Marokossa tuhoisa maanjäristys – suomalaismatkailijoista valtaosa turvassa

Monet Marrakeshin asukkaista hakeutuivat maanjäristyksen jäljiltä yöpymään kaduilla pois rakennuksista.

Marokossa yli tuhat ihmistä on kuollut myöhään eilen sattuneessa maanjäristyksessä, kertoo Marokon sisäministeriö.

Lisäksi satoja ihmisiä on loukkaantunut. Monet loukkaantuneista ovat kriittisessä tilassa, kertoo sisäministeriö.

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen (USGS) mukaan järistys oli voimakkuudeltaan 6,8. Sen keskus sijaitsi runsaat 70 kilometriä lounaaseen turistien suosimasta Marrakeshin kaupungista.

KAIKKI ulkoministeriön Marokosta tavoittamat suomalaiset ovat olleet kunnossa, kertoo ministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner viestipalvelu X:ssä.

Tannerin mukaan yli 50 suomalaista on lauantaina puoli kymmeneen mennessä tehnyt matkustusilmoituksen maahan, ja Suomen Marokon-suurlähetystön mukaan maassa on noin 200 suomalaista. Kaikkien kohtalosta ei ole tietoa.

Ministeriössä suositellaan, että maanjäristysalueella olevat suomalaiset tekevät matkustusilmoituksen, jotta heihin voi tarvittaessa olla yhteydessä.

Ulkoministeriö neuvoo Marokossa olevia suomalaisia seuraamaan paikallisviranomaisten ohjeita.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö on esittänyt suruvalittelunsa Marokon kuningas Mohammed VI:lle maan kokeman maanjäristyksen vuoksi. Asiasta kertoo tasavallan presidentin kanslia viestipalvelu X:ssä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi voi tarvittaessa lähettää apua maanjäristysalueelle.

Orpo sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina, että jos Marokolta tulee EU-järjestelmän kautta avunpyyntö, Suomi on valmis auttamaan.

Juttua muokattu 9.9. klo 16:35. Päivitetty arvio uhriluvusta.

AVAINSANAT

Kuluttajat kokevat työttömyyden uhan suurena, luotto Suomen myönteiseen talouskehitykseen heikkeni

EK:n mukaan yritysten suhdannetilanteessa rakentamisen tilanne on selvästi päätoimialojen heikoin.

Kuluttajien ennestään vaisu näkemys Suomen talouskehityksestä heikkeni huhtikuussa maaliskuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Huhtikuussa ainoastaan noin viidennes kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista noin kaksi viidestä puolestaan otaksui maamme talouden heikkenevän.

Arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta parani, mutta jäi yhä hyvin heikoksi. Myös odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua nousi huhtikuussa hieman.

Vuodentakaiseen nähden näkemykset taloudesta kirkastuivat jonkin verran.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli huhtikuussa -7,4, kun se oli maaliskuussa -8,2 ja helmikuussa -9,0. Vuotta aiemmin huhtikuussa luottamusindikaattori sai arvon -12,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,7.

KULUTTAJIEN odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa synkkeni huhtikuussa hyvin heikolle tasolle. Työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät kokivat myös työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan suureksi. Työllisistä vain viisi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 28 prosenttia puolestaan arvioi riskin kohonneen.

Toisaalta 40 prosenttia työllisistä koki huhtikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Huhtikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja säästämiselle.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä jatkuivat huhtikuussa melko niukkoina, pienestä lisääntymisestä huolimatta.

Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi huhtikuun alkupuolella noin 1  200 Suomessa asuvaa.

SUOMALAISYRITYSTEN suhdanteet ovat kohentuneet loivasti alkuvuoden aikana. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuun Suhdannebarometristä.

Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kuitenkin keskimääräistä heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Kysyntä on vaisua monilla yrityksillä, ja tuotantomäärien arvioidaan pysyvän ennallaan.

-  Maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös suomalaisyritysten näkymiin, arvioi EK:n pääekonomisti, johtaja Penna Urrila.

Teollisuudessa tuotanto kääntyi alkuvuonna kasvuun. Toisen neljänneksen aikana eli huhtikuun ja kesäkuun välillä tuotantomäärien ei ennusteta kasvavan, mutta loppukesälle on varovaisia odotuksia kasvun viriämisestä uudelleen.

Rakentamisen tilanne on selvästi päätoimialojen heikoin. Tuotannon vähenemisen ennustetaan kuitenkin loivenevan, ja loppukesällä lasku voisi jo päättyä.

EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. EK:n tiedusteluun vastasi yhteensä 1  135 yritystä.

Tutkimus: Luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt – yksityinen säästäminen yleistynyt

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten yleistyi viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksesta.

Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen lisääntyi: säästämisestä kertovien vastaajien osuus lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 näin vastasi neljännes.

Lähes puolet nuorista, jotka eivät olleet vielä säästäneet eläkeaikaa varten, aikoi aloittaa säästämisen. Yleisimmin säästivät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloiset ja lähellä eläkeikää olevat.

Aineiston keruuhetkellä ei ollut tietoa eläkeuudistusneuvotteluiden sisällöstä. Aineisto kerättiin syksyllä 2024 toteutetulla kyselyllä. Siihen vastasi 1  600 satunnaisesti valittua iältään 25-67-vuotiasta suomalaista, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi.

NUORTEN eläkesäästämisen yleistyminen saattaa heijastaa heikentynyttä luottamusta eläketurvaan, tutkimusraportissa arvioidaan. ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo STT:lle, että kyselyn aineistoa tullaan vielä analysoimaan mahdollisen yhteyden osalta.

Kyselyssä viidesosa kaikista vastaajista ajatteli, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään. Osuus oli 7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019.

Nuoremmat ikäluokat, naiset ja matalammin koulutetut luottivat eläketurvaan muita ryhmiä vähemmän. Alle 30-vuotiaista vajaa 40 prosenttia luotti järjestelmään, kun osuus yli 60-vuotiailla oli lähes kaksinkertainen.

Maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä keskustelu eläkeuudistuksesta saattoivat heijastua mielipiteisiin.

-  Poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus huolestutti aiempaa useammin. Talous- ja työllisyystilanteen kehitys oli myös aiempaa useammalle huolestuttava asia ja kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, Tenhunen kertoo.

AVAINSANAT

Varustautuminen nostaa maailman puolustusbudjetteja – yllätysmaa nousi Länsi-Euroopan kärkeen sotilasmenoissa

Saksan Bundeswehr sai viime vuonna merkittävästi lisärahaa toimintansa kasvattamiseksi.

Maailman maiden sotilasmenoihin käyttämä rahamäärä kasvoi erittäin jyrkästi vuonna 2024. EU-maista Saksa nousi poikkeukselliseen ennätykseen.

Sotilasmenojen reaalikasvu oli viime vuonna 9,4 prosenttia, mikä nosti summan noin 2  390 miljardiin euroon. Asia käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuosiraportista.

Sotilasmenojen nousu oli Siprin mukaan nyt suurinta ainakin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Erityisen nopeaa kasvu oli Lähi- idässä ja Euroopassa -  Venäjä lasketaan tässä mukaan Eurooppaan.

2024 oli kymmenes vuosi peräkkäin, jolloin maailman sotilasmenot kasvoivat.

Valtioista sotilasmenojen viiden suurimman, Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän, Saksan ja Intian, osuus maailman kokonaiskulutuksesta oli kolme viidesosaa.

-  Yli sata maata ympäri maailmaa nosti sotilasmenojaan vuonna 2024. Hallitukset asettavat sotilaallisen turvallisuuden yhä enemmän etusijalle, usein muiden budjettialojen talouden kustannuksella. (Tähän liittyvillä) sosiaalisilla kompromisseilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntiin tulevina vuosina, sanoo Siprin tutkija Xiao Liang.

VENÄJÄN sotilasmenot nousivat viime vuonna vuodesta 2023 yli kolmanneksen arviolta 149 miljardiin dollariin. Venäjän vuoden 2015 sotilasmenoihin verrattuna ne ovat nousseet kaksinkertaisiksi.

Venäjän kanssa sotaa käyvän Ukrainan sotilasmenot olivat viime vuonna noin 65 miljardia dollaria. Ukraina käytti bruttokansantuotteestaan viime vuonna maailman maista sotilasmenoihin eniten, hieman yli kolmanneksen.

-  Venäjä lisäsi jälleen merkittävästi sotilasmenojaan ja kasvatti eroa vastaaviin Ukrainan menoihin, vertaa Siprin vanhempi tutkija Diego Lopes da Silva.

Saksa on noussut ensi kertaa Saksojen yhdistymisen jälkeen sotilasmenoissa Länsi-Euroopan suurimmaksi.

-  Tämä johtui Saksan vuonna 2022 julkistamasta sadan miljardin euron erityisestä puolustusrahastosta, kommentoi puolestaan Siprin tutkija Lorenzo Scarazzato.

KAIKKI NATON jäsenmaat lisäsivät viime vuonna sotilasmenojaan. Naton sotilasmenot olivat yhteensä hieman yli 1  500 miljardia dollaria, 55 prosenttia maailman sotilasmenoista. Yhdysvaltain sotilasmenot kasvoivat liki kuusi prosenttia 997 miljardiin dollariin.

Israel kasvatti sotilasmenojaan 65 prosenttia yli 46 miljardiin dollariin. Tämä oli maan suurin alan menolisäys vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen. Lähi-idässä Libanon nosti sekin sotilasmenojaan liki 60 prosenttia, kokonaissumma oli siellä 635 miljoonaa dollaria.

Siprin ja Naton luvut sotilasmenoista eroavat toisistaan, koska ne eivät käytä asiassa samanlaisia laskentamenetelmiä.

Suomen puolustusbudjetti vuodelle 2024 oli kuutisen miljardia euroa.

EU etsii uusia ystäviä: Nyt hierotaan vapaakauppasopimusta Intian jättimarkkinoille

EU ja Intia yrittävät saada aikaan keskinäisen vapaakauppasopimuksen tämän vuoden aikana. Jos hanke onnistuu, se avaisi eurooppalaisten yrityksien ovia jättimäisen Intian markkinoille.

Sopimuksen aikaansaaminen olisi tärkeää myös suomalaisyrityksien näkökulmasta, katsoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Heli Siikaluoma.

-  Intia on ihan mahdottoman suuri vientimarkkina, jonka potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Siellä on noin 1,4 miljardia kuluttajaa ja melko vahva talouskasvu, Siikaluoma kertoo STT:lle.

Intiassa on ollut jatkuvasti kasvussa oleva keskiluokka, ja sen on arvioitu pian nousevan maailman neljänneksi suurimmaksi taloudeksi.

Samalla Intia on suojellut sisämarkkinoitaan, etenkin maataloussektoriaan, voimakkaasti. Intian tullit ovat hyvin korkeat.

Kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa takkuavat tullisodan vuoksi.

Vapaakauppasopimuksen näkyvin ja nopein hyöty olisikin tullien alentaminen.

-  Me viemme paljon koneita ja laitteita, joten tästä olisi myös Suomelle hyötyä, Siikaluoma sanoo.

Kauppasopimus myös lisäisi ennakoitavuutta yrityksien näkökulmasta.

-  Paljon riippuu kuitenkin siitä, millainen sopimuksesta lopulta tulee, Siikaluoma arvioi.

EU-KOMISSION puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Intian pääministeri Narendra Modi sopivat helmikuussa, että pitkään neuvoteltu sopimus viedään maaliin tämän vuoden loppuun mennessä.

Kunnianhimoisesta tavoitteesta huolimatta edessä – ja myös takana – ovat vaikeat neuvottelut. Ne alkoivat jo vuonna 2007. Neuvottelut laitettiin myös yhdeksän vuoden tauolle, ja ne käynnistyivät uudelleen vuonna 2022. Nyt käynnissä on jo kymmenes neuvottelukierros.

Tällä hetkellä sopimuksen aikaansaamiseen olisi kuitenkin hyvä hetki, Siikaluoma arvioi. Myös Yhdysvallat haluaa kauppasopimuksen Intian kanssa, minkä vuoksi EU:n on kyettävä tarjoamaan houkutteleva diili, jotta se ei jää Yhdysvaltojen jalkoihin.

-  Intialla mutta myös EU:lla on kuitenkin hyvin taitavia neuvottelijoita, hän sanoo.

EU:n intresseissä on ollut laajentaa kumppanuuksiaan ympäri maailmaa. Kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa takkuavat tullisodan vuoksi, ja samalla komissio on halunnut vähentää EU:n riippuvuutta Kiinasta.

EU onkin etsinyt uusia kauppakumppaneita ympäri maailmaa, ja niistä Intia on yksi suurimmista.

-  Intian ja EU:n vapaakauppasopimus olisi yksi suurimmista tällaisista sopimuksista maailmassa, komission von der Leyen totesi helmikuussa Delhissä.

SOPIMUKSEN tärkeydestä EU:lle kertonee myös se, ettei von der Leyen maininnut Intian-vierailunsa aikana Intian suhtautumista Venäjään ja Ukrainan sotaan.

Intia on jatkanut kauppaa Venäjän kanssa, eikä se ole tuominnut hyökkäystä Ukrainaan. Taustalla on paitsi historiallisia syitä, myös Intian riippuvuutta Venäjän öljystä.

Intia on jatkanut kauppaa Venäjän kanssa, eikä se ole tuominnut hyökkäystä Ukrainaan.

Myös jotkut Intian ihmisoikeustilanteeseen liittyvät huolet jätettiin mainitsematta vierailun aikana, vaikka EU on aiemmin pitänyt niitä esillä, huomautti Deutsche Wellen Intian-toimituksen päällikkö Sandra Petersmann.

Kahden ydinasevallan, Intian ja Pakistanin rajalla huhtikuussa alkaneet yhteenotot lisäävät myös alueen epävakautta.

SOPIMUS ANTAISI Intialle paremmat mahdollisuudet esimerkiksi korkeatasoisen teknologian tuontiin EU:sta.

EU:hun taas voisi lisääntyä esimerkiksi lääkkeiden tuonti Intiasta. Toinen iso tuontitavara voisi olla riisi, sanoo EK:n Siikaluoma.

-  Lääkkeet olisivat myös meidän huoltovarmuutemme takia tärkeä asia.

Intia on myös halunnut parantaa kansalaistensa liikkuvuutta Eurooppaan. Maassa on paljon korkeakoulutettua ja osaavaa työvoimaa, joista Intia on pyrkinyt tarjoamaan vastausta ikääntyvän Euroopan tarpeisiin. Intia on perinteisesti nähnyt kansalaistensa liikkuuvuden hyödyllisenä asiana, sillä Intiasta muuttaneet tuovat rahaa myös Intian omaan talouteen.

Intia onkin jo allekirjoittanut suoria maahanmuuttoon liittyviä sopimuksia esimerkiksi Saksan, Italian ja Ranskan kanssa. Niiden tarkoituksena on lisätä intialaisen työvoiman ja opiskelijoiden pääsyä Eurooppaan.

Vastineena Intia on taas lupautunut vastaanottamaan ja auttamaan niiden kansalaistensa palauttamisessa, jotka ovat luvatta Euroopassa.

EU:N KANNALTA sopimukseen ei liity suurempia huolia. Esimerkiksi joidenkin Etelä-Amerikan maiden ja EU:n välillä solmittu Mercosur-sopimus on nostanut äänekästä vastustusta maanviljelijöissä, jotka pelkäävät sopimuksen heikentävän täkäläistä toimeentuloaan.

Intian osalta tilanne on päinvastainen. Intian huolena on ollut jättivaltion maataloussektori, joka työllistää yli 40 prosenttia maan kansalaisista.

Intia on ollut huolissaan, että kauppasopimus voisi heikentää jo valmiiksi hauraassa asemassa olevien maanviljelijöiden toimeentuloa. Se on katsonut tullien suojelevan viljelijöiden asemaa.

-  Tullit ovat olleet Intian päätyökalu miljoonien pienviljelijöiden tukemiseen. Erityisesti pienviljelijät, joiden joukossa on miljoonia naisia, ovat riskissä joutua epäreiluun kilpailuasemaan EU:n tukeminen maataloustuotteiden vuoksi, arvioi ajatushautomo Heinrich Böll Stiftungin vanhempi tutkija Ranja Sengputa.

Osana neuvottelua esimerkiksi Saksan talousministeri Robert Habeck onkin ehdottanut, että maatalous tulisi jättää sopimuksen ulkopuolelle neuvotteluiden vauhdittamiseksi.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho

AVAINSANAT

Yrittäjät: Kesätöiden tarjonta väheni, kaupan alalle pääsee parhaiten

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on tarjolla kesätöitä hieman viime vuotta vähemmän. Pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä, kun viime vuonna vastaava osuus kyselyssä oli 26 prosenttia.

Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä useammin kesäntyöntekijöitä aiotaan palkata. 10 henkilöä tai enemmän työllistävistä yrityksistä 65 prosenttia kertoo aikovansa palkata kesätyöntekijöitä.

YLEISIMMIN kesätyöntekijöitä otetaan kaupan alalla, jossa 38 prosenttia pk-yrityksistä aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Teollisuudessa alan yrityksistä 36 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä.

-  Kyselyn tuloksissa heijastuu osaltaan talouden epävarma tilanne. Suuremmissa yrityksissä mahdollisuus kesätöiden tarjoamiseen on luonnollisesti suurempi kuin pienempien työnantajien kohdalla, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg tiedotteessa.

Kyselyyn vastasi maaliskuussa yli 1  100 pk-yritysten edustajaa. Verianin toteuttaman kyselyn luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT