdollista lisärahoitusta syntyvyyden tukemiseksi voidaan tarvittaessa arvioida puoliväliriihessä.

-  Mikäli resurssitarvetta on, sitä voidaan katsoa hallituksen puoliväliriihessä tai yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

Ministerin mukaan hyvinvointialueilla on asiassa ratkaiseva rooli.

-  Kyse on myös siitä, miten hyvinvointialueet kehittävät palveluja ja miten priorisoidaan esimerkiksi keskenmenon kokeneiden ja lapsettomuudesta kärsivien tuki, Grahn-Laasonen sanoi.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

Historiallinen työtaistelu-uhkaus: Poliisit varoittavat lakosta, myös vankiloita mukana

Valtion työntekijöitä edustavat liitot ovat jättäneet lakkovaroituksen. Sen piirissä on muun muassa poliiseja.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon ja Ammattiliitto Pron lakko toteutuisi valikoiduilla valtiosektorin työpaikoilla 15.-16. huhtikuuta.

Lakon piirissä olisivat muun muassa työtehtävät Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on pääpoliisiasema Espoossa sekä poliisiasemat Kirkkonummella, Lohjalla ja Raaseporissa.

Kyseessä olisi historiallinen työtaistelu, sillä poliisit ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 1976.

Lakko koskisi myös työtehtäviä Hämeenlinnan ja Vantaan vankiloissa lukuun ottamatta vankiterveydenhuollon tehtäviä. Lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

Poliisit ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 1976.

Lisäksi lakon piirissä ovat Valtiokonttorin kaikki työtehtävät, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) Hämeenlinnan toimipaikka sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimipaikat Helsingissä.

Myös alue- ja kuntavaaleihin liittyvät tehtävät on rajattu lakon ulkopuolelle.

TYÖNANTAJA keskeytti valtion virka- ja työehtosopimusneuvottelut 7. maaliskuuta. Valtion työmarkkinalaitos oli tarjonnut niin sanotun yleisen linjan alittavia palkankorotuksia, jotka eivät kelvanneet työntekijäpuolelle.

Työnantajapuolen mukaan yleisen linjan mukaiset korotukset tulisivat liian kalliiksi.

Lakkovaroituksella valtion palkansaajat kertovat hakevansa paluuta sopimuspöytään. Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi pian lakkovaroituksen jälkeen viestipalvelu X:ssä, että sovittelu käynnistyy tiistaina.

-  Valtion henkilöstö työskentelee tehtävissä, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden kannalta. Työn vastuullisuus ja vaikutus kansalaisten arkeen tulee huomioida myös palvelussuhteen ehtojen kehittämisessä ja palkankorotuksista sovittaessa, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo tiedotteessa.

-  Sama jo selvästi yleiseksi linjaksi muodostunut taso sopii meille, mikä on muillakin aloilla kattavasti sovittu. Se ei ole liikaa vaadittu, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola sanoo.

-  Vaikeassakin talouden tilanteessa turvallisuusammattilaiset ja koko valtion henkilöstö ansaitsevat yhtä suuret korotukset kuin muut alat. Haluamme kehittää sopimusta, emmekä hyväksy työmarkkinalaitoksen yksipuolista päätöstä keskeyttää neuvottelut, totesi Jukon valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Jonne Rinne.

Palkansaajajärjestöt kertovat olevansa valmiita laajentamaan työtaistelutoimia, jos Valtion työmarkkinalaitos ei halua neuvotella.

AVAINSANAT