VALIKKO

Kolmas lakkovaroitus valtion työpaikoille – ”Käsittämättömän heikkoa arvostusta henkilöstöä kohtaan”

Lakkovahteja Ilmatieteen laitoksen edessä Helsingissä 22. huhtikuuta.

Ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ovat jättäneet kolmannen lakkovaroituksen valikoiduille valtion työpaikoille.

Lakko alkaa torstaina 8. toukokuuta vuorokauden alkaessa ja päättyy perjantai-iltana 9. toukokuuta. Lakon piirissä ovat poliisin lupapalvelut kaikissa toimipisteissä sekä työtehtävät Kaakkois-Suomen, Itä-Suomen ja Oulun poliisilaitosten toimipisteissä.

Lakko vaikuttaa myös muun muassa työhön Hätäkeskuslaitoksessa, Ilmatieteen laitoksessa, Helsingin ja Riihimäen vankiloissa, Tullissa ja Suojelupoliisissa.

Lakkoon on menossa yli 5 500 valtion virkamiestä ja työntekijää. Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on 76 000 virkamiestä ja työntekijää.

Järjestöjen mukaan lakon ulkopuolelle rajataan tehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle tai merkittävää vaaraa omaisuudelle.

VALTIOSEKTORIN työriidassa ei eilen päästy sopuun ja aiemmin ilmoitetut lakot ovat alkaneet. Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan sovittelua jatketaan torstaina.

Pro, Juko ja JHL näkevät työnantajan osoittavan ”syvää välinpitämättömyyttä” henkilöstöä kohtaan, kun se ei halua maksaa yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia valtion henkilöstölle.

– Valitettavasti joudumme jatkamaan ja laajentamaan lakkoja. Työnantaja ei ole edelleenkään valmis hyväksymään yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia, jotka valtion palkansaajat kiistatta ansaitsevat. Tämä osoittaa käsittämättömän heikkoa arvostusta henkilöstöä kohtaan, järjestöt toteavat tiedotteessa.

Järjestöt muistuttavat, että valtion virkamiesten ja työntekijöiden ansiosta yhteiskunta toimii ja turvallisuudesta pidetään huolta.

AVAINSANAT

Huomasitko tämän työtaistelun: tanssinopettajat aloittivat lakkonsa

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liittoon kuuluvat tanssinopettajat ovat menneet lakkoon. Työnseisaus näkyy lauantaina ensin eteläsuomalaisissa tanssioppilaitoksissa, ja se laajenee tiistaina muun muassa Turkuun.

Liiton mukaan lakkoihin päädyttiin, koska alan työehtosopimusta ei ole saatu neuvotteluteitse aikaan, eikä työnantaja ole suostunut yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin. Valtakunnansovittelija yrittää sovitella lakkoa vappuaatosta alkaen.

Jos sovittelussa ei onnistuta, lakot jatkuvat 3. toukokuuta ainakin pääkaupunkiseudun tanssiopistoissa. Alalla on myös sijaistuskielto kaikkialla Suomessa.

Liiton mielestä ala on palkkakuopassa, etenkin suhteessa työntekijöiden koulutusvaatimuksiin. Akateemisesti koulutetulla taidetanssinopettaja-maisterilla lähtöpalkka jää jo nyt paikkakunnasta riippuen 2091-2144 euroon kuukaudessa.

 

AVAINSANAT

Tanssinopettajat lakkoon lauantaina – työehdoista ei päästy sopuun

Tanssiopettajien työehdoista ei ole syntynyt sopua, kertoo työnantajia edustava Palvelualojen työnantajat Palta.

Palta, Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ovat sovittelijan avulla hakeneet ratkaisua, mutta tuloksia ei ole saatu.

Tämä merkitsee, että Temen lakot tietyissä tanssiopistoissa toteutuvat lauantaina sekä ensi viikon tiistaina ja lauantaina. Lakkoon menee tanssiopistoja muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä Turussa.

Työriidan sovittelu jatkuu vappuaattona eli ensi viikon keskiviikkona.

Palta harmitteli lakkojen alkamista ja sanoi, että ne osuvat ikävästi tanssikoulujen kevätnäytösten ja harjoitusten aikaan. Alan toimijoiden taloudellinen tilanne on Paltan mukaan heikko.

-  Alalla on nähty toiminnan lopettamista ja konkursseja. Paltan tavoitteena on alan toiminta- ja kilpailukykyä turvaava ja edistävä ratkaisu, joka mahdollistaa tanssikoulujen toiminnan jatkumisen ja tuntien monipuolisen tarjoamisen sekä työpaikkojen säilymisen, sanoi Paltan neuvottelujohtaja Kaisa Lakovaara tiedotteessa.

Teme linjaa, että se hakee tanssinopettajille samoja palkankorotuksia kuin muillakin aloilla jaetaan, eli meneillään olevan kierroksen yleiseksi linjaksi muodostunutta 7,8 prosenttia vuosille 2025-27.

Temen toiminnanjohtajan Karoliina Huovilan mukaan tanssinopettajien palkat ovat matalat ja aiemmilla kierroksilla on tehty muita aloja heikompia palkkaratkaisuja.

-  Tämä kestämätön tie ja on johtanut siihen, että yhä useampi tanssinopettajana työllistyvä joutuu täydentämään ansiotaan sosiaaliturvalla. Kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka on alimmillaan alle 2  000 euroa, Huovila sanoi tiedotteessa.

Uutista täydennetty klo 15.42 osapuolten kommentein.

AVAINSANAT

Pelastusalan ammattilaisille uusi puheenjohtaja

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Jari Koivuluoman (kuvassa) Tampereelta.

Koivuluoma on pelastaja ja oikeustieteen maisteri. Hän on työskennellyt SPALissa neuvotteluasiantuntijana viime vuoden syyskuusta alkaen. Koivuluoma aloittaa tehtävässään 1. toukokuuta, liiton tiedotteessa kerrotaan.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Petteri Broström Varsinais-Suomesta ja Pekka Pajala Helsingistä. Helsingissä pidetyssä liittokokouksessa valittiin myös SPALin uusi liittohallitus kaudelle 2025 – 2029.

SPAL ajaa ja valvoo pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskusammattilaisten etuja ja oikeuksia sekä edistää heidän hyvinvointiaan työelämässä. SPAL on Suomen suurin pelastushenkilöstön ammattiliitto ja Ammattiliitto Jytyn jäsenliitto.

AVAINSANAT

Ratkeaako lentäjien työriita vappuaattona? – Uusi ratkaisuehdotus annettu

Palvelualojen työnantajat Palta on antanut tänään valtakunnansovittelijan johdolla uuden esityksen Finnairin liikennelentäjiä koskevan työriidan ratkaisemiseksi.

Suomen liikennelentäjäliitto SLL antaa vastauksensa ratkaisuehdotukseen vappuaattona 30. huhtikuuta.

Palta ja SLL ovat neuvotelleet Finnairin liikennelentäjien uudesta työehtosopimuksesta viime elokuusta lähtien. Työriitaa on ratkottu valtakunnansovittelijan toimistolla, ja aiemmin SLL on hylännyt kolme sovintoehdotusta.

Palta kertoo tiedotteessa, että Finnair on joutunut työtaisteluiden alusta lukien perumaan yli 1 500 lentoa. Kyseessä on Paltan mukaan yksi Finnairin historian pisimmistä työtaisteluista.

Paltan neuvottelujohtaja Heini Wiik-Blåfield vetoaa SLL:ään sovun syntymiseksi ja työrauhan palattamiseksi. Hän kertoo tiedotteessa, että esitys on Paltan näkökulmasta hyvä ja tasapainoinen. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset.

– Antamamme kokonaisesitys on mielestämme lentäjille erittäin hyvä kokonaisuus ja vastaa moniin heidän esille nostamiinsa tarpeisiin. Se on myös työnantajalle kustannusvaikutuksiltaan toteutettavissa oleva, hän sanoo.

AVAINSANAT

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa, Teollisuusliiton Aalto sanoo

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliiton mukaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa yleissitovuutta sekä juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa.

Teollisuusliitto pitää erittäin ongelmallisena hallituksen päätöstä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeus. Hallitus puuttuu samalla myös työnantajaliittojen jäsenyyden verovähennysoikeuteen.

Liiton mukaan päätös romuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kun kannusteet ottaa osaa järjestäytyneisiin työmarkkinoihin heikkenevät.

– Yleissitovuuden romuttaminen uhkaa kymmenien tuhansien työntekijöiden työehtoja. Hallituksen ideologinen viha ay-liikettä kohtaan tekee mahdottomaksi työntekijöiden etujen ja oikeuksien tehokkaan puolustamisen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.

Päätös vaikuttaa Aallon mukaan väistämättä myös nykyisten työehtosopimusten sopimuskausien pituuteen.

– Liiton on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Verovähennysoikeuden poisto on myös työehtosopimuksiin liittyvä asiakokonaisuus, hän sanoo.

Teollisuusliitossa uskotaan, että lopulta verovähennysoikeuden poisto koskettaa tosiasiallisesti vain työntekijäpuolta. Liitto pitää selvänä, että työnantajayhdistyksissä löydetään keinot kiertää hallituksen päätös.

– Hallitus on tähän asti toteuttanut kaikki toimensa siten, että ne heikentävät vain työntekijäpuolen asemaa. Eiköhän tähänkin muutokseen rakenneta sisään takaportti, josta työnantajapuoli voi livahtaa ulos. Tämä hallitus toteuttaa järjestelmällisesti kaiken, mitä elinkeinoelämä siltä odottaa, Aalto tykittää.

Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä.

TEOLLISUUSLIITTO ei ole ilahtunut myöskään hallituksen veropäätöksistä.

– On vastuutonta jakaa satojen miljoonien veronkevennyksiä suurituloisille ja miljardiluokan veronkevennyksiä elinkeinoelämälle ja samalla väittää, että se hyödyttää kaikkia. Kyse ei ole mistään kasvupolitiikasta. Kyse on hyvinvointivaltion historian suurimmasta sammonryöstöstä, Aalto kuvailee.

Teollisuusliitto muistuttaa, että Suomessa on jo eilusti yli vuosikymmenen ajan pyritty kasvattamaan taloutta keventämällä yritysten verotusta ja maksurasitusta. Teollisuusliitto kritisoi, että nykyinen hallitus jatkaa samalla linjalla, vaikka näyttöä onnistumisista ei ole.

– Elinkeinoelämän voimakkaan lobbaustyön maksumiehiksi joutuvat jälleen tavalliset suomalaiset työntekijät, joiden turvaverkkoja ja palveluita leikataan tämän kulutusjuhlan rahoittamiseksi. Hallituksen suurituloisia ja elinkeinoelämää hyödyttävät veropäätökset voidaan tiivistää kolmeen sanaan: Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä, Aalto lataa.

Teollisuusliitto ryöpyttää hallitusta myös väitteistä, että se päätöksillään vahvistaisi merkittävästi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Liitto huomauttaa, että hallituksen muut toimet mitätöivät veronalennusten vaikutuksia.

Teollisuusliitto listaa, että hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa, heikentänyt työehtoja, vaikeuttanut edellytyksiä neuvotella palkankorotuksista ja viimeisimpänä kertonut poistavansa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

– Hallitus antaa yhdellä kädellä veronkevennyksiä mutta ottaa toisella kädellään pois palkkaa, työehtoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lopputulos on miinusmerkkinen. Jos hallitus haluaisi aidosti vahvistaa työntekijöiden ostovoimaa, se pyrkisi varmistamaan työntekijäjärjestöjen toimintaedellytyksiä, eikä jatkuvasti moukaroisi niitä erilaisilla heikennystoimilla, Aalto toteaa.

AVAINSANAT