”Mitä tämä kaveri teki Suomessa?” – Bellingcatin tutkija kertoo, mikä mies on Jan Petrovski

Kun uutinen Ukrainassa terrorismirikoksista epäillyn venäläisen Jan Petrovskin kiinniotosta Suomessa levisi viime viikon perjantaina, tieto tavoitti nopeasti myös toimittajaverkosto Bellingcatin tutkijan Michael Colbornen. Hänen reaktionsa oli tyrmistys.

-  Mitä hittoa hän teki Suomessa, Colborne kertoo STT:lle ajatelleensa.

-  Kaikki joiden kanssa puhuin, ihmiset jotka seuraavat Venäjää, ihmiset jotka seuraavat sotilasasioita, ihmiset jotka seuraavat äärioikeistoa, kaikilla oli sama reaktio. Mitä tämä kaveri teki Suomessa? Minulla ei ole siihen vastausta.

Colborne on seurannut vuosien ajan erityisesti Itä- ja Keski-Euroopan äärioikeistoliikkeitä, joten Petrovski oli hänelle ennestään tuttu mies. Petrovski on EU:n pakotelistalla, jonka mukaan hän on venäläisen Rusitsh-sotilasryhmän perustajajäsen ja yksi komentajista.

Suomeen Petrovski, 36, sai oleskeluluvan käyttämällä nimeä Voislav Torden. Hän jäi kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla heinäkuussa yrittäessään nousta Nizzan-koneeseen. Ylen saamien asiakirjojen mukaan Rajavartiolaitos totesi kasvovertailun perusteella, että Torden ja Petrovski ovat sama henkilö.

Tordenin oikeusavustaja Natalia Malgina kertoi Helsingin Sanomille viikonloppuna, että Torden sai oleskeluluvan Suomeen vaimonsa opinto-oikeuden perusteella.

RUSITSHIA Colborne luonnehtii äärioikeistolaiseksi tai jopa avoimesti uusnatsistiseksi sotilasryhmäksi. Ryhmä juontaa juurensa vuoteen 2014, jolloin Venäjä oli juuri miehittänyt Krimin niemimaan ja aloittanut sodan Itä-Ukrainassa Donbassin alueella.

Petrovski ja hänen ystävänsä Aleksei Miltshakov perustivat Rusitsh-ryhmän, joka osallistui sotaan Donbassissa vuosina 2014 ja 2015 ja keräsi mainetta poikkeuksellisella raakuudellaan.

-  Ryhmä koostuu venäläisistä äärioikeistolaisista ja uusnatseista, jotka päättivät lähteä taistelemaan Venäjän puolella. On hyvin vahvoja viitteitä siitä, että he tekivät useita sotarikoksia Itä-Ukrainassa 2014 ja 2015. Heitä on syytetty summittaisista teloituksista, ja eräs tarina kertoo poisleikatuista korvista, Colborne kertoo.

Colbornen mukaan Petrovskin toverilla Miltshakovilla on maine sosiopaattina, jopa uusnatsiksi.

-  Hän kuvasi itsensä tappamassa koiranpennun, se on kuin suoraan huonosta elokuvasta.

Rusitsh julkaisi Ukrainassa ahkerasti kuvamateriaalia sosiaalisessa mediassa, mikä toi sille luultavasti ryhmän todellista merkitystä suuremman maineen.

VUODEN 2015 jälkeen taistelut Itä-Ukrainassa rauhoittuivat Minskin sopimusten myötä, eikä Rusitshkaan ollut enää aktiivinen siellä. Jotkut Rusitshin taistelijoista, kuten Miltshakov ja tiettävästi myös Petrovski, siirtyivät tässä vaiheessa Syyriaan.

Venäjä oli lähtenyt mukaan Syyrian sisällissotaan tukemaan presidentti Bashar al-Assadia, ja teki sen muun muassa palkkasotilasyhtiöiden kuten Wagnerin kautta.

Colbornen mukaan Rusitshin taistelijoilla ei tiettävästi ollut vuosina 2014-2015 Ukrainassa mitään yhteyksiä Wagneriin, mutta nämä yhteydet syntyivät Syyriassa.

Rusitsh on julkaissut sosiaalisessa mediassa useita kuvia ja videoita sen jäsenistä taistelemassa Syyriassa. Yhdessä niistä ryhmän jäsen tekee natsitervehdyksen muinaisen Palmyran kaupungin raunioiden edustalla.

NÄILTÄ AJOILTA on myös peräisin kuvamateriaalia, jossa Petrovskin oloinen mies poseeraa sotilasvarusteissa Norjan lipun kanssa. Petrovski asui vuosia Norjassa ja oli mukana paikallisessa äärioikeistoskenessä ennen kuin hänet karkotettiin maasta vuonna 2016. Norjan viranomaiset katsoivat hänen muodostavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja peruivat hänen oleskelulupansa.

Norjan yleisradioyhtiö NRK tavoitti Petrovskin vuonna 2020, jolloin hän kertoi yksikkönsä suorittavan operaatioita Syyriassa.

Myös Syyriassa venäläisten palkkasotilaiden on epäilty syyllistyneen sotarikoksiin.

VENÄJÄN aloitettua laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022 Rusitsh pulpahti uudelleen pinnalle Wagnerin yhteydessä toimivana uusnatsiryhmänä. Vanhat tutut naamat Miltshakov ja Petrovski ilmaantuivat Ukrainan rintamalle.

Colbornen mukaan on vaikea sanoa, onko Rusitsh ollut Ukrainassa Wagnerin suorassa käskyvallassa.

-  Luulen että heillä on laajat vapaudet toimia itsenäisesti, ja suhde Wagneriin on jossakin määrin epämuodollinen. Mutta voi sanoa, että he toimivat Wagnerin yhteydessä.

Myös Rusitshin jäsenmäärää on vaikea arvioida. Colbornen mukaan ryhmän koko on vaihdellut ajan saatossa, mutta puhutaan ehkä kymmenistä tai korkeintaan paristasadasta jäsenestä.

-  Se on kuitenkin ollut riittävän suuri yksikkö ollakseen kykenevä raakuuksiin ja sotarikoksiin ukrainalaisia sotilaita kohtaan. Kyse on suuremmasta kuin vain pienestä ryhmästä miehiä, jotka juoksevat ympäriä metsiä aseiden kanssa.

SODAN AIKANA Rusitsh on vetänyt monien muiden äärioikeistoryhmien tavoin presidentti Vladimir Putiniakin kovempaa linjaa. Rusitsh on Telegram-viesteissään vaatinut muun muassa ukrainalaisten sotavankien teloittamista ja kannustanut venäläisiä erinäisiin sotarikoksiin. Kremlin strategiaa Ukrainassa se on moittinut liian pehmeäksi.

Petrovskin jäätyä kiinni Suomessa Rusitsh kritisoi Venäjän hallintoa siitä, ettei se tee mitään Petrovskin vapauttamiseksi. Tällainen viestintä on Colbornen mukaan linjassa Rusitshin aiemman tyylin kanssa. Ryhmä uskaltaa kritisoida Kremliä äärioikealta käsin, mutta sellaisissa rajoissa, että ei luultavasti joudu vaikeuksiin siitä.

Colbornen mukaan vaikuttaa siltä, että Rusitshin taistelijat ovat poistuneet rintamalta. Myös sotaa Black Bird Groupissa avointen lähteiden kautta seuraava Pasi Paroinen kertoi STT:lle, ettei Rusitshilla vaikuta olevan merkittäviä joukkoja missään päin Ukrainan rintamaa.

Wagnerin tilanne on vielä epäselvä kesäkuisen kapinan ja Wagnerin johtajan Jevgeni Prigozhinin äskettäisen kuoleman jäljiltä, joten myös Rusitshin tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat, vaikka ryhmä vaikuttikin pitävän etäisyyttä Wagnerin kapinasta.

-  Epäilen, että he saattavat päätyä yhä vahvemmin Venäjän puolustusministeriön alaisuuteen. Mutta johtohahmoista Miltshakov on maineeltaan sellainen, että hänelle voi hyvinkin käydä samalla tavalla kuin Prigozhinille, Colborne kertoi.

KREMLILLE äärioikeistolaiset sotilasryhmät ovat olleet hyödyllinen väline, joita se on käyttänyt eri operaatioissa jo vuosien ajan – näennäisestä natsismin vastaisesta retoriikastaan huolimatta.

-  Kreml on aina mielellään liittoutunut uusnatsien kanssa, käyttänyt heitä hyväkseen, ja kääntynyt heitä vastaan kun he eivät ole enää hyödyllisiä, Colborne kertoo.

Hän ei usko Venäjän olevan erityisen halukas auttamaan Petrovskia.

-  Jos Putin oli halukas tappamaan Prigozhinin, niin totta kai he enemmän kuin mielellään kääntävät selkänsä tällaisille vaarallisille ääriyksilöille kuten Petrovskille.

Colborne seuraa mielenkiinnolla, mitä Petrovskille tapahtuu seuraavaksi. Ukraina on vaatinut Petrovskia luovutettavaksi maahan vastaamaan terrorismirikoksista, joihin tämä Ukrainan mukaan syyllistyi vuosina 2014-15. Colborne uskoo, että Ukrainalla on todisteita Petrovskin rikosten todentamiseksi.

-  Luulen, että jos vähänkin kaivelee, löytyy todisteita niin avoimista lähteistä kuin suljetuistakin. En ole juristi, mutta kuulemani perusteella on varsin selvää, että Rusitsh on ollut osallisena sotarikoksissa.

Petrovski kiisti Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa pidetyssä kuulemisessa syyllistyneensä terrorismirikoksiin. Oikeus päätti perjantaina, että hänet pidetään edelleen säilössä.

Ukrainan Suomelle tekemän luovutuspyynnön käsitteleminen voi viedä jopa vuosia.

Anssi Rulamo / STT

Miten käy valtion palkollisten toukokuun lakoille? Sekä sovintoa että lykkäystä esitetty

Valtakunnansovittelija on antanut toisen sovintoehdotuksen valtiosektorin työriidassa. Samalla tulevia lakkoja yritetään lykätä virkariitalautakunnan kautta.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo sovitteluesityksestään viestipalvelu X:ssä.

Osapuolet antavat vastauksensa sovittelijan ehdotukseen maanantaina kello 20.

Valtion työmarkkinalaitos puolestaan kertoo jättäneensä valtakunnansovittelijalle ilmoituksen 8.-9. toukokuuta uhkaavan lakon saattamisesta valtion virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.

Käsittely tarkoittaa sitä, että mitä todennäköisimmin valtion työntekijöiden lakko lykkääntyy kahdella viikolla, kertoo Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen STT:lle.

SOPIMUSOSAPUOLET voivat saattaa työtaistelutoimenpiteen virkariitalautakunnan käsittelyyn, jos lakkojen arvioidaan vaarantavan yhteiskunnan tärkeät toiminnot.

Edellytyksenä on, että neuvotteluissa ei ole saavutettu yksimielisyyttä työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta.

-  Tämä Hätäkeskuslaitoksen kiinni laittaminen on itse asiassa niin kova lakkoase kuin voi olla, Ojanen sanoi.

Ojasen mukaan virkariitalautakunnassa on puolet työnantajien edustajia ja puolet palkansaajien edustajia. Virkariitalautakunta on hänen mukaansa kokoontunut viimeksi vuonna 2005, sillä vastaavia tilanteita ei ole ollut.

TYÖNTEKIJÖITÄ edustavat ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät tiistaina kolmannen lakkovaroituksen valikoiduille valtion työpaikoille. Lakon oli määrä alkaa 8. toukokuuta.

Lakon piti koskea 5  500:aa työntekijää. Lakon piirisssä ovat muun muassa Hätäkeskuslaitos, Tulli, suojelupoliisi ja poliisihallinto.

Palkansaajapuoli on ollut pettynyt siihen, ettei työnantaja ole suostunut maksamaan yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia valtion henkilöstölle.

Valtion virka-​ ja työehtosopimuksen piirissä on yhteensä 76  000 virkamiestä ja työntekijää.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

Kulttuuri-inho kasvussa: tutkijan mukaan lasten totuttaminen kulttuuripalveluihin on jäänyt äitien vastuulle

Kuva Turun kaupunginteatterin esityksestä "Viiru muuttaa".

Suomessa on tutkijan mukaan aiempaa enemmän ihmisiä, joita kulttuuri ei puhuttele – ja kulttuurin merkityksen vähättely on normalisoitumassa.

Suhde kulttuuripalveluihin näyttää eriytyvän yhä enemmän perheiden taustan ja tottumusten perusteella. Aktiivisesti kulttuuripalveluita käyttävien vanhempien lapsista kasvaa usein aktiivisesti kulttuurin pariin hakeutuvia aikuisia.

Naiset ovat aktiivisimpia kulttuurin käyttäjiä, mikä voi liittyä siihen, että tyttöjä yhä ohjataan kulttuuriharrastuksiin poikia enemmän. Naiset myös usein ottavat perheessään roolin kulttuuriin tutustuttajana ja palveluihin viejänä, kertoo Tampereen yliopiston valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti Riie Heikkilä.

Heikkilän mukaan korkea koulutus on vahvasti yhteydessä aktiiviseen kulttuuripalvelujen käyttöön. Koulutuksen merkitys on kasvanut entisestään 2000-luvulla.

-  Syntyy tietynlainen noidankehämainen efekti: mitä enemmän koulutusta vanhemmilla on, sitä todennäköisemmin he totuttavat lapsiaan kulttuurin pariin, millä on koko elämän säilyvä vaikutus.

AKTIIVISIMPIA kulttuuripalveluiden käyttäjiä Suomessa ovat 1940-1950-luvuilla syntyneet naiset. Nuoret ikäluokat ovat jäämässä jälkeen, mikä voi Heikkilän mukaan liittyä jo pitkään laskussa olleeseen koulutustasoon.

Suomessa on entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät koe soveltuvansa kulttuuripalvelujen käyttäjiksi – kulttuuri ei puhuttele heitä, eivätkä he koe olevansa sen pariin tervetulleita.

-  Mitä vähemmän ihmisellä on koulutusta, sitä todennäköisemmin hän saattaa kokea jopa inhoa tai uhmakkuutta koko kulttuuria kohtaan: ei voisi vähempää kiinnostaa.

Vähäisen kulttuurin käytön taustalla voi olla koulutustasosta riippumatta myös terveyssyitä tai ajankäytön haasteita. Moni kokee, että palvelut ovat liian kaukana tai ei ole ketään, kenen kanssa mennä niitä käyttämään.

JOHTAJAT ja toimihenkilöt käyvät Riie Heikkilän mukaan kulttuuripalveluissa enemmän kuin työntekijäasemassa ja työelämän ulkopuolella olevat.

Tulojen suuruudella ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä.

-  Sillä ei siis todistetusti ole väliä, maksaako teatterilippu 39 vai 35 euroa. Vielä 1980-luvulla suomalaisten koulutustaso oli korkeammalla kuin nyt, ja kulttuuria kulutettiin tasaisemmin kuin nykyään. Kaikkein tärkeintä olisikin purkaa eriarvoisuutta.

Sellainen puhe, jossa korkeakulttuuri on jotakin huonoa, turhaa tai elitististä, on normalisoitunut.

Heikkilä huomauttaa, että kulttuuripolitiikan keinoin on mahdollista ylläpitää tilannetta, jossa kaikki saavat tasapuolisen ja rikkaan kosketuspinnan kulttuuriin. Heikkilän mukaan suomalaiskouluissa on vuosikymmenten aikana luovuttu paljon erilaisista taito- ja taideaineista.

Fyysisillä kirjoilla on kouluissa tärkeä rooli oppilaiden lukijoiksi kasvamisen näkökulmasta. Samasta syystä myöskään kirjastojen resursseja ei kannattaisi Heikkilän mielestä vähentää.

-  Nykyään on paljon ihmisiä, jotka eivät koe minkäänlaista omistajuutta kulttuuriin. Myös sellainen puhe, jossa korkeakulttuuri on jotakin huonoa, turhaa tai elitististä, on normalisoitunut, ja osa ihmisistä tarttuu siihen herkästi.

KAUPUNKIEN keskusta-alueilla käytetään kulttuuripalveluita enemmän kuin syrjäisemmillä kaupunkialueilla.

Vähiten kulttuuripalveluita käyttävät maaseudulla asuvat suomalaiset, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju.

-  Esimerkiksi THL:n vuonna 2023 julkaistun Terve Suomi -tutkimuksen perusteella Helsingin hyvinvointialueella 86 prosenttia asukkaista oli käyttänyt kulttuuripalveluita viimeisen 12 kuukauden aikana ja 89 prosenttia koki kulttuuritarjonnan riittäväksi. Lapissa vastaavat luvut olivat 67 ja 59 prosenttia.

Teksti: STT / Janita Virtanen

AVAINSANAT

Demarinaiset: Kehysriihi tuki suurituloisia miehiä – näin se kurittaa matalapalkka-alojen naisia

Demarinaisten mielestä hallituksen kehumat palkansaajien veronkevennykset auttavat pienituloisia, matalapalkka-alojen naisia vain nimellisesti. Rahallisesti suurin hyötyjä on suurituloinen – useimmiten mies.

Naisjärjestön laskelmien mukaan hallituksen kehysriihessään lupaamat toimet osuvat yllättävän tarkasti nimenomaan pienipalkkaisiin naisiin – mutta eivät suinkaan hyvässä mielessä.

– Nämä tehdyt päätökset kurittavat voimakkaasti työssäkäyvää naista ja useita perheitä, sanoo Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Helena Marttila tiedotteessa.

Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto vaikuttaa eniten palkansaajanaisiin, koska heillä liittoon kuuluminen eli järjestäytymisaste (60,9 %) on yleisempää kuin miehillä (48,5 %).

Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat työoloihin kasvatus- ja koulutusaloilla, jotka ovat naisvaltaisia.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen vie ruuhkavuosiaan elävien perheiden vähiä tuloja entisestään.

MYÖS HALLITUKSEN kehumat suorat veronalennukset hyödyttävät eniten suurituloisia palkansaajia, joista valtaosa on yhä miehiä.

– Heille kevennys voi tuoda jopa tuhansia euroja vuodessa, kun taas keskituloiselle on luvassa vain joitakin euroja kuussa, jos sitäkään, Helena Marttila muistuttaa.

Demarinaisten mielestä naisvaltaisten alojen työntekijöiden aseman parantaminen ja sukupuolten välisen palkkaeron korjaaminen jäi nyt sivuun, kun kuntavaalitappiostaan huolestunut hallitus päätti kiirehtiä tärkeimpien tukijoidensa eli hyvätuloisten etujen lisäämistä.

Huomasitko tämän työtaistelun: tanssinopettajat aloittivat lakkonsa

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liittoon kuuluvat tanssinopettajat ovat menneet lakkoon. Työnseisaus näkyy lauantaina ensin eteläsuomalaisissa tanssioppilaitoksissa, ja se laajenee tiistaina muun muassa Turkuun.

Liiton mukaan lakkoihin päädyttiin, koska alan työehtosopimusta ei ole saatu neuvotteluteitse aikaan, eikä työnantaja ole suostunut yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin. Valtakunnansovittelija yrittää sovitella lakkoa vappuaatosta alkaen.

Jos sovittelussa ei onnistuta, lakot jatkuvat 3. toukokuuta ainakin pääkaupunkiseudun tanssiopistoissa. Alalla on myös sijaistuskielto kaikkialla Suomessa.

Liiton mielestä ala on palkkakuopassa, etenkin suhteessa työntekijöiden koulutusvaatimuksiin. Akateemisesti koulutetulla taidetanssinopettaja-maisterilla lähtöpalkka jää jo nyt paikkakunnasta riippuen 2091-2144 euroon kuukaudessa.

 

Yrittäjät: Kesätöiden tarjonta väheni, kaupan alalle pääsee parhaiten

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on tarjolla kesätöitä hieman viime vuotta vähemmän. Pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä, kun viime vuonna vastaava osuus kyselyssä oli 26 prosenttia.

Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä useammin kesäntyöntekijöitä aiotaan palkata. 10 henkilöä tai enemmän työllistävistä yrityksistä 65 prosenttia kertoo aikovansa palkata kesätyöntekijöitä.

YLEISIMMIN kesätyöntekijöitä otetaan kaupan alalla, jossa 38 prosenttia pk-yrityksistä aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Teollisuudessa alan yrityksistä 36 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä.

-  Kyselyn tuloksissa heijastuu osaltaan talouden epävarma tilanne. Suuremmissa yrityksissä mahdollisuus kesätöiden tarjoamiseen on luonnollisesti suurempi kuin pienempien työnantajien kohdalla, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg tiedotteessa.

Kyselyyn vastasi maaliskuussa yli 1  100 pk-yritysten edustajaa. Verianin toteuttaman kyselyn luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT