VALIKKO

”Kasvutoimi voi muuttua laskutoimeksi” – Yrittäjät eivät innostu Murron työryhmän veroehdotuksesta

Pk-yritysten edustajat kannattavat perintö- ja lahjaveron poistamista, mutta ääni muuttuu kellossa, jos poisto pitäisi rahoittaa osinkoverotuksen ja luovutusvoittoveron kiristämisellä.

Yrittäjät eivät kannata perintö- ja lahjaveron poistamista, jos se rahoitetaan kiristämällä osinkoverotusta ja luovutusvoittoveroa. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä kyselystä pienten ja keskisuurten yritysten edustajille.

Kyselyn mukaan selvä enemmistö eli 69 prosenttia yrittäjistä kannattaa perintö- ja lahjaveron poistamista, jos kysymyksessä ei oteta kantaa siihen, miten poisto rahoitetaan.

Kannatus kääntyy kuitenkin vastustukseksi, jos perintö- ja lahjaveron poisto olisi tarkoitus rahoittaa tiukentamalla osinkoverotusta ja luovutusvoittoveroa, kuten kasvutoimia kartoittanut Risto Murron työryhmä on hiljattain ehdottanut. Tässä tapauksessa perintö- ja lahjaveron poistoa tukee vain 20 prosenttia ja vastustaa 57 prosenttia yrittäjistä.

-  Yhden veron alentaminen johtaa herkästi toisen korottamiseen. Talouden kasvutoimi voi muuttua helposti talouden laskutoimeksi, kommentoi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen tiedotteessa.

Osinkoveron huojennus monelle tärkeä

Pk-yritysten edustajilta tiedusteltiin myös, mikä vero vaikuttaa eniten heidän haluunsa kasvattaa yritystä. Kyselyn mukaan eniten kasvuhaluihin vaikuttavat listaamattomien yritysten osinkovero ja ansiotulovero. Kumpikin vero sai kyselyssä 18 prosenttia maininnoista.

Lähes yhtä moni eli 17 prosenttia yrittäjistä nimesi arvonlisäveron eniten kasvuhaluihin vaikuttavaksi veroksi.

Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus on kyselyn perusteella tärkeä asia monille osakeyhtiömuodossa toimiville yrittäjille. Osakeyhtiöyrittäjistä noin kaksi kolmasosaa sanoi, että osinkoverotuksen kiristäminen vähentäisi heidän yrityksensä kasvuhaluja. Neljäsosa osakeyhtiöyrittäjistä oli sitä mieltä, ettei osinkoverotuksen tiukennus söisi kasvuhaluja.

-  Osinkoverotuksen kiristäminen olisi myrkkyä yritysten ja koko talouden kasvulle. Se söisi monen yrittäjän motivaatiota kasvattaa yritystään, Salminen sanoo.

Kaikista kyselyyn vastanneista yrittäjistä vain seitsemän prosenttia nimesi perintö- ja lahjaveron eniten kasvuhaluihin vaikuttavaksi veroksi. Yhteisövero keräsi maininnoista 11 prosenttia.

Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa runsaat 1  100 pk-yritysten edustajaa. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 2,9 prosenttiyksikköä.

Tekijä: Iiro-Matti Nieminen / STT

AVAINSANAT

Professori: Yksi asia on tässä veroalessa varmaa – valtion velka kasvaa

Hallituksen keskiviikkoiset veronalennuspäätökset tulevat lisäämään Suomen velanottoa tulevaisuudessa, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.

Kosonen perustelee tätä sillä, että hallituksen päättämät veronkevennykset ovat paljon suurempia kuin niitä korvaavat leikkaukset ja veronkiristykset.

Hallitus ja valtiovarainministeriö luottavat niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittavat lopulta itse itseään, kun työnteko ja investoinnit lisääntyvät.

-  Pitäisi uskoa todella isoihin dynaamisiin vaikutuksiin, että se menisi tasapainoon, Kosonen sanoo.

-  Tutkimuksen perusteella tällaisiin isoihin dynaamisiin vaikutuksiin ei ole syytä uskoa. Pieniä positiivisia vaikutuksia voi olla.

HALLITUS päätti keskiviikkona keventää muun muassa ansiotulojen verotusta ja yhteisöveroa.

Ajatuksena on, että suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverojen keventäminen kannustaisi enempään työntekoon ja lisätulojen hankkimiseen. Sitä kautta talous kasvaisi.

Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Kososen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurituloisten veronkevennykset maksavat itseään takaisin osittain.

-  Mutta todennäköisesti etumerkki vaikutuksesta valtion talouteen on negatiivinen. Tuskin ne kompensoivat ihan täysin itseään, Kosonen sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hieman yllättäen, että myös yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset olisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittäviä.

Tuomas Kosonen ei ole huomannut samaa.

-  Tutkimus ei ole pystynyt todentamaan merkittäviä dynaamisia vaikutuksia, että voisi sanoa, että tällaiset veronalennukset lähellekään maksaisivat itseään takaisin, hän kuitenkin sanoo.

Yhteisöveroa kevennetään 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämä maksaa 830 miljoonaa euroa.

Hallituksen toiveena on, että tämä saisi investointeja ja teollisia pääomia virtaamaan Suomeen. Tapahtuuko näin?

-  No ei. Kansainvälisestikin on tutkittu yritykseen kohdistuvia verotuksia. Kirjallisuus on siinä yksimielinen, että vaikutukset ovat positiivisia yrityksiin, mutta kuitenkin aika pieniä suhteessa veron muutoksiin.

Kosonen viittaa myös VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön aiempaan tutkimukseen. Kun viimeksi yhteisöveroa kevennettiin noin kymmenen vuotta sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin, tutkijat havaitsivat pienille yrityksille pieniä positiivisia vaikutuksia. Suurille yrityksille ei löydetty vaikutuksia.

AINAKAAN heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti nostaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027.

-  Siinä on ehkä vähän vain sellainen lumetemppu saada yhden vuoden budjetti näyttämään paremmalta, Kosonen sanoo.

Hän ei pidä tätä niin sanottua siltarahoitusta oleellisena pitkän aikavälin budjettiharkinnan kannalta.

Kosonen sanoo, että pysyvät menot pitäisi myös rahoittaa pysyvillä tuloilla. Nyt kyseessä on yhden vuoden paikkaus. Kosonen lisäksi huomauttaa, että jos rahat olisivat rahastossa, ne tuottaisivat.

”Siltarahoituksen” jälkeen hallitus luottaa kohenevan talouskasvun suurelta osin riittävän veronkevennysten rahoittamiseen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Kysely: Suomalaisyritysten epävarmuus maailmalla kasvaa – harva on silti tehnyt konkreettisia varautumistoimia

  • Talous
  • 24.04.2025
  • 7:07
  • (Päivitetty: 24.04. 8:29)

Viime aikoina kiristyneet geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet epävarmuutta suomalaisissa suurissa yrityksissä, kertoo OP:n Yrityspulssi-kyselytutkimus. Se ei silti ole vielä johtanut suuriin muutoksiin investointisuunnitelmissa tai toimitusketjuissa.

Maalis-huhtikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suurista yrityksistä Suomessa arvioi, että kuluvan vuoden kansainvälisen toimintaympäristön muutokset luovat riskejä yrityksen toimintaan.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi Yhdysvaltain tullipolitiikka ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen.

Samoin 60 prosenttia yrityksistä kokee, että toimintaympäristö on muuttunut vuoden 2025 aikana vaikeammaksi ennakoida.

-  Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa geopolitiikka vaikuttaa yritysstrategiaan aiempaa suoremmin. Näkemyksemme mukaan erityisesti protektionismin uhka ja kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt huolestuttavat yrityksiä, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi sanoo tiedotteessa.

EPÄVARMUUDESTA huolimatta vain 17 prosenttia yrityksistä kertoi keskittävänsä investointeja nyt jatkuvuuden turvaamiseen kasvun sijasta.

Yritykset ovat kuitenkin tehostaneet varautumistaan muutoksiin. Vastanneista yrityksistä 66 prosenttia kertoo tehneensä varautumisjärjestelyitä arvoketjussa mahdollisesti tapahtuvien muutosten varalta.

Kuitenkin vain 16 prosenttia kertoo tuoneensa toimitusketjuja kotimaahan tai lähialueille torjuakseen protektionismin uhkaa.

Epävarmassa tilanteessa eri skenaarioihin varautuminen korostuu, ja yrityksistä 57 prosenttia kertoo lisänneensä panostuksia skenaariotyöhön kansainvälisen toimintaympäristön muutosten vuoksi.

Yrityspulssin toteutti Taloustutkimus ja siihen vastasi sata suomalaista yritystä, joiden liikevaihto oli vähintään 200 miljoonaa euroa.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina aikavälillä 12. maaliskuuta – 8. huhtikuuta, joten tiedot kerättiin suurelta osin ennen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti järeistä tulleistaan lähes kaikille maailman maille 2. huhtikuuta.

AVAINSANAT

Matkailumaksu pohjoisen turisteille, tappiollisille lentoreiteille lisää tukea?

  • Kotimaa
  • 23.04.2025
  • 23:52
  • (Päivitetty: 24.04. 14:06)

Hallitus on lämmennyt Lapin lomakeskusten toivomille matkailumaksuille, joita perittäisiin ainakin ulkomaisilta turisteilta. Myös tappiollisille kotimaan lentoreiteille hallitus aikoo jakaa lisää rahaa.

Kehysriihen toimenpiteiden listauksessa mainitaan, että valtio aikoo toteuttaa Suomessa aiemmin tuntemattoman matkailumaksun alueellisena kokeiluna. Mitä aluetta tässä tarkoitetaan, ei ole vielä selvillä.

Muun muassa Rovaniemellä on ideoitu Etelä-Euroopan maiden kaltaista turistiveroa eli erikseen perittävää muutaman euron lisämaksua alueella majoittujille. Tällä katettaisiin matkailijavirtojen alueen infralle aiheuttamia kuluja.

Hallitus muistuttaa kuitenkin, että kokeilun toteuttamisedellytykset täytyy ensin selvittää. Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitäkään, olisiko maksun vaatiminen laillista, keneltä sitä voisi periä, ja asettaisiko se Suomen eri alueita epätasa-arvoiseen asemaan.

MAAKUNTIEN lobbarien iloksi hallitus lupaa jatkaa myös kotimaan tappiollisten reittilentojen tukemista. Kehysriihen suunnitelmissa tätä varten varataan rahaa ainakin alkuvuoteen 2028 asti.

Jo nyt valtion rankan tuen turvin Helsinki-Vantaalta lennetään muun muassa Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan ja Poriin.

Jopa lentokenttäyhtiö Finavia on toivonut, että valtio luopuisi kannattamattomien lentoreittien ylläpidosta ja tukisi mieluummin niille paikkakunnille kulkevaa muuta joukkoliikennettä. Tie- ja ratainvestoinnit hyödyttäisivät kaikkia näiden alueiden liikkujia suhteellisesti enemmän kuin puolityhjinä lentävät reittilennot.

Samalla valtionyhtiön varoja säästyisi, ja Finaviakin pystyisi parantamaan palveluita niillä lentoasemilla, joille on markkinaehtoista liikennettä ja kysyntää.

Juttua muokattu 24.4. klo 14:06, lisätty muoto ”valtionyhtiön varoja säästyisi” aiemman ”valtion varoja säästyisi” -ilmaisun tilalle.

AVAINSANAT

Hallitus ankarana ”massimuijille”: influensserien suosima osakevaihtokikkailu pysäytetään

Hallitus kertoo poistavansa osinkoverotuksen porsaanreiät, jotka ovat houkuttaneet muun muassa somejulkkiksia kikkailemaan yritystensä osakevaihtojärjestelyillä veroetujen saamiseksi.

Kehysriihen tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi, että vastedes osakevaihtojärjestelyjen keinottelumainen hyödyntäminen osinkoverotuksessa estetään.

Purra mainitsi erityisesti niin sanotut ”massimuijat”, joihin verosuunnittelutapa on henkilöitynyt.

FINNWATCH-järjestö kertoi viime syksynä, että tunnetut somevaikuttajat olivat perustaneet holdingyhtiöitä, joihin he olivat siirtäneet varsinaista liiketoimintaansa keskinäisten osakevaihtojen avulla.

Järjestely on täysin laillista, mutta keinotekoisesti paperilla yrityksen arvoa paisuttamalla yritys pystyy jakamaan omistajilleen enemmän verottomia osinkoja.

Helsingin Sanomat kertoi talvella, miten muun muassa sijoittajainfluensseri Natalia Salmela oli järjestänyt KPMG-yhtiön kanssa asiakastilaisuuksia, joissa oli jaettu erilaisia ohjeita aggressiivisen verosuunnittelun maksimoimiseksi. Hän käytti tilaisuuksiin kutsutuista ihmisistä nimenomaan massimuija-termiä.

Nyt tämän verokikkailutavan poistaminen lisää valtiovarainministeriön laskelmien mukaan verotuloja 30 miljoonaa euroa.

AVAINSANAT

Kyllä nyt Metaa ja Applea kirpaisee: EU rankaisi markkinarikkomuksista jättisakoilla

EU-komissio on määrännyt teknologiajätti Applelle sekä Facebookin ja Instagramin emoyhtiölle Metalle maksettavaksi satojen miljoonien eurojen sakot.

Komission mukaan yhtiöt ovat toistuvista varoituksista huolimatta rikkoneet EU:n digimarkkinasäädöksiä (DMA).

Applen maksettavaksi tulee 500 miljoonaa euroa. Meta joutuu maksamaan 200 miljoonaa euroa.

Applen rikkomukset koskevat sen sovelluskauppaa App Storea.

EU:n mukaan sovellusten kehittäjien, jotka jakavat sovelluksiaan Applen sovelluskaupassa, tulisi voida ilmaiseksi informoida käyttäjiä vaihtoehtoisista tarjouksista App Storen ulkopuolella, ohjata heidät tarjouksiin ja antaa heidän tehdä ostoksia.

Komission mukaan Apple ei kuitenkaan ole täyttänyt tätä velvoitetta.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Meta on taas rikkonut velvoitettaan tarjota käyttäjille palvelu, joka käyttää vähemmän hyväksi näiden henkilökohtaisia tietoja.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on varmistaa, etteivät digimarkkinat toimi täysin teknologiajättien ehdoilla. Sillä halutaan myös suojata markkinoiden reilua kilpailua.

SAKKORATKAISU tuli samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltain tullineuvotteluiden kanssa.

Digijättien rankaiseminen onkin ollut poliittisesti herkkä asia, sillä teknologiayhtiöt ja niiden omistajat ovat Donald Trumpille läheisiä.

EU:n virkamiehet ovat toistuvasti todenneet niin julkisesti kuin taustakeskusteluissa, että digijätteihin kohdistuva tutkinta on itsenäinen, kauppasodasta erillinen prosessinsa.

Ilmassa on kuitenkin ollut huolta siitä, miten EU:n päätös Yhdysvalloissa tulkitaan. Saksalaisen Handelsblatt–lehden mukaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin siirtänyt päätöstä useita kertoja.

Komissiolla on käynnissä myös Tiktokiin kohdistuva tutkinta digipalvelusäädöksen (DSA) nojalla.

Se tutkii muun muassa sitä, onko Tiktok laiminlyönyt velvoitteitaan torjua ulkopuolista vaalivaikuttamista Romanian viime vuoden presidentinvaalien yhteydessä.

AVAINSANAT