VALIKKO

Mistä ihmiset tulevat kysymään vaalikentillä? – näin SDP:n eurovaaliehdokkaat kertovat

SDP:n eduskuntaryhmä oli kansalaisten tavattavissa iltapäivällä Helsingin Kampissa.

SDP:n eduskuntaryhmä jalkautui tänään ennen eduskunnan kyselytuntia Helsingin Kampin Narinkkatorille kirittämään SDP:n eurovaaliehdokkaiden eurovaalikampanjaa.

Ryhmäkokous oli pidetty poikkeuksellisesti jo eilen, joten paikalla oli varsin runsaslukuisesti SDP:n edustajia puheenjohtaja Antti Lindtmania ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista myöten keskustelemassa äänestäjien kanssa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jakamassa vaaliesitteitä.

Demokraatti uteli kolmelta SDP:n eurovaaliehdokkaalta, mistä asiasta kansalaiset kysyvät heiltä eniten vaalitapahtumissa.

– Kaikista eniten tullaan kysymään sitä, että no luuletko, että sinä voisit siellä johonkin asioihin vaikuttaa, kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) kertoo.

Monia kansalaisia käytännössä pohdituttaa, pystyykö yksittäinen meppi käyttämään valtaa EU-koneistossa.

Rantanen sanoo vastaavansa kyselijöille, että totta kai vaikuttamaan pystyy.

– Meillä on loistavia esimerkkejä siitä, kuinka suomalaiset mepit ovat siellä vaikuttavimpien listalla todella hyvillä sijoilla, hän muistuttaa.

– Jos hoidat asioita asiallisesti ja haluat niihin vaikuttaa sekä perehdyt, olen aivan varma siitä, että pystyy vaikuttamaan, Rantanen toteaa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Kansanedustaja, varapuhemies Tarja Filatov videoi ilmeisesti some-käyttöä varten eurovaaliehdokas Piritta Rantasen näkemyksiä.

SDP:n puoluehallituksen jäsen, eurovaaliehdokas Dimitri Qvintus kertoi, että tyypillisin kysymys vaaliteltoilla on, mitä asioita hän ajaa.

– Riippuu vähän, missä päin Suomea on ollut kampanjoimassa, mitkä muut asiat (puhuttavat).

Qvintuksen mukaan Ukraina ja turvallisuus puhuttavat kaikkialla. Myös metsäteema nousee keskusteluissa esiin sekä liikennepolitiikka.

– Jotkut tulevat kysymään myös äärioikeistosta, mutta siitä ehkä vähemmän. Talous kiinnostaa ja kun on paljon puhuttu esimerkiksi puolustusteollisuuden vahvistamisesta tai vihreästä siirtymästä, on haluttu tietää, millä tavalla niitä rahoitettaisiin. Kansalaiset ovat aika hyvin ymmärtäneet, kun olen selittänyt, että kaikki keinot on pidettävä pöydällä, koska haasteet ovat niin suuria.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Kansalaiset kyselevät Dimitri Qvintukselta muun muassa turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Pinja Perholehto toteaa, että itse ehdokkaan ei tarvitse vaalitapahtumissa juurikaan puhua, koska sisäpolitiikan kysymykset kiinnostavat ihmisiä niin paljon. Myös kuunneltavaa siis riittää.

Sisäpoliittisten asioiden ohella Perholehdolta tiedustellaan usein, miksi EU-vaaleissa pitäisi äänestää ja minkä takia EU on tärkeä.

– Se osoittaa aika hyvin sen, että meille politiikan intoilijoille unioni on varmasti läheinen ja ehkä ihan selkeäkin, mutta kyllä se tavallisille suomalaisille on aika kaukainen edelleen.

Perholehto kertoo vastanneensa usein ihmisille, että eurovaaleissa kannattaa äänestää ihan oman etunsa takia.

– Se on yksi peruste (äänestää), kun katsoo Suomen lainsäädäntöä, kuinka iso osa siitä syntyy EU-pohjalle. Toinen peruste näkyy varsinkin työmarkkinatilanteessa. Kyllä viime vuosina jo aika merkittävät työelämäparannukset ovat tulleet unionin puolelta. Nyt moni on ehkä eri tavalla kaivannut turvaa EU:sta.

Pinja Perholehto kertoo, että ihmisiä kiinnostaa EU-vaalikentilläkin sisäpolitiikan tapahtumat.

 

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman oli mukana Narinkkatorilla, oikealla kansanedustaja Lotta Hamari (sd.).

AVAINSANAT

Vihreät jakoivat Helsingin luottamustoimiaan – apulaispormestariksi Vanhanen

Reetta Vanhanen on jo kolmannen kauden valtuutettu Helsingistä.

Helsingin vihreä valtuustoryhmä esittää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestarikseen kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhasta. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Vihreät saavat tällä valtuustokaudella ensimmäistä kertaa johdettavakseen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Helsingissä, joka kuului aiemmin demareille.

Vihreiden varsinaisena pormestariehdokkaana vaaleissa ollut kansanedustaja Atte Harjanne ilmoitti taannoin kieltäytyvänsä apulaispormestariudesta, koska haluaa keskittyä eduskunta- ja valtuustotyöhönsä.

-  Haluan apulaispormestarina ensimmäisenä hoitaa koulujen ja päiväkotien perusasiat kuntoon ja varmistaa työrauhan kouluille ja opettajille, Reetta Vanhanen toteaa Helsingin vihreiden tiedotteessa.

Vanhanen on 34-vuotias lääketieteen tohtori ja kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu.

VIHREIDEN ENTINEN apulaispormestari Anni Sinnemäki saa puolueeltaan Helsingin kaupunginvaltuuston toisen varapuheenjohtajan pestin.

Virallisesti uudet apulaispormestarit ja luottamushenkilöiden paikat nimitetään uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa heti kesäkuun alussa.

Vasemmistoliitto nimesi pari päivää sitten Paavo Arhinmäen jatkamaan puolueelle tulleessa liikunnan ja vapaa-ajan apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä.

AVAINSANAT

Orpo neuvoi Ylellä ay-liikettä: Toimikaa niin että liittoihin halutaan liittyä

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttamista ihmisten oikeudella tehdä itse valintoja.

-  Haluamme nähdä tämän niin, että kun me kevennämme samaan aikaan kaikkien palkansaajien verotusta, jokainen voi sitten, kun käteen jää enemmän rahaa, tehdä itse valinnan, hän sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.

Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessään keventää ansiotulojen verotusta.

Ilta-Sanomat uutisoi valtiovarainministeriön laskelmista, joiden mukaan esimerkiksi ammattiliittoon kuuluvilla pienituloisilla ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto syö ansiotuloverotuksen kevennyksen vaikutuksen nettotuloihin lähes kokonaan.

-  Katsoimme sen kuitenkin mielestäni niin, että jokaisen kohdalla se jää kuitenkin vielä positiivisen puolelle, Orpo totesi.

Orpon mukaan palkansaajien näkemykset ovat hallitukselle äärettömän tärkeitä, mutta palkansaajajärjestöjen politiikka on ”asia erikseen”. Hänen mukaansa palkansaajajärjestöjen on huolehdittava, että niiden toiminta on niin vetovoimaista, että palkansaajat haluavat liittyä liittoihin.

-  Suomessa saa edelleenkin liittyä liittoon ja maksaa sen jäsenmaksun, pääministeri totesi.

ORPO PERUSTELI muutoinkin hallituksen puoliväliriihessä tehtyjä suuria vero- ja muita uudistuksia.

-  Kyllä, tähän liittyy riskiä, mutta suurempi riski on olla tekemättä mitään.

Orpon mukaan toimilla tähdätään siihen, että velkaantuminen lähtee laskuun, työllisyys kohenee, Suomen talouden tilanne paranee ja bruttokansantuote kasvaa.

-  Näillä päätöksillä painamme velkasuhteen tulevina vuosina EU:n haluamalle uralle.

HALLITUS PÄÄTTI puoliväliriihessään myös niin sanotusta ”siltarahoituksesta”. Tässä on kyse siitä, että ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Tätä paikkaamaan hallitus päätti ottaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027. Orpolta kysyttiin, minkä takia puuttuvaa rahaa ei otettu yksinkertaisesti lainana markkinoilta.

-  Lainan määrä alkaa olla hyvin kriittisillä tasoilla, ja korkomenot pelkästään valtion lainasta ovat jo yli kolme miljardia vuodessa, Orpo vastasi.

Hän sanoi myös, että kaikki hallitukset ovat käyttäneet valtion omaisuutta ja tasetta erilaisiin investointeihin.

-  Toiseksi me haemme potkua sille, että me saamme talouden käänteen aikaan. Rytmin muutos.

Orpo sanoi, että Valtion eläkerahastosta ei voida kuitenkaan ottaa ”määräänsä enempää”, kun häneltä kysyttiin, voisiko sieltä ottaa rahaa myös esimerkiksi suurentuvien puolustusmenojen kattamiseen.

AVAINSANAT

Kaikkonen voitonvarmana: Nyt alkoi matkani kohti pääministerin pestiä

Kaikkonen puhui puoluevaltuustonsa kokouksessa Helsingissä.

Puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo kuntavaalivoiton osoittavan, että keskustalla on mahdollisuudet nousta jopa pääministeripuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Kaikkonen teki ennustuksiaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina.

Hän muistutti, ettei keskusta ole tehnyt ”plusmerkkistä tulosta” kuntavaaleissa 25 vuoteen.

– Jos me jatkamme tekemistä sillä tavalla, mitä kuntavaaleissa ja aluevaaleissa nähtiin, on vaalivoittoja edessä myös lisää, Kaikkonen hehkutti.

VAALITULOKSEN perusteella seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomuksen ja demarien sinipuna saattaa olla vahvoilla, mutta sillä yhdistelmällä Suomea ei Kaikkosen mielestä saada kääntymään nousuun.

Vain keskusta pystyy hänen mielestään tarjoamaan maalle paremman vaihtoehdon.

– Keskusta hakee seuraavissa vaaleissa suomalaisilta suurinta luottamusta, ykköspaikkaa, pääministeripuolueen asemaa seuraavissa eduskuntavaaleissa, hän ilmoitti.

– Vaalit osoittivat, että ihmiset kaipaavat vaihtoehtoa nykymenolle ja nykyisten vallanpitäjien politiikalle, otteille ja asenteelle, Kaikkonen sanoo.

TAVOITTEEN saavuttamista helpottavat hänen mielestään nykyisen hallituksen tunaroinnit ja omaan jalkaan sahaamiset, joita etenkin perussuomalaiset tekevät kannattajakunnalleen.

Veronalennusten ja leikkauspäätösten kohdistumista Kaikkonen pitää epäreiluna kaikille keski- ja pienituloisille palkansaajille.

– Ei nimittäin ole oikeudenmukaista räätälöidä yli satatonnia vuodessa tienaaville satojen miljoonien veronalennus samalla kun vanhustenhoidon ja koulujen rahoitusta leikataan kovalla kädellä, Kaikkonen luettelee.

Valittua linjaa hän kuvailee kokoomuksen unelmaksi ja kovan oikeiston etujen vaalimiseksi.

Kehysriihessä tehty täyskäännös velanoton hyväksymisessä on kova riski, ja se jättää Kaikkosen mielestä valtavan taakan seuraavalle hallitukselle.

– Arvostan sitä, että hallitus tekee ison muutoksen epäonnistuneessa politiikassaan, Kaikkonen irvailee.

AVAINSANAT

Demarinaiset: Kehysriihi tuki suurituloisia miehiä – näin se kurittaa matalapalkka-alojen naisia

  • Kotimaa
  • 26.04.2025
  • 9:59
  • (Päivitetty: 26.04. 10:00)

Demarinaisten mielestä hallituksen kehumat palkansaajien veronkevennykset auttavat pienituloisia, matalapalkka-alojen naisia vain nimellisesti. Rahallisesti suurin hyötyjä on suurituloinen – useimmiten mies.

Naisjärjestön laskelmien mukaan hallituksen kehysriihessään lupaamat toimet osuvat yllättävän tarkasti nimenomaan pienipalkkaisiin naisiin – mutta eivät suinkaan hyvässä mielessä.

– Nämä tehdyt päätökset kurittavat voimakkaasti työssäkäyvää naista ja useita perheitä, sanoo Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Helena Marttila tiedotteessa.

Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto vaikuttaa eniten palkansaajanaisiin, koska heillä liittoon kuuluminen eli järjestäytymisaste (60,9 %) on yleisempää kuin miehillä (48,5 %).

Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat työoloihin kasvatus- ja koulutusaloilla, jotka ovat naisvaltaisia.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen vie ruuhkavuosiaan elävien perheiden vähiä tuloja entisestään.

MYÖS HALLITUKSEN kehumat suorat veronalennukset hyödyttävät eniten suurituloisia palkansaajia, joista valtaosa on yhä miehiä.

– Heille kevennys voi tuoda jopa tuhansia euroja vuodessa, kun taas keskituloiselle on luvassa vain joitakin euroja kuussa, jos sitäkään, Helena Marttila muistuttaa.

Demarinaisten mielestä naisvaltaisten alojen työntekijöiden aseman parantaminen ja sukupuolten välisen palkkaeron korjaaminen jäi nyt sivuun, kun kuntavaalitappiostaan huolestunut hallitus päätti kiirehtiä tärkeimpien tukijoidensa eli hyvätuloisten etujen lisäämistä.

AVAINSANAT

Petteri Orpon talouslinjalle löytyi selitys: ”Se on luokkapolitiikkaa, tymä!”

  • Kolumnit
  • 25.04.2025
  • 19:01
  • (Päivitetty: 25.04. 21:45)

Hallituksen suhde velkaantumiseen ja rahankylvöön voi vaikuttaa poukkoilevalta – mutta kaikki taitaakin perustua hyvin johdonmukaisesti toteutettuun linjaukseen.

Se on talous, typerys (It’s the economy, stupid), sanoi aikoinaan 1992 Bill Clintonin vaalistrategi. Tällä hän viittasi siihen, että talous oli lamasta kärsineelle äänestäjäkunnalle tärkein asia, vaikka istuva presidentti George Bush vanhempi halusi korostaa saavutuksinaan Persianlahden sodan voittoa ja Neuvostoliiton kaatumista.

Tämän painottaminen auttoi ja Clinton nousi presidentiksi.

Meillä Suomessa kehysriihen ratkaisujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikkaa voi selittää samankaltaisella ilmaisulla:

– Se on luokkapolitiikkaa, tymä. ( *

Nyt vain ei puhuta äänestäjistä vaan hallituksen tärkeimmästä tukijakunnasta. Aivan sama mitä yhteiskunnassa päätetään, pääasia on edistää elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiveita.

Suuntaa voi muuttaa aina, jos tilaaja tarvitsee.

KAHDEN VUODEN ajan hallitus on korostanut huoltaan valtion velkaantumisesta, ja silti tällä viikolla julkistettiin lista valtavista veronalennuksista.

Unohtuiko haave julkisen talouden tasapainosta, ja miksi juuri nyt?

Hallituksen linja näyttää paljon johdonmukaisemmalta, jos sitä tarkastelee luokkapolitiikan linssien läpi.

Hallitus edustaa suurpääoman intressejä ja sen tavoitteena on heikentää työtätekevän
enemmistön asemaa työnantajiin verrattuna.

Kansantalouden kasvu, julkisen talouden kestävyys tai työllisyyskin ovat tarvittaessa toissijaisia tähän tavoitteeseen nähden.

NÄYTÖT tästä ovat selviä. Hallitus on jo aiemmin tehnyt useita työnantajajärjestöjen toivomia työmarkkinauudistuksia, joilla heikennetään työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin niin, että sen taso laskee jo kahden kuukauden jälkeen jopa satoja euroja.

Poliittisten lakkojen kesto rajattiin 24 tuntiin, tukilakkoja rajoitettiin. Jopa yksittäinen työntekijä voi jatkossa saada laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksun.

Myös määräaikaisten työsopimusten solmimista ollaan helpottamassa.
Näiden toimien työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja tai jopa olemattomia.

SEN SIJAAN luokkapolitiikkana ne ovat toimivia: palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Julkisen talouden tasapainottamisen nimissä tehdyt leikkaukset ovat nekin osuneet lähes kaikkiin muihin, paitsi rikkaisiin pääoman omistajiin.

Nyt hallitus alentaa esimerkiksi yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Kansantalouden kasvua se lisää tutkimusten mukaan korkeintaan vähän.

Sen sijaan yritysten tuloksesta jää enemmän omistajille käteen, kun siitä maksetaan vähemmän veroa. Hallitus sivuutti tutkimustiedon, koska elinkeinoelämän lobbarit runnoivat veroalennuksia voimallisesti läpi.

Palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden.

Poisto on näennäisesti symmetrinen, kun se koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäseniä. Tosiasiassa se on työntekijäpuolelle paljon
merkityksellisempi, ja yrityksillä on keinoja saada samat vähennykset muuta kautta verosuunnitteluunsa.

Tätäkin voi siis tulkita säästötoimen sijaan luokkapolitiikkana: todennäköinen pitkäaikainen seuraus on ammattiliittojen jäsenmäärien lasku. Tämä helpottaa aikanaan liittojen ohi sopimista ja työehtojen polkemista.

Vastakkainasettelun aika ei siis edelleenkään ole ohi.

*) Tymä = kömpelö nuorisolaisväännös ”tyhmästä”

AVAINSANAT