VALIKKO

Miten hallitus reagoi itärajan tilanteeseen? – näin Petteri Orpo kommentoi tänään

Hallitus tiedotti viime viikon tiistaina sulkevansa koko itärajan Vainikkalan rataliikennettä lukuun ottamatta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi tuolloin, että sulkupäätös voidaan tarvittaessa purkaa jo ennen sen päättymisen määräaikaa, tai rajasulkua voidaan myös päättää jatkaa joulukuun 13. päivää pitemmälle.

Itärajalla on viime päivät ollut hiljaista.

– Me tarkkailemme edelleen joka päivä tilanteen kehittymistä. Tavoitehan on se, että me pystymme palaamaan normaaliin. Mutta ihan koko ajan ja sinne tämän kahden viikon sulun loppuun asti me katsomme, mikä tilanne on. Meillä on mahdollisuus sitten lähteä avaamaan. Mutta jos tämä toiminta jatkuu tai alkaa, silloin me ryhdymme taas toimenpiteisiin, Orpo totesi medialle eduskunnassa.

Orpon mukaan tällä hetkellä tilanne on rauhallinen itärajalla.

– Se on juuri sellainen kuin mitä me haimme tällä toimenpiteellä.

Orpon mukaan viimeistään ensi keskiviikkona eli 13.12. päätetään jatkotoimenpiteistä.

– Kyllä, näin se on. Mutta en lähde ennakoimaan sitä. Olemme tyytyväisiä siihen, että asiat ovat nyt hyvin, mutta ne päätökset tehdään siinä ajassa. Hallitus on osoittanut, että pystyy nopeisiin päätöksiin sekä tiukennuksissa, mutta kyllä me pystymme myöskin sitten tilannetta purkamaan, jos olosuhteet sen mahdollistavat.

AVAINSANAT

Kiurun pahoinpitely: toistaiseksi ei viitteitä poliittisesta motiivista

Kansanedustaja Krista Kiuruun (sd.) kohdistuneen pahoinpitelyn esitutkinnassa ei ole toistaiseksi ilmennyt viitteitä poliittisesta motiivista, kertoo Helsingin poliisi.

Poliisi on kuulustellut pahoinpitelystä epäiltyä 34-vuotiasta miestä. Poliisin mukaan epäilty on kuulustelussa myöntänyt teon mutta epäilty pitää tekoa vähäisenä.

Epäilty otettiin kiinni Vantaalla sijaitsevasta asunnosta eilen puolenpäivän aikaan. Nyt poliisi kertoo, että epäilty on pidätetty.

Kiurun kimppuun hyökättiin perjantaina iltapäivällä Kaisaniemen puistossa Helsingissä. Tuntematon mies oli ohittaessa yllättäen lähtenyt Kiurua kohti ja lyönyt tätä nyrkillä kasvoihin, SDP:n eduskuntaryhmä kertoi tiedotteessa perjantaina.

Pahoinpitelystä epäilty suomalaismies on ollut useasti rikoksesta epäiltynä. Tutkinnanjohtaja Tommi Lehtosen mukaan miehen aiempiin rikosepäilyihin sisältyy vastaavanlaisia pahoinpitelyitä.

-  Häntä on epäilty aikaisemmin samantyyppisesti, että ohikulkijaa olisi jollakin tavalla pahoinpidelty, Lehtonen sanoi eilen STT:lle.

AVAINSANAT

“Tiistaina näemme, ketkä ovat aidosti oman alueensa puolella”

Kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

SDP:n kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen kritisoi Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamista.

– Ympärivuorokautinen päivystys on elintärkeää alueen asukkaiden terveyden ja turvallisuuden kannalta, hän toteaa tiedotteessaan.

– Savonlinnan seudulla asuu suurin piirtein 40 000 ihmistä ja tämän lisäksi huomattava ympärivuotinen vapaa-ajan asukkaiden määrä, joka tulee huomioida palveluntarpeessa. On järkyttävä ajatus, että näin suuren väestömäärän alueella ei olisi saatavilla ympärivuorokautista lääkäripäivystystä. Päivystyspalvelut ovat välttämättömiä erityisesti kiireellisten ja vakavien tilanteiden hoidossa, joissa jokainen minuutti voi olla ratkaiseva potilaan selviytymisen kannalta, Mikkonen sanoo.

Hän toteaa, että Savonlinnan sairaala on pitkään palvellut alueen asukkaita laadukkaasti ja tehokkaasti. Mikkonen sanoo tiedotteessaan, että Etelä-Savon hyvinvointialueen vaikuttavuusarvioiden mukaan hallituksen esitys tulisi lisäämään muun muassa ensihoidon kustannuksia.

– Pitkät etäisyydet, välimatkat ja väestön palvelutarve ovat perustelleet kahden päivystävän yksikön ylläpitoa Etelä-Savon alueella, eivätkä nämä perusteet mihinkään ole muuttuneet. Ympärivuorokautisen päivystyksen alasajo vaarantaisi potilasturvallisuuden ja lisäisi merkittävästi matkustusaikoja vakavissa sairastapauksissa.

Tiistaina 17.12. eduskunnassa äänestetään sairaalaverkon ja näin ollen myös Savonlinnan yöpäivystyksen tulevaisuudesta.

– Me SDP:ssä vaadimme, että Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys turvataan jatkossakin nykymuodossaan. Tiistaina näemme, ketkä ovat aidosti oman alueensa puolella ja ovat mukana pelastamassa lähipalvelut, Mikkonen päättää tiedotteensa.

AVAINSANAT

STT selvitti: Tämä on puoluekohtainen ehdokastilanne kunta- ja aluevaaleissa

SDP:llä on puolueiden antamien tietojen mukaan tällä hetkellä eniten kuntavaaliehdokkaita.

Vihreillä ja keskustalla on vielä paljon tekemistä, kun ne hankkivat ehdokkaita kevään alue- ja kuntavaaleihin. Puolueet ovat ehdokashankinnassaan hieman muita jäljessä, selviää STT:n puolueilta pyytämistä tiedoista.

STT kysyi puolueilta perjantaina, kuinka paljon niillä on tiedossaan ehdokkaita huhtikuussa järjestettäviin vaaleihin.

Aluevaaleissa ehdokashankintaa johtaa kokoomus ja kuntavaaleissa SDP.

Vihreät taas on heikoimmilla molemmissa vaaleissa, kun lukuja vertaa viime vaalien ehdokasmääriin. Kuntavaaleissa vihreiden kanssa perää pitävät keskusta ja kristillisdemokraatit.

Ehdokasmäärällä on merkitystä, sillä suuri ehdokasjoukko voi auttaa parempaan vaalitulokseen. Toisin kuin muissa vaaleissa, kunta- ja aluevaaleissa ehdokaspaikkoja on tarjolla enemmän kuin puolueet pystyvät täyttämään.

Lukuihin tulee suhtautua suuntaa antavina, sillä ne perustuvat puolueiden omiin ilmoituksiin ja puolueiden tavat pitää kirjaa ehdokasmääristä voivat vaihdella.

KUNTAVAALEISSA keskusta on perinteisesti ollut ehdokasmäärältään suurin puolue. Tällä hetkellä sillä on tiedossa 2 400 ehdokasta, mikä on yli kolmasosa viime kuntavaalien noin 6 900 ehdokkaasta.

Tällä hetkellä kisaa johtaa kuitenkin SDP, jolla on 3 100 ehdokasta. Perussuomalaisilla on noin 3 000 ja kokoomuksella lähes 2 900 ehdokasta. Niillä kaikilla on koossa noin puolet viime vaalien ehdokasmääristä.

Vihreillä on kuntavaaleihin noin 1 000 ehdokasta ja vasemmistoliitolla vajaat 1 400 ehdokasta. Sekä RKP:llä että kristillisdemokraateilla on kummallakin noin 700 ehdokasta.

Eduskuntapuolueista Liike Nyt ei antanut STT:lle lukumääräisiä arvioita tilanteestaan.

KESKUSTAN vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho muistelee, että tilanne oli vastaava myös viime kuntavaalien alla. Lopulta keskusta kuitenkin sai kasaan eniten ehdokkaita.

- Keskustan ehdokashankinta on hyvin loppupainotteista perinteisesti. Tulee valtavat massat sitten lähempänä maaliviivaa, Iso-Aho sanoo STT:lle.

Iso-Ahon mukaan tämä johtuu siitä, että pienissä kunnissa ehdokashankinta aloitetaan myöhemmin ja toisaalta tieto hankituista ehdokkaista voi kulkea puoluetoimistolle hitaasti.

Puolueen tavoite on 7 000 ehdokasta. Iso-Aho pitää tätä edelleen mahdollisena.

- Paljon töitä se vaatii, mutta niin se on joka kerta sama homma.

ALUEVAALEISSA kokoomus on hurjassa vauhdissa. Se on hankkinut noin 1 300 ehdokasta, mikä on jo noin 80 prosenttia viime vaalien määrästä. Tuolloin kokoomuksella oli 1 629 ehdokasta.

SDP:llä on nyt aluevaaleissa 1 200 ehdokasta ja perussuomalaisilla noin 1 000 ehdokasta. Prosenttiosuudet verrattuna viime vaaleihin ovat SDP:llä 74 prosenttia ja perussuomalaisilla 64 prosenttia.

Seuraavaksi eniten ehdokkaita on vasemmistoliitolla, noin 800, ja keskustalla, noin 750 ehdokasta. Kristillisdemokraateilla on 450 ehdokasta, vihreillä 400 ehdokasta ja RKP:llä 200 ehdokasta.

VIHREÄT on takamatkalla molemmissa vaaleissa. Puolue on kerännyt alue- ja kuntavaaleihin vain yli kolmasosan ehdokkaita verrattuna edellisiin vaaleihin, kun useimmat muut puolueet menevät jo puolivälissä ja rutkasti sen yli.

Vihreiden puoluesihteeri Anna Moring uskoo osasyyn olevan siinä, että monilla pienemmillä paikkakunnilla ilmapiiri on tehnyt politiikassa toimimisesta raskasta.

- Politiikan ilmapiiri on koventunut ja se näkyy meillä nyt monissa paikoissa. Siellä on ollut aika yksinäistä monille toimia valtuustoissa nimenomaan vihreiden riveissä. Se näkyy meillä jonkinlaisena uupumuksena, Moring sanoo.

Moring kuitenkin uskoo, että joulun lepäämisen jälkeen ehdokashankinta piristyy.

- Ei minulla ole mitenkään kirvestä heitetty kaivoon vielä.

Moringilla on myös käytännön selitys alhaisiin ehdokasmääriin. Syksyyn siirretty puoluekokous sotki monien paikallisjärjestöjen syyskokousaikataulut. Ehdokkaat rekisteröidään vihreissä vasta kokouspäätöksen ja ehdokassopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Huhtikuisiin alue- ja kuntavaaleihin on aikaa neljä kuukautta. Ehdokasasettelu päättyy maaliskuussa.

STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Kokoomukselle voi käydä kuten republikaaneille Yhdysvalloissa

  • Kolumnit
  • 15.12.2024
  • 8:30
  • (Päivitetty: 15.12. 9:46)

Demokraatissa on käyty hyvää keskustelua, onko kokoomus persuuntunut arvoiltaan vai onko enemmän niin, että persut ovat omineet kokoomuksen talouspolitiikan.

Itse olen ajatellut jo pidempään, että kokoomukselle Suomessa voi käydä kuten on käynyt veljespuolue republikaaneille USA:ssa. Kun oikeistopopulismille kerran avataan ovet, niitä on erittäin hankalaa enää työntää kiinni.

Nykyisellä puheenjohtajalla Petteri Orpolla ei siihen auktoriteettia ole. Silmänlumeeksi pystyyn sutaistuja rasismin vastaisia kampanjoita ei kukaan noteeraa, tai jos noteeraa, niin myötähäpeän merkkipaaluna.

Kirsipihojen hiljainen virta pois puolueesta jatkunee.

TIEDOSTAN kyllä monen lompakollaan ajattelevan porvarin laskevan, että persut ovat kätevä apuväline toteuttaa ikiaikainen haave työmarkkinoiden suuresta resetoinnista tai vaikka terveydenhuollon privatisoinnista – ja kun persut on työnsä tehnyt, niin persut saa mennä.

Siihen asti purraan (sic) hammasta ja annetaan rasismin ja Petterin julkisen nöyryyttämisen valua kuin hanhen selästä. Petterikin todistaa suuruutensa sillä, että pinna kestää, kun historiallinen palkinto odottaa ihan kulman takana.

KUINKA paljon puolue voi myydä arvoja menettämättä sieluaan?

Trump vei USA:n republikaanien sielun, ja aika usein käy niin, että rapakon takaa laineet aikanaan lyövät myös meille. En usko, että vielä seuraava kokoomuksen puheenjohtaja on häikäilemätön populisti, mutta sitä seuraava saattaa hyvin ollakin.

Kirsipihojen hiljainen virta pois puolueesta jatkunee. Monesta sivistysporvarista tuntuu äärettömän pahalta vaikkapa Sirpa Pietikäiseen kohdistuva avoin iva ja pilkka, mutta heillä on kymmenien vuosien jäsenyys puolueessa ja asemia, joita eivät halua menettää siirtymällä katsomoon tai vihreisiin.

Ajatellaan, että parhaiten vaikutetaan puolueen sisältä. Virtauksia tulee ja menee.

Thatcher sen sanoi: ei ole muuta vaihtoehtoa.

NYT kuitenkin näyttää siltä, että unelmahallitusohjelma oli hyvä vain paperilla. Käytännön todellisuudessa oikein mikään osa
siitä ei tunnu toimivan.

Kyse on maailmankuvasta, ideologiasta. Jos se ei toimi, niin vian täytyy olla todellisuudessa. Laiskat ihmiset lähtevät kyllä lopulta töihin, kun ottaa tuet pois. Suhdanne on nyt vain niin huono, huomenna kasvu tulee.

Ja jos ei tule, niin vaihtoehto ei ole tunnustaa tehtyjä virheitä, vaan tehdä lisää omaan ideologiaan sopivia päätöksiä. Thatcher sen sanoi: ei ole muuta vaihtoehtoa. There Is No Alternative.

YALEN professori Timothy Snyder analysoi Trumpin mielenmaisemaa osuvasti: Trump luo oman todellisuutensa kertomalla tarinaa. Hänelle ei ole edes olemassa sellaista asiaa kuin valehtelu, koska ei ole olemassa totuutta.

Trump täyttää kaiken tilan omalla tarinallaan ja kehottaa tuosta tarinasta pitäviä pitämään kaikkea muuta epäluotettavana, paitsi omia mielipiteitään. Ja vain mielipiteillä on väliä.

Tuohon mielenmaisemaan kokoomus on persujen perässä valumassa. Valitettavasti.

AVAINSANAT

HS: Taas takaisku hallitukselle – ”Joudun punaista nappia painamaan”

Eduskunta äänestää tiistaina sairaaloiden päivystyspalveluiden vähentämisestä. Helsingin Sanomien mukaan hallitus ei voi olla enää varma, että sen esitys menee läpi.

HS kertoo, että myös Hanna Sarkkinen (vas.) palaa perhevapaalta yhdeksi päiväksi eduskuntaan painamaan ei-nappia. Lisäksi omaa ryhmäänsä edustava entinen perussuomalainen Timo Vornanen äänestää tällä kertaa hallituksen esitystä vastaan.

– Joudun punaista nappia painamaan, Vornanen sanoo.

Hallituspuolueiden edustajista Markku Eestilä (kok.), Janne Heikkinen (kok.), Antti Kangas (ps.), Mikko Polvinen (ps.) ja Mikko Lundén (ps.) ovat jo sanoneet, etteivät tue hallituksen linjaa.

Jos oppositio on paikalla äänestyksessä täysilukuisena, hallituksen enemmistö ei välttämättä enää kestä montaa uutta kapinallista.

AVAINSANAT