VALIKKO

Kesätyöpaikkoihin on nyt tunkua – hakijoina myös muut kuin nuoret ja opiskelijat

Kesätyöpaikkoihin ovat pyrkineet tänä keväänä myös muut kuin nuoret ja opiskelijat. Lyhyemmät työpestit kiinnostavat nyt myös kokeneempia työnhakijoita, sanoo työnhakupalvelu Duunitorin viestintäpäällikkö Maiju Karhunen.

-  Epävakaa taloustilanne ja ylipäänsä huono työllisyystilanne näkyvät suoraan kesätyöpaikkojen määrässä. Avoimia kesätyöpaikkoja on entistä vähemmän, ja samaan aikaan hakijoita on liikkeellä tosi runsaasti, hän vertaa.

Duunitorin ilmoituksia kesätyöpaikoista on luettu Karhusen mukaan tällä hakukaudella yli 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime kaudella.

-  Näitä ilmoituksia on luettu tällä kaudella yli 13,4 miljoonaa kertaa. Tämä kertoo osaltaan siitä, että kesätöitä ovat hakeneet tällä kertaa varmasti monet muutkin kuin nuoret.

Tällä hakukaudella, marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin, julkaistiin Duunitorilla vajaat 22  000 ilmoitusta kesätyöpaikoista. Määrä on vajaan kymmeneksen pienempi kuin viime kaudella samana aikana.

ELINKEINOELÄMÄN keskusliiton (EK) tiedot kesätyöpaikoista ovat ainakin hieman valoisammat.

-  Kyselyn perusteella jäsenyrityksissämme olisi kesällä tarjolla noin 110  000 kesätyöpaikkaa. Määrä on kasvanut edellisvuotisesta parilla tuhannella, kertoo osaamisen asiantuntija Mikko Vieltojärvi EK:sta.

Hänkään ei silti kuvaile tilannetta hyväksi.

-  Pitemmällä aikavälillä voi sanoa, että jos EK:lla on tarjolla yli 120  000 kesätyöpaikkaa, sitten on aihetta kutsua kesätyövuotta hyväksi.

Vieltojärven mukaan muutokset siinä, minkä tyyppisiä ja minkä alojen kesätöitä tulee tarjolle, ovat vuosittain melko pieniä.

Samansuuntainen on Duunitorin Karhusen käsitys: kärkipäässä ovat säännöllisesti ravintola- ja matkailuala, myynti ja kauppa, sosiaali- ja hoiva-ala, rakennusala sekä teollisuus ja teknologia.

-  Mutta valitettavasti täytyy todeta, että kaikilla noilla aloilla kesätyöpaikkojen ilmoitusmäärä on nyt laskenut. Erityisen selvästi tämä näkyy sosiaali- ja hoiva-alalla.

SOK:N rekrytointipäällikkö Annina Hyvönen kertoo STT:lle, että heillä kesätyöilmoituksia suunnataan myös kaikille ikäluokasta riippumatta.

-  Muutama alueosuuskauppa markkinoi kesätyöpaikkoja niin, että ne ovat iättömiä. Näin kannustetaan eri-ikäisiä hakemaan.

Hakijamäärät lomasijaisiksi ovat olleet Hyvösen mukaan SOK:llakin kasvussa.

Kaikki kolme työn tarjonnan ammattilaista korostavat, että kesätyön etsinnässä ei pidä luovuttaa, vaikka ei heti tärppäisi.

-  Esimerkiksi meillä Duunitorissa on huhtikuun puolivälissä vielä avoinna yli 2  600 kesätyöilmoitusta, Karhunen painottaa.

EK:n Vieltojärvi muistuttaa, että kesätöitä voi saada viime hetkilläkin, jos työpestiin valittu peruuttaa tulonsa.

Jo nuorimmat, alle 18-vuotiaat, osaavat Karhusen mukaan nähdä kesätyön arvon.

-  Duunitorin kesätyökyselyn mukaan heille tärkein asia ei ole palkka vaan mahdollisuus saada työkokemusta.

AVAINSANAT

Matkailumaksu pohjoisen turisteille, tappiollisille lentoreiteille lisää tukea?

  • Kotimaa
  • 23.04.2025
  • 23:52
  • (Päivitetty: 24.04. 0:02)

Hallitus on lämmennyt Lapin lomakeskusten toivomille matkailumaksuille, joita perittäisiin ainakin ulkomaisilta turisteilta. Myös tappiollisille kotimaan lentoreiteille hallitus aikoo jakaa lisää rahaa.

Kehysriihen toimenpiteiden listauksessa mainitaan, että valtio aikoo toteuttaa Suomessa aiemmin tuntemattoman matkailumaksun alueellisena kokeiluna. Mitä aluetta tässä tarkoitetaan, ei ole vielä selvillä.

Muun muassa Rovaniemellä on ideoitu Etelä-Euroopan maiden kaltaista turistiveroa eli erikseen perittävää muutaman euron lisämaksua alueella majoittujille. Tällä katettaisiin matkailijavirtojen alueen infralle aiheuttamia kuluja.

Hallitus muistuttaa kuitenkin, että kokeilun toteuttamisedellytykset täytyy ensin selvittää. Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitäkään, olisiko maksun vaatiminen laillista, keneltä sitä voisi periä, ja asettaisiko se Suomen eri alueita epätasa-arvoiseen asemaan.

MAAKUNTIEN lobbarien iloksi hallitus lupaa jatkaa myös kotimaan tappiollisten reittilentojen tukemista. Kehysriihen suunnitelmissa tätä varten varataan rahaa ainakin alkuvuoteen 2028 asti.

Jo nyt valtion rankan tuen turvin Helsinki-Vantaalta lennetään muun muassa Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan ja Poriin.

Jopa lentokenttäyhtiö Finavia on toivonut, että valtio luopuisi kannattamattomien lentoreittien ylläpidosta ja tukisi mieluummin niille paikkakunnille kulkevaa muuta joukkoliikennettä. Tie- ja ratainvestoinnit hyödyttäisivät kaikkia näiden alueiden liikkujia suhteellisesti enemmän kuin puolityhjinä lentävät reittilennot.

Samalla valtion varoja säästyisi kannattavien lentoasemien toiminnan parantamiseen.

AVAINSANAT

Uusi arvio yllättää: Suomessa onkin jo näin paljon karhuja

Karhu uimassa Kuhmossa.

Karhukanta on Suomessa kasvussa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Luken arvion mukaan Suomessa voi olla nyt tuplasti enemmän mesikämmeniä kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa.

Luken mukaan viime syksynä ennen metsästyskauden alkua täällä oli arviolta 1  816-2  375 kontiota. Kasvua olisi noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

Ursus arctosin populaatio on vahvistunut melko tasaisesti vuodesta 2004 alkaen. Silloin metsänkuninkaita eli Suomessa arviolta tuhatkunta.

TÄNÄ VUONNA uusi ennuste suurpetojen lukumäärästä ennen metsästyskautta on 2  062-2  745 nallea.

Kantaa arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa uudella populaatiomallilla. Luken ohjelmajohtajan Katja Holmalan mukaan aikaisempi menetelmä osoittautui herkäksi havainnointiolosuhteiden vaihtelulle.

Uusi malli huomioi entistä tarkemmin otson lisääntymisbiologian, pitkäikäisyyden sekä aiempaa laajemman aineistopohjan.

AVAINSANAT

Uusi tutkimus paljastaa: on tuurista kiinni, saako yläkoululainen tukea oppimiseensa

Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita, Oulun yliopistossa tehty väitöstutkimus kertoo. Tieto tuentarvitsijoista ei kulje opettajien kesken, eikä tukeminen tai sen suunnittelu ole kouluissa oikein kenenkään hallussa.

Väitöksen mukaan yksi keskeisimmistä havaituista ongelmista on opettajien toimimaton yhteistyö. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, ja aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea.

-  Inklusiivisen koulun tavoitteiden mukaan oppimisen tuki pitäisi suunnitella ja toteuttaa opettajien yhteistyönä, mutta yläkoulun rakenteet eivät tätä tue. Opettajien mukaan yhteistyölle ei ole varattu aikaa, sen sisältöjä ei ole määritelty eikä käytännön toteutuksesta ole yhteistä käsitystä, väitöstutkimuksen tehnyt Ninnu Kotilainen toteaa tiedotteessa.

Väitöstutkimuksen aineistona olivat sähköiset kyselyt, joihin vastasi yhteensä 54 tukea saanutta oppilasta, 115 aineenopettajaa sekä 63 erityisopettajaa.

VÄITÖKSESTÄ käy ilmi, että toimijoilla on eri käsitys tuen tavoitteista. Oppilaiden mukaan tukea ei saa heti, kun sitä tarvitsee, ja se saattaa loppua äkillisesti. He haluaisivat tukea erityisopettajilta, mieluiten pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

Aineenopettajilta he odottavat enemmän kärsivällisyyttä ja huomiota. Saamaansa tukea he pitävät kuitenkin pääosin hyvänä.

Aineenopettajien mielestä kaikkien tarvitsevien oppilaiden tulee saada oppimiseensa tukea, mutta opettajilla tulisi olla aikaa myös lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen ja luokissa tulisi saavuttaa työrauha.

Erityisopettajat puolestaan ajattelevat, että riittävä tuki auttaa paitsi oppilaita ja opettajia myös koko koulun kehittymistä inklusiivisemmaksi.

-  Määrittelyn ongelmat ulottuvat erityisopettajien ja aineenopettajien työnkuvaan. Kun vastuita tuen asioissa ei ole määritelty, opettajaryhmien välille syntyy tarpeetonta vastakkainasettelua, Kotilainen huomauttaa.

JOHTOPÄÄTÖKSENÄ väitöskirjassa katsotaan, että yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin. Väitöksen mukaan avaimet tuen kehittämiseen ovat käsitteiden määrittely, yhteistyön rakenteet, riittävät resurssit ja yhteinen ymmärrys tuen tavoitteista.

Oppimisen tuki uudistuu elokuun alussa. Uudistuksessa on kiinnitetty huomiota yhteistyön sujuvoittamiseen opettajien välillä.

AVAINSANAT

Kela: Näin köyhiä suomalaisnuoret ovat naapurimaihin verrattuna

Lähes 30 prosenttia 20-29-vuotiaista suomalaisista nuorista aikuisista jää alle pienituloisuusrajan, kertoo Kela. Asumistukien takia he eivät kuitenkaan ole yhtä köyhiä kuin vertailumaissa.

Nuorten aikuisten pienituloisuus on Suomessa yleisempää kuin monessa verrokkimaassa, Kela kertoo tiedotteessaan. Lukema on suurempi kuin Ruotsissa, Alankomaissa ja Virossa.

Verrokkimaista ainoastaan Tanskassa nuorten aikuisten pienituloisuus on Suomea yleisempää, hieman yli 30 prosenttia. Virossa sen sijaan vain noin 15 prosenttia nuorista aikuisista luokiteltiin pienituloisiksi.

Kelan tekemässä selvityksessä yhden ihmisen talouden pienituloisuusraja on Suomessa 1  451 euroa kuukaudessa. Kussakin maassa on oma rajansa, joka määrittyy maan mediaanitulojen mukaan.

Lisäksi lukuihin vaikuttavat muiden kotitalouteen kuuluvien ihmisten tulot. Kelan mukaan esimerkiksi Virossa ja Alankomaissa on muita verrokkimaita yleisempää, että nuoret aikuiset asuvat vielä vanhempiensa kanssa, joten nuorten pienituloisuus on näissä maissa matalampaa.

PIENITULOISTEN suomalaisten nuorten aikuisten tulot ovat kuitenkin keskimäärin korkeampia kuin verrokkimaissa. Suomessa nuorten aikuisten tulot jäävät keskimäärin 17 prosenttia pienituloisuusrajan alapuolelle.

Kaikissa verrokkimaissa lukema on yli 20 prosenttia.

-  Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten pienituloisuus ei siis ole yhtä syvää kuin verrokkimaissa, mikä on ilahduttava havainto, Kelan tutkija Miska Simanainen sanoo tiedotteessa.

Suomen alhaista lukemaa selitetään Kelan tiedotteessa asumisen tuilla. Jos asumisen tukia ei huomioitaisi, olisi Suomen nuorten aikuisten köyhyyskuilu vertailun maista toiseksi suurin.

AVAINSANAT

Satakunnan hyvinvointialueelle synkkä yt-uutinen: 123 ihmistä irtisanomisvaarassa

Hyvinvointialue ei ole vielä yksilöinyt, mistä sotepalveluista ihmisiä irtisanotaan eniten.
  • Kotimaa
  • 22.04.2025
  • 18:17
  • (Päivitetty: 22.04. 18:18)

Satakunnan hyvinvointialue aikoo karsia enintään 283 työtehtävää yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena. Suuri osa leikkauksista toteutetaan työntekijöiden irtisanomisina.

Aluehallitus hyväksyi esityksen tiistaina.

Irtisanomisuhan alla on enintään 123 ihmistä. 112 voi joutua siirtymään toisiin tehtäviin tai heidän toimenkuvansa muuttuvat.

Lisäksi aluehallituksen mukaan mahdollisia määräaikaisia lomautuksia voidaan käyttää rajatusti.

Neuvottelut päättyivät erimielisinä, kerrotaan hyvinvointialueen tiedotteessa.

TAVOITTEENA yt-prosessissa oli vähentää henkilöstökuluja 10 miljoonalla eurolla hyvinvointialueen talouden alijäämän kattamiseksi. Kumulatiivinen alijäämä on alustavien tietojen mukaan silti yhä 110 miljoonaa euroa.

Neuvottelut koskivat koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Yt-neuvottelut alkoivat helmikuun puolivälissä ja päättyivät maaliskuun lopussa.

AVAINSANAT