VALIKKO

Lulu Ranne keskellä outoa kuviota – STT sai haltuunsa arviointipaperin

Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) näyttää perustaneen julkiset ulostulonsa Länsiradan taloudellisesta kannattamattomuudesta EU-rahoituksen arviointipaperin kohtaan, jossa on pyritty arvioimaan ensisijaisesti aivan toista asiaa.

Asia selviää STT:n haltuunsa saamasta arviointipaperista ja Verkkojen Eurooppa -rahoitusta koskevasta hakukuulutuksesta.

Ranne kommentoi aiemmin muun muassa Iltalehdelle, että Länsirata-hanketta tulisi arvioida vielä uusiksi, koska se ei olisi taloudellisesti kannattava edes EU-rahoituksen jälkeen. Tätä Ranne piti tärkeimpänä osana arviota.

STT:n hankkimien materiaalien perusteella Ranne on tehnyt noston kohdasta, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole arvioida hankkeen taloudellista kannattavuutta. Sen sijaan tuossa kohdassa pyrittiin kuvaamaan sitä, kuinka hyvin EU-rahoitus kiihdyttäisi muuta mahdollista rahoitusta Länsiradalle.

-  EU:n rahoituksen kiihdyttävä vaikutus on erittäin hyvä, kohdassa kerrotaan.

Länsirata sai tässä kohdassa neljä pistettä viiden pisteen maksimista.

Ranteen maininta taloudellisesta kannattamattomuudesta löytyy kyseisestä kohdasta, mutta kohdan ideana on ollut arvioida EU-rahoituksen merkitystä hankkeelle. Ongelmallisinta olisi siis ollut, jos hanke olisi nähty kannattavaksi ilman EU-rahoitusta tai EU-rahan ei olisi nähty kiihdyttävän muuta rahoitusta.

Länsirata on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva osittain kaksiraiteinen junayhteys. Hankkeesta on puhuttu myös Turun tunnin juna -hankkeena.

LÄNSIRADAN rahoituspäätöstä käsittelevässä lomakkeessa on arvioitu viittä eri kohtaa, joista kustakin on voinut saada enintään viisi pistettä. Yksi noista kohdista on vaikuttavuus, jota Ranne ei ole hyödyntänyt aiemmissa ulostuloissaan.

Tuossa kohdassa on arvioitu muun muassa taloudellisia, sosiaalisia ja ilmastovaikutuksia kustannus-hyötyanalyysillä. Tästä kohdasta rata sai puolta pistettä vaille täydet pisteet, ja sen vaikutus katsottiin erittäin hyväksi.

-  Kustannus-hyötyanalyysin mukaan kaikki taloudelliset indikaattorit viittaavat siihen, että hanke on taloudellisesti elinkelpoinen ja että sillä on myönteisiä sosiaalis-taloudellisia nettovaikutuksia yhteiskunnalle, mutta pääasiassa täysin toteutetun laajemman liitännäishankkeen yhteydessä, paperissa lukee.

Tärkein taloudellinen hyöty on ajansäästö, joskin se voi paperin mukaan olla myös yliarvioitu.

Vaikuttavuuden lisäksi myös hankkeen kiireellisyys ja laatu jäivät vain puolen pisteen päähän maksimipisteistä.

Myös Iltalehti on saanut haltuunsa arviointilomakkeen ja uutisoi asiasta aiemmin maanantaina. Ministeri Ranne kertoi avustajansa välityksellä STT:lle, että ei anna haastattelua kesälomiltaan.

KIPUKOHDAKSI Länsiradan EU-rahoitukselle näyttää muodostuneen hankkeen vaiheen kypsyys. Vireillä on esimerkiksi erilaisia vesi- ja ympäristölupa-asioita, ja juuri erilaisten lupaprosessien tämän hetken vaihetta pidetään paperissa mahdollisena riskinä.

Paperin mukaan välittömiä riskejä ei ole. Riippuvaisuus lupa- ja hankintaprosessien valmistumisesta sekä vireillä olevien lupa- ja sopimusasioiden määrä muodostavat riskitekijän hankkeen oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja toteuttamiselle, paperissa arvioidaan.

Kaikkiaan Länsirata jäi puolentoista pisteen päähän EU-rahoituksen haamurajasta, joka oli haussa 22 pistettä 25:stä. Jos hankkeen kypsyys olisi saanut kolmen muun kohdan tavoin 4,5 pistettä, pistemäärä olisi täyttynyt.

Sen sijaan edes täydet viisi pistettä ministeri Ranteen esille nostamasta arviointikohdasta eivät olisi vieneet rahoitusta yli haamurajan. Tuolloin hanke olisi yhä jäänyt puolen pisteen päähän vaaditusta rajasta.

Suurin osa Verkkojen Eurooppa -haussa tuetuista ydinverkon radoista on valtioiden rajat ylittäviä hankkeita, joihin Länsirata ei lukeudu.

AVAINSANAT

Kela-korvauksiin uppoava summa puhutti kyselytunnilla – nyt tuli ministeriön selvitys

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on selventänyt Kela-korvausten rahoitusta, joka nousi tapetille torstain kyselytunnilla.

Kyselytunnilla SDP:n riveistä nostettiin esiin, että Kela-korvauksiin oltaisiin laittamassa yli 130 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus on aiemmin kertonut. Aiemmin hallitus oli linjannut 500 miljoonan euron summasta. Tästä saatiin lukemaksi 633 miljoonaa euroa. Summasta uutisoi torstaina ensin Helsingin Sanomat.

STM kertoo perjantaina tiedotteessaan, että hallitus käyttää hallitusohjelman mukaisesti Kela-korvausten kehittämiseen neljän vuoden aikana korkeintaan 335 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Tämä rahoitetaan hallituksen niin sanotusta investointiohjelmasta. Kela-korvauksiin osoitettu rahoitus ei ole STM:n mukaan pois hyvinvointialueilta.

STM:n mukaan tällä hetkellä virka-arvio kaikista hallituksen tekemien Kela-korvausmuutosten korvausmenoista yhteensä on 545 miljoonaa euroa neljässä vuodessa – ei 633 miljoonaa euroa.

– Tämän hetken arvion mukaan valtion rahaa ennakoidaan kuluvan noin 290 miljoonaa euroa, eli vähemmän mihin hallitusohjelmassa on varauduttu. Valtion lopullinen rahoitusosuus riippuu lopulta sekä palveluiden käytöstä että hallituksen päätöksistä 335 miljoonan euron raamin sisällä, tiedotteessa todetaan.

STM:n mukaan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu lisäisi vuonna 2025 Kela-korvausmenoja arviolta noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa.

Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan STM:n mukaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa.

AVAINSANAT

Rydmanilta todellinen yllätyslausunto vaalitentissä – ”Uutinen tuli vielä tähän loppuun”

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) puhumassa eduskunnassa helmikuussa.

Talk Helsinki -tapahtumassa Auto 25 & Mobility -näyttelyn lavalla Messukeskuksessa kuultiin tänään liikenneteemainen vaalitentti.

Keskustelemassa olivat poliitikoista Atte Harjanne (vihr.), Jouni Ovaska (kesk.), Nasima Razmyar (sd.), Wille Rydman (ps.) ja Daniel Sazonov (kok.).

Teemoina olivat muun muassa Helsingin ydinkeskustan liikenne, joukkoliikenne sekä parkkeeraukseen liittyvät ongelmat.

Tentin loppupuolella Wille Rydmanin ja Jouni Ovaskan välisessä sananvaihdossa kuultiin elinkeinoministeri Rydmanilta yllättävä lausunto.

Rydman pohti puheenvuorossaan, tiestön kunnostusta ja rahojen menoa.

– Yhtenä merkittävänä tekijänä itse asiassa tämän hetken hankkeissa on niin sanottu military mobility (sotilaallinen liikkuvuus). Siinä tullaan juuri siihen kysymykseen, että meidän on valitettavasti nyt alettava ajatella vähän sitäkin, että jos on tosi kyseessä, miten ne kaikista keskeisimmät väylät, joiden kautta meille tulee tiukassa tilanteessa apua, kestävät ja millaisessa kunnossa ne ovat. Tämä on sellainen ulottuvuus, joka tähän teiden kunnossapitoon on tullut uutena, erittäin tärkeänä, mutta vähän synkkänä ja valitettavana asiana, Rydman sanoi.

Jouni Ovaska puuttui tässä välissä keskusteluun.

– Kannattaisiko hylätä vaikka se Turun tunnin juna -hanke ja siirtää nekin rahat vaikka military mobilityyn? hän kysyi.

”Mitään ei tapahdu.”

-Eihän siihen Turun tunnin junaan oikeasti ole mitään rahaa tulossa, vaikka keskusta niin kovasti tuntuu kuvittelevan, Rydman vastasi.

– Siellä se lukee teillä edelleen, Ovaska sanoi, viitaten kenties Orpon hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että ”valtio toteuttaa Turun tunnin juna -hankkeen, joka käsittää Espoo-Salo-oikoradan rakentamisen ja Salo-Kupittaa-yhteysvälin parantamisen. Rakentaminen käynnistyy Espoo-Lohja ja Salo-Kupittaa-yhteysväleillä. Rakentamisvaihetta varten valtio varautuu osana investointiohjelmaa pääomittamaan rahoitusta kokoavaa yhtiötä, jonka osakkaina voivat valtion lisäksi olla kunnat.”

– Lukee lukee mutta mitään ei tapahdu, Rydman jatkoi.

– Uutinen tuli vielä tähän loppuun, Ovaska päätti keskustelun.

Turun tunnin juna -hanke tiedetään tärkeäksi etenkin pääministeri Petteri Orpolle (kok.).

Demokraatti ei ole ainakaan toistaiseksi tavoittanut Wille Rydmania kommentoimaan, mitä hän tarkoitti puheillaan ja viittasiko hän esimerkiksi kuntien nihkeyteen Länsiradan eli Turun tunnin juna -hankkeen rahoittamisessa.

Vaalikeskustelun striimasi suorana Ilta-Sanomat.

AVAINSANAT

”Aiheuttaisi lisäkustannuksia, ei säästöjä” – hankintalain muutosesitykselle tukku kriittisiä lausuntoja

Hankintalakiin suunnitteluista muutoksista on annettu lausuntopalvelussa yli 600 lausuntoa. Kriittisiä näkemyksiä esitysluonnoksesta ovat jättäneet esimerkiksi useat ministeriöt.

Esityksellä pyritään muun muassa lisäämään yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Tätä tavoitellaan muuttamalla esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien omistamia inhouse-yhtiöitä koskevaa sääntelyä.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa lausunnossaan, että osa ehdotetuista muutoksista kasvattaisi hankintojen toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia ja lisäisi juridisia riskejä.

-  Hyvinvointialueiden järjestämän ja valtion kokonaan rahoittaman sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta esityksen toteuttaminen nykymuodossaan aiheuttaisi lisäkustannuksia, ei säästöjä, STM toteaa.

Ministeriön mukaan esitys sellaisenaan lisäisi julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä entisestään, ”mikä ei ole toimivin tapa lisätä tarjousten määrää julkisissa hankinnoissa”.

Ympäristöministeriö toteaa, että esitys saattaisi johtaa haasteisiin lakisääteisten palveluiden, kuten jätehuollon, tuottamisessa.

-  Lisäksi muutos koskisi epätarkoituksenmukaisesti myös sellaisia sidosyksiköitä, jotka toimivat täysin ei-kilpailluilla markkinoilla, kuten jätevedenpuhdistuksessa.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ nostaa lausunnossaan esiin sen, että vaikutusarvion puutteellisuuden vuoksi säästötavoitteita tai tavoitetta kilpailun lisäämiseksi ei ole mahdollista arvioida.

Ministeriö huomauttaa myös, että hankintalaki on jo entuudestaan vaikea soveltaa.

-  Esitysluonnoksessa ei ole erityisesti onnistuttu yksinkertaistamaan olemassa olevaa sääntelyä.

Kriittisiä näkemyksiä esittää myös Kuntaliitto.

-  Kuntaliitto katsoo, että mietintöä ei tule valmistella hallituksen esitykseksi ennen kuin esityksen vaikutukset on tosiasiallisesti, monipuolisesti ja perusteellisesti arvioitu siten kuin lakiesityksen perusteleminen edellyttää. Lainsäätäjä ei voi päättää näin taloudellisesti ja käytännössä merkittävästä muutoksesta tietämättä sen vaikutuksia, tosiasioihin perustuen.

”Kilpailu johtaa alempiin hintoihin”

HANKINTALAIN muutokselle löytyy myös kannatusta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ovat jo aiemmin sanoneet odottavansa, että hallitus antaa keväällä eduskunnalle esityksen, joka hillitsisi inhouse-yhtiöiden käyttöä kuntien ja alueiden kilpailutuksissa.

Suomen Yrittäjät katsoo lausunnossaan, että esitettyjen muutosten myötä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin lisääntyisivät merkittävästi.

-  Lisääntynyt kilpailu julkisissa hankinnoissa voisi myös johtaa kustannussäästöihin pitkällä aikavälillä, sillä kilpailu pakottaa tarjoajat parantamaan tarjouksiaan ja tehostamaan toimintaansa.

Keskuskauppakamari katsoo, että esitys edistäisi toteutuessaan kilpailua sekä vahvistaisi markkinoiden ja yritysten toimintaedellytyksiä.

-  Yleisesti kilpailu johtaa alempiin hintoihin sekä laadukkaampiin palveluihin. Kilpailu kannustaa yrityksiä kehittämään ja innovoimaan tehokkaampia ja innovatiivisempia ratkaisuja.

Keskuskauppakamari toteaa, ettei esitys varsinaisesti helpota tai kevennä kilpailutuksia ja toivoo, että jatkotyössä sääntelyä kevennetään ja yksinkertaistetaan.

Terhi Riolo Uusivaara / STT

AVAINSANAT

Eduskunnassa sairastuneiden määrä on tasoittunut – etätyömääräys päättyy viikonloppuna

Eduskunnan virkakuntaa koskeva etätyömääräys päättyy viikonloppuna, kertoi eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio STT:lle. Määräys annettiin keskiviikkona eduskunnassa ilmenneen vatsatautiepidemian vuoksi. Virkakuntaa ohjeistettiin tuolloin jäämään etätöihin, jos läsnäolo eduskunnan tiloissa ei ollut välttämätöntä.

Perjantaina linjattiin, ettei etätyömääräys ole voimassa enää ensi viikolla.

Valtiopäivätyö on jatkunut myös epidemian ajan normaalisti eli esimerkiksi täysistunnot on pidetty.

Rauhio kertoi perjantaina iltapäivällä, että vatsatautiin sairastuneiden määrä on tasoittunut. Sairastuneita oli tiedossa 90, joista kuusi on kansanedustajia.

Rauhion mukaan tehokasta siivousta suoritetaan eduskunnan tiloissa edelleen ja myös tulevan viikonlopun aikana.

-  Ylläpidetään vielä tavallistakin enemmän siistiä perustasoa ja käytetään desinfiointiaineita.

HELSINGIN epidemiologinen toiminta kertoi torstaina selvittävänsä sairastuneiden määrän ja heidän oireensa sekä ohjaavansa osan sairastuneista näytteisiin epidemian aiheuttajan todentamiseksi.

Taudinaiheuttajaksi epäillään norovirusta.

Viranomaiset selvittävät myös, liittyvätkö sairastumiset mahdollisesti ruokailuun eduskunnan lisärakennuksen eli Pikkuparlamentin ravintolassa.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on tehnyt ravintolaan tarkastuksen, eikä siinä todettu huomautettavaa.

AVAINSANAT

US: Perussuomalaiset sai vain yhden ehdolle Karkkilassa – ”Siis oikein huonosti ovat tämän kunnan asiat”

Uudellamaalla Karkkilassa paljastui erikoinen tilanne, kun kuntavaalien ehdokaslistat julkaistiin.

Suurista puolueista sekä perussuomalaisilla että SDP:llä on vähemmän ehdokkaita kuin niillä on tällä hetkellä valtuustopaikkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että saivat puolueet kuinka paljon ääniä tahansa, niiden valtuustopaikkojen määrä putoaa joka tapauksessa.

Perussuomalaisilla on nykyisessä Karkkilan kaupunginvaltuustossa kolme paikkaa, mutta huhtikuun vaaleissa puolueella on vain yksi ehdokas, nykyinen perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Lehtonen. Tämä siitä huolimatta, että perussuomalaiset oli viime eduskuntavaaleissa Karkkilan suurin puolue.

-  Ääniä menee hukkaan, Lehtonen harmittelee Uudelle Suomelle.

-  Kokonaisuutena katsottuna se on vähän sotilaskarkuruutta. Meillä on asiat päin v***ua, voisi sanoa… siis oikein huonosti ovat tämän kunnan asiat.

Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset oli peräti Karkkilan suurin puolue 25,7 % kannatuksella. Viime kuntavaaleissa puolue oli kuitenkin vasta viidenneksi suurin ryhmä.

SDP:LLÄ on nykyisessä valtuustossa kuusi paikkaa, mutta vain neljä ehdokasta kevään vaaleissa. Karkkilan SDP:n puheenjohtaja Marianne Boström arvioi 8 400 asukkaan kaupungin vaikean taloustilanteen syyksi ehdokashankinnan haasteisiin.

-  Vaikka tänä vuonna tulos tulee positiiviseksi, niin pitkän päälle näyttää siltä, että pitäisi miljoonia säästää. Se on näissä pienissä ympyröissä aika paljon. Kai se on se, että kurjia päätöksiä joutuu tekemään, Boström pohtii Uuden Suomen haastattelussa.

Eniten kuntavaaliehdokkaita Karkkilassa on kaupungin perinteisellä valtapuolueella vasemmistoliitolla, kokoomuksella sekä sitoutumattomalla Karkkilaan sitoutuneet -yhteislistalla, jolla on nykyisen valtuuston suurin ryhmä.

Karkkilan valtuustoon valitaan 31 valtuutettua, ja ehdokkaita on huhtikuun vaaleissa 61.

AVAINSANAT