VALIKKO

Lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet – huolenaiheena heikentyneet uimataidot

Lasten ja nuorten hukkumiset ovat vähentyneet, mutta uimataidon heikentyminen huolettaa. Kuvituskuvassa lavastettu tilanne.
Demokraatti.fi/STT

Suomessa lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemantapaukset ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana dramaattisesti.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 1971 alle 15-vuotiailla tytöillä oli 109 ja pojilla 207 kuolemaan johtanutta vammaa. Vuonna 2017 nämä luvut olivat laskeneet 9:ään ja 12:een. Suurin lasku tapahtui kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvovahinkojen määrässä.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuosina 2020-2022 alle 15-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia tapahtui yhteensä 39, keskimäärin 13 vuodessa. Yleisimmät syyt ovat liikenneonnettomuudet ja hukkumiset.

Väestötasolla Suomessa tapaturma on kuitenkin neljänneksi yleisin kuolinsyy.

-  Tapaturmat ovat lapsilla ja nuorilla edelleen merkittävin kuolemantapauksia ja terveydenmenetyksiä aiheuttava syy, jota voidaan ehkäistä, vaikka kokonaiskuolleisuus on joka tapauksessa Suomessa tosi pieni, kertoo nuorten tapaturmia väitöskirjassaan tutkiva kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

KUOLEMANTAPAUKSIA tieliikenteessä ovat vähentäneet säädökset ja teknisten ratkaisujen kuten turvatyynyjen ja turvavöiden yleistyminen.

Samoin kodin kemikaaleihin usein liittyvät pienten lasten myrkytyskuolemat käytännössä katosivat sen jälkeen, kun turvakorkit tulivat pakollisiksi.

-  Myrkytyskuolemia ei ole yli 15 vuoteen ollut yhtäkään alle 15-vuotiailla, Korpilahti kertoo.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että Suomessa lasten ja nuorten tapaturmia on ehkäisty ohjelmatyön keinoin jo vuodesta 2009.

Yleisin syy alle 15-vuotiaan sairaalahoidolle on kaatuminen tai putoaminen, Korpilahti kertoo. Tähän kategoriaan kuuluvat myös liikuntavammat. Seuraavaksi yleisimmät syyt sairaalahoidolle ovat tieliikenneonnettomuudet sekä luokka nimeltä elottoman ympäristön mekaaniset voimat.

-  Luokkaan kuuluvat törmäämiset, tai jos esine tippuu tai kaatuu päälle, tämän tyyppiset tapahtumat, Korpilahti kertoo.

Neljäntenä ovat myrkytystapaturmat, jotka ovat vaatineet sairaalahoitoa. Nämä myrkytykset eivät kuitenkaan ole johtaneet kuolemantapauksiin.

HUKKUMISET ovat lasten ja nuorten osalta vähentyneet huomattavasti. Vuosina 2020-2022 hukkui yhteensä 9 alle 15-vuotiasta.

-  On kuitenkin nostettava esille se, että koronavuodet tekivät uimataidoille tosi isoa hallaa ja uima-opetuksen määrää on vähennetty monessa paikassa, Korpilahti sanoo.

Vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan kuudesluokkalaisista enää vain 55 prosenttia täyttää pohjoismaisen uimataidon määritelmän. Vielä vuonna 2016 tehdyssä edellisessä selvityksessä vastaava osuus oli 76 prosenttia.

-  On hirveän huolestuttavaa, jos kuudesluokkalaisista tällä hetkellä puolet pystyy uimaan niin, että pystyy selviytymään vedestä ylös.

KORPILAHDEN mukaan paras tapa ennaltaehkäistä tapaturmia arjessa ovat hyvät liikkumisen taidot ja ymmärrys vaaran paikoista. On hyvä varautua riskitilanteisiin ja osata toimia, kun tarve vaatii. Aikuisen esimerkki on tärkeä, myös turvavälineiden kuten pyöräilykypärän käytössä.

-  Pitää olla myös kyky toimia, jos jotain tapahtuu.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi ensiaputaitoja ja tietoa siitä, miten apu hälytetään paikalle.

Riskialttiita tekemisiä ei kannata lähteä täysin kieltämään lapselta.

-  Asioista pitää pystyä avoimesti keskustelemaan ja tuomaan riskejä esiin, että mitä voi tapahtua, niin että lapsikin ymmärtää sen, Korpilahti sanoo.

Liikkumisen taitojen puute itsessään jo altistaa tapaturmille. Liikunta tukee esimerkiksi tasapainoa ja koordinaatiokykyä, Korpilahti kertoo. Mieluummin siis pyöräilykypärä päässä pyöräilemään kuin ei pyöräilemään ollenkaan.

-  Eivät ne taidot kehity niin, että niitä ei harjoitella, Korpilahti toteaa.

Heidi Puomisto / STT

AVAINSANAT

Evan kysely: Donald Trump vähentää suomalaisten uskoa Naton turvatakuisiin

Naton jäsenmaiden sotilaita yhteistoimintaharjoituksessa 2023.
  • Kotimaa
  • 29.04.2025
  • 7:02
  • (Päivitetty: 28.04. 16:58)

Suomalaisten luottamus sotilasliitto Naton turvatakuisiin on heikentynyt selvästi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisen kauden aikana, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuore arvo- ja asennetutkimus.

Vain kolmasosa vastaajista uskoo, että turvatakuut muodostavat niin vahvan pelotteen, ettei kukaan uskalla hyökätä jäsenmaata vastaan.

Syksyyn 2023 verrattuna usko turvatakuiden pelotevaikutukseen on pudonnut 21 prosenttiyksikköä.

Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan yhä myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Sitä kannattaa 66 prosenttia vastaajista.

Nato-myönteisyys on kuitenkin laskenut viidessä kuukaudessa viidellä prosenttiyksiköllä. Se on nyt alimmillaan sitten jäsenyyden hakemisen toukokuussa 2022.

Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi, että muutosten taustalla on Yhdysvaltojen nykyinen linja.

-  Suomalaiset seuraavat ulkopolitiikkaa erittäin tiiviisti. Donald Trumpin puheet siitä, että riittävästi puolustukseensa rahaa käyttäviä Nato-maita ei välttämättä puolusteta, eivät ole jääneet suomalaisilta huomaamatta, Metelinen sanoi tiedotteessa.

SAMALLA näkemykset Yhdysvalloista ovat muuttuneet epäilevämmiksi. Vain 13 prosenttia suomalaisista arvioi Yhdysvaltojen toimivan maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsevan suomalaisten tuen.

Vastaavasti 29 prosenttia katsoi, että Suomen etu on tehdä Yhdysvaltojen kanssa mahdollisimman syvää yhteistyötä kaikissa asioissa. Tämä osuus on pienentynyt syksystä 2023 peräti 21 prosenttiyksikköä.

-  Trumpin kaudella suomalaisten ulkopoliittinen realismi on vahvistunut. Vaikka Yhdysvaltoja tarvitaan edelleen turvallisuuden takeena, suomalaisten odotukset ovat muuttuneet – kumppanuutta halutaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, Metelinen totesi.

Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn tulokset perustuvat yli 2  000 ihmisen vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaukset kerättiin 12.-24. maaliskuuta.

AVAINSANAT

Ensi- ja turvakotien liitto: Vauvaperheet voivat entistä huonommin ja tarvitsevat pikaista apua, jotta lapset eivät joudu välittömään vaaraan

Ensi- ja turvakotien liittokokous on erityisen huolissaan vauvaperheistä, joilla on vaikea elämäntilanne ja monia isoja haasteita samanaikaisesti. Taloudellinen epävarmuus on yksi eniten ahdistusta aiheuttavista asioista.

Apua hakevat vauvaperheet ovat merkittävästi huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin. Ensi- ja turvakotien liiton ensikotien asiakkaat kokevat palveluun tullessaan yleisesti stressiä, ahdistuneisuutta sekä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää pelkoa. Moni asiakas on kokenut lähisuhteissaan väkivaltaa ja muita pitkäaikaisesti vaikuttavia traumaattisia kokemuksia.

Helsingissä kokoontunut Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous vaatii tiedotteessaan odottaville ja vauvaperheille vahvempaa yhteiskunnan tukea. Vaikka lasten huostaanottojen kokonaismäärä on hieman laskenut, niin kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut.

Tämä kertoo siitä, että perheiden tilanteet pääsevät kehittymään niin pitkälle, että lapsi joutuu välittömään vaaraan. Sama ilmiö näkyy myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikodeissa.

Ensikotiin tulevat ovat aikaisempaa huonommassa kunnossa. Avun tarpeen syynä on yhtä aikaa vakavia ongelmia perhe-elämässä, mielenterveydessä ja taloudessa. Taustalla voivat olla myös neuromoninaisuuteen liittyvät juurisyyt.

OSA äideistä on tiedotteen mukaan yrittänyt saada apua jo ongelmien alkuvaiheessa. Yli puolet Ensi- ja turvakotien liiton tekemään vauvaperhekyselyyn vastanneista kertoo, että tarvitsisi apua, mutta sitä on vaikea saada.

Huolestuttavaa on, että ahdistus ja uupumusoireet ovat yleisiä jo raskausaikana. Kyselyyn vastanneet vanhemmat toivovat, että heidän huolensa omasta jaksamisestaan ja terveydestään tai vauvan tilanteesta otettaisiin vakavasti.

Vanhemmat toivovat, että tietoa erilaisista tukimuodoista olisi paremmin tarjolla. Sitä tulisi tarjota aktiivisesti esimerkiksi neuvoloissa. Joskus jo pieni apu, vaikkapa unineuvonta, voi auttaa vaikeimman hetken yli eivätkä pulmat pääse kärjistymään.

Merkittäväksi avun hakemisen esteeksi nousi uupumus eli kuormittuneena ei itse jakseta etsiä tietoa tai hakea apua.

ENSI- JA TURVAKOTIEN liittokokous on erityisen huolissaan vauvaperheistä, joilla on vaikea elämäntilanne ja monia isoja haasteita samanaikaisesti.

Ensikodeista apua hakevista äideistä kolmannes kertoo kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa. Määrä on ollut huolestuttava jo useamman vuoden. Ensikodeista apua saavat perheet tarvitsevat hyvin tiivistä tukea vauvan hoidossa esimerkiksi mielenterveyden haasteiden vuoksi.

Huolestuttavaa on myös se, että päihdeongelmallisille odottaville ja vauvaperheille tutkitusti vaikuttavaa kuntoutusta tarjoavien Pidä kiinni®-ensikotien tulevaisuus on taloudellisista syistä epävarmaa. Tiedotteen mukaan vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta 90 prosenttia ensikotikuntoutuksessa olleista äideistä elää tutkitusti päihteetöntä elämää yhdessä lapsensa kanssa (Salo 2024).

Tarvitaan konkreettisia keinoja vähentää vanhempien kokemaa kuormitusta ja yksinäisyyttä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat vauvaperheille ovat tärkeitä paikkoja vahvistaa vanhemmuutta.

– Painopisteen tulee olla sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa, mutta tarvitaan myös tiiviimpää sekä raskaus- ja vauva-aikaan erikoistunutta tukea, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen tiedotteessa.

TIIVIIMPÄÄ tukea tarjoaa esimerkiksi valtakunnallinen ensikotien verkosto, joka tukee perheitä vanhemmuuden ja elämänhallinnan haasteissa.

Vanhemmat voivat tulla ensikotiin odotusaikana tai vauvan kanssa. Ensikodissa tuetaan vanhemman ja vauvan suhteen kehittymistä sekä opetellaan vauvan tarvitsemaa huolenpitoa ja arjen hallintaa yhdessä.

– Raskaudenaikaisten palvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vauvaperheiden kuormitusta ei saa lisätä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.).

Ensikotiin tulevista joka viides aloittaa kuntoutukseen raskausaikana, kun vielä muutama vuosi sitten joka neljäs vanhempi sai apua jo raskaana ollessaan.

Liiton kyselyyn vastanneista perheistä kolme neljästä kokee jatkuvasti tai usein huolta ja stressiä siitä, riittävätkö rahat arjen perusmenoihin. Taloudellisen tilanteen vaikeudet ovat heijastuneet vastaajien kokemuksen mukaan mielenterveyden haasteina kahdessa kolmasosassa kyselyyn vastanneista perheistä ja viidenneksessä paljon.

Merkille pantavaa on, että vain hyvin pieni osa vastanneista perheistä koki voivansa itse omalla toiminnallaan parantaa perheen tilannetta.

Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että vauvaperheiden varhainen tuki varmistetaan, vaikeimmissa elämäntilanteissa oleville vauvaperheille on tarjolla erikoistunutta apua sekä järjestöjen mahdollisuudet olla lasten ja perheiden apuna turvataan.

AVAINSANAT

Miten käy valtion palkollisten toukokuun lakoille? Sekä sovintoa että lykkäystä esitetty

  • Kotimaa
  • 27.04.2025
  • 18:55
  • (Päivitetty: 27.04. 19:41)

Valtakunnansovittelija on antanut toisen sovintoehdotuksen valtiosektorin työriidassa. Samalla tulevia lakkoja yritetään lykätä virkariitalautakunnan kautta.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo sovitteluesityksestään viestipalvelu X:ssä.

Osapuolet antavat vastauksensa sovittelijan ehdotukseen maanantaina kello 20.

Valtion työmarkkinalaitos puolestaan kertoo jättäneensä valtakunnansovittelijalle ilmoituksen 8.-9. toukokuuta uhkaavan lakon saattamisesta valtion virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.

Käsittely tarkoittaa sitä, että mitä todennäköisimmin valtion työntekijöiden lakko lykkääntyy kahdella viikolla, kertoo Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen STT:lle.

SOPIMUSOSAPUOLET voivat saattaa työtaistelutoimenpiteen virkariitalautakunnan käsittelyyn, jos lakkojen arvioidaan vaarantavan yhteiskunnan tärkeät toiminnot.

Edellytyksenä on, että neuvotteluissa ei ole saavutettu yksimielisyyttä työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta.

-  Tämä Hätäkeskuslaitoksen kiinni laittaminen on itse asiassa niin kova lakkoase kuin voi olla, Ojanen sanoi.

Ojasen mukaan virkariitalautakunnassa on puolet työnantajien edustajia ja puolet palkansaajien edustajia. Virkariitalautakunta on hänen mukaansa kokoontunut viimeksi vuonna 2005, sillä vastaavia tilanteita ei ole ollut.

TYÖNTEKIJÖITÄ edustavat ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät tiistaina kolmannen lakkovaroituksen valikoiduille valtion työpaikoille. Lakon oli määrä alkaa 8. toukokuuta.

Lakon piti koskea 5  500:aa työntekijää. Lakon piirisssä ovat muun muassa Hätäkeskuslaitos, Tulli, suojelupoliisi ja poliisihallinto.

Palkansaajapuoli on ollut pettynyt siihen, ettei työnantaja ole suostunut maksamaan yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia valtion henkilöstölle.

Valtion virka-​ ja työehtosopimuksen piirissä on yhteensä 76  000 virkamiestä ja työntekijää.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Kulttuuri-inho kasvussa: tutkijan mukaan lasten totuttaminen kulttuuripalveluihin on jäänyt äitien vastuulle

Kuva Turun kaupunginteatterin esityksestä "Viiru muuttaa".
  • Kotimaa
  • 26.04.2025
  • 12:02
  • (Päivitetty: 26.04. 12:12)

Suomessa on tutkijan mukaan aiempaa enemmän ihmisiä, joita kulttuuri ei puhuttele – ja kulttuurin merkityksen vähättely on normalisoitumassa.

Suhde kulttuuripalveluihin näyttää eriytyvän yhä enemmän perheiden taustan ja tottumusten perusteella. Aktiivisesti kulttuuripalveluita käyttävien vanhempien lapsista kasvaa usein aktiivisesti kulttuurin pariin hakeutuvia aikuisia.

Naiset ovat aktiivisimpia kulttuurin käyttäjiä, mikä voi liittyä siihen, että tyttöjä yhä ohjataan kulttuuriharrastuksiin poikia enemmän. Naiset myös usein ottavat perheessään roolin kulttuuriin tutustuttajana ja palveluihin viejänä, kertoo Tampereen yliopiston valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti Riie Heikkilä.

Heikkilän mukaan korkea koulutus on vahvasti yhteydessä aktiiviseen kulttuuripalvelujen käyttöön. Koulutuksen merkitys on kasvanut entisestään 2000-luvulla.

-  Syntyy tietynlainen noidankehämainen efekti: mitä enemmän koulutusta vanhemmilla on, sitä todennäköisemmin he totuttavat lapsiaan kulttuurin pariin, millä on koko elämän säilyvä vaikutus.

AKTIIVISIMPIA kulttuuripalveluiden käyttäjiä Suomessa ovat 1940-1950-luvuilla syntyneet naiset. Nuoret ikäluokat ovat jäämässä jälkeen, mikä voi Heikkilän mukaan liittyä jo pitkään laskussa olleeseen koulutustasoon.

Suomessa on entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät koe soveltuvansa kulttuuripalvelujen käyttäjiksi – kulttuuri ei puhuttele heitä, eivätkä he koe olevansa sen pariin tervetulleita.

-  Mitä vähemmän ihmisellä on koulutusta, sitä todennäköisemmin hän saattaa kokea jopa inhoa tai uhmakkuutta koko kulttuuria kohtaan: ei voisi vähempää kiinnostaa.

Vähäisen kulttuurin käytön taustalla voi olla koulutustasosta riippumatta myös terveyssyitä tai ajankäytön haasteita. Moni kokee, että palvelut ovat liian kaukana tai ei ole ketään, kenen kanssa mennä niitä käyttämään.

JOHTAJAT ja toimihenkilöt käyvät Riie Heikkilän mukaan kulttuuripalveluissa enemmän kuin työntekijäasemassa ja työelämän ulkopuolella olevat.

Tulojen suuruudella ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä.

-  Sillä ei siis todistetusti ole väliä, maksaako teatterilippu 39 vai 35 euroa. Vielä 1980-luvulla suomalaisten koulutustaso oli korkeammalla kuin nyt, ja kulttuuria kulutettiin tasaisemmin kuin nykyään. Kaikkein tärkeintä olisikin purkaa eriarvoisuutta.

Sellainen puhe, jossa korkeakulttuuri on jotakin huonoa, turhaa tai elitististä, on normalisoitunut.

Heikkilä huomauttaa, että kulttuuripolitiikan keinoin on mahdollista ylläpitää tilannetta, jossa kaikki saavat tasapuolisen ja rikkaan kosketuspinnan kulttuuriin. Heikkilän mukaan suomalaiskouluissa on vuosikymmenten aikana luovuttu paljon erilaisista taito- ja taideaineista.

Fyysisillä kirjoilla on kouluissa tärkeä rooli oppilaiden lukijoiksi kasvamisen näkökulmasta. Samasta syystä myöskään kirjastojen resursseja ei kannattaisi Heikkilän mielestä vähentää.

-  Nykyään on paljon ihmisiä, jotka eivät koe minkäänlaista omistajuutta kulttuuriin. Myös sellainen puhe, jossa korkeakulttuuri on jotakin huonoa, turhaa tai elitististä, on normalisoitunut, ja osa ihmisistä tarttuu siihen herkästi.

KAUPUNKIEN keskusta-alueilla käytetään kulttuuripalveluita enemmän kuin syrjäisemmillä kaupunkialueilla.

Vähiten kulttuuripalveluita käyttävät maaseudulla asuvat suomalaiset, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju.

-  Esimerkiksi THL:n vuonna 2023 julkaistun Terve Suomi -tutkimuksen perusteella Helsingin hyvinvointialueella 86 prosenttia asukkaista oli käyttänyt kulttuuripalveluita viimeisen 12 kuukauden aikana ja 89 prosenttia koki kulttuuritarjonnan riittäväksi. Lapissa vastaavat luvut olivat 67 ja 59 prosenttia.

Teksti: STT / Janita Virtanen

AVAINSANAT

Demarinaiset: Kehysriihi tuki suurituloisia miehiä – näin se kurittaa matalapalkka-alojen naisia

  • Kotimaa
  • 26.04.2025
  • 9:59
  • (Päivitetty: 26.04. 10:00)

Demarinaisten mielestä hallituksen kehumat palkansaajien veronkevennykset auttavat pienituloisia, matalapalkka-alojen naisia vain nimellisesti. Rahallisesti suurin hyötyjä on suurituloinen – useimmiten mies.

Naisjärjestön laskelmien mukaan hallituksen kehysriihessään lupaamat toimet osuvat yllättävän tarkasti nimenomaan pienipalkkaisiin naisiin – mutta eivät suinkaan hyvässä mielessä.

– Nämä tehdyt päätökset kurittavat voimakkaasti työssäkäyvää naista ja useita perheitä, sanoo Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Helena Marttila tiedotteessa.

Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto vaikuttaa eniten palkansaajanaisiin, koska heillä liittoon kuuluminen eli järjestäytymisaste (60,9 %) on yleisempää kuin miehillä (48,5 %).

Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat työoloihin kasvatus- ja koulutusaloilla, jotka ovat naisvaltaisia.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen vie ruuhkavuosiaan elävien perheiden vähiä tuloja entisestään.

MYÖS HALLITUKSEN kehumat suorat veronalennukset hyödyttävät eniten suurituloisia palkansaajia, joista valtaosa on yhä miehiä.

– Heille kevennys voi tuoda jopa tuhansia euroja vuodessa, kun taas keskituloiselle on luvassa vain joitakin euroja kuussa, jos sitäkään, Helena Marttila muistuttaa.

Demarinaisten mielestä naisvaltaisten alojen työntekijöiden aseman parantaminen ja sukupuolten välisen palkkaeron korjaaminen jäi nyt sivuun, kun kuntavaalitappiostaan huolestunut hallitus päätti kiirehtiä tärkeimpien tukijoidensa eli hyvätuloisten etujen lisäämistä.

AVAINSANAT