VALIKKO

Kansanedustaja käytettävissä Demarinaisten johtoon

Kansanedustaja Helena Marttila (sd.).

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) ilmoitti eilen jättävänsä SDP:n naisjärjestön Demarinaisten puheenjohtajuuden.

Demarinaisille valitaan uusi puheenjohtaja tulevassa liittokokouksessa marraskuussa Seinäjoella.

Kansanedustaja Helena Marttila (sd.) kertoo, että on käytettävissä ehdolle Demarinaisten johtoon. Uudenmaan demarinaisten hallitus on tänään päättänyt esittää häntä ehdokkaaksi.

Marttila toimii tällä hetkellä SDP:n tasa-arvo- ja ihmisoikeustyöryhmän puheenjohtajana. Hän on myös Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja.

Marttila pitää Demarinaisten puheenjohtajuutta tärkeänä vaikuttamisen paikkana puolueessa ja toteaa järjestön olevan porukkana mahtava voimavara vaikuttaa asioihin.

– On tärkeä pyrkiä entistä enemmän esillä naiskysymyksiä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä kysymyksiä julkisessa keskustelussa, Marttila mainitsee esimerkkinä.

Marttila sanoo, että hän on ollut suorastaan harmissaan siitä, että naiskysymykset ovat tällä hetkellä niin ajankohtaisia.

– Maailmalla on monia esimerkkejä aidosta tasa-arvon takapakista. Ei Suomi ole tälle immuuni, hän toteaa.

Hän nostaa ilmaan esimerkiksi anti-gender-liikehdinnän ja naisten köyhyyden.

– Onhan köyhyydellä edelleen naisen kasvot monella tapaa Suomessa. Matalapalkka-alojen tilanne ja vientimalli ovat myös ajankohtainen teema. Itselleni sosiaalityöntekijänä naisvaltaisten alojen palkkakuoppa on asia, jota on parannettava.

Marttila haluaisi kehittää muun muassa järjestön viestintää niin, että viesti tavoittaa laajemmin tavallisen kaduntallaajakin.

Marttila nostaa esiin Demarinaisten pitkää historiaa ja näkee, että se on sosialidemokraattisen liikkeen sisällä arvostettu toimija. Liitto perustettiin vuonna 1900 heinäkuussa.

– Liikkeellä on ollut vaikuttavia puheenjohtajia, Tytti Tuppurainen viimeisimpänä.

AVAINSANAT

Kohutulle laille sinetti – Stubb vahvisti

Kuva: Getty Images

Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut sairaaloiden päivystysten ja leikkaustoimintaa koskevan sääntelyn muutokset, valtioneuvosto tiedottaa.

Sairaalaverkkoesitys puhutti ennen joulua paljon myös hallituksen sisällä.

Vuoden 2025 alusta lähtien Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella voi osittain suorittaa leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävää päiväkirurgiaa ja lyhytjälkihoitoista eri erikoisalojen leikkaustoimintaa, vaikka kyseisissä kaupungeissa ei ole ympärivuorokautista monierikoisalaista päivystystä.

Näissä sairaaloissa voi suorittaa edellä mainittua kirurgiaa, vaikka niissä lakkaisi monierikoisalainen päivystys alueen oman päätöksen perusteella jo aiemmin kuin lainsäädäntö tätä edellyttää eli 1.10.2025 lukien. Näissä sairaaloissa voi myös tietyin edellytyksin suorittaa väliaikaisesti päiväkirurgiana toteutettavia polven ja lonkan primaareja tekonivelleikkauksia siirtymäkauden aikana, joka jatkuu 30.6.2028 saakka.

HUS-yhtymän sairaaloissa saa suorittaa edellä tarkoitettua leikkaustoimintaa. Lisäksi lakimuutosten myötä muussakin terveydenhuoltoa toteuttavassa toimintayksikössä voi suorittaa tiettyjä anestesiologista osaamista edellyttäviä nukutusta tai puudutusta vaativia kevyitä toimenpiteitä.

VALTIONEUVOSTON asetuksella säädetään kevään aikana tarkemmin edellä tarkoitetuista leikkauksista ja toimenpiteistä, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan. Hyvinvointialue voi hankkia näitä leikkauksia ja toimenpiteitä myös yksityiseltä palveluntuottajalta.

Niin sanottua raskasta kirurgiaa saa hankkia vain sellaiselta yksityiseltä palveluntuottajalta, jonka sairaala on julkisen yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan välittömässä läheisyydessä ja jolla on kyseiseen sairaalaan erottamaton toiminnallinen yhteys.

Sairaaloiden päivystystä koskevat muutokset tulevat voimaan 1.10.2025. Muutosten myötä kullakin hyvinvointialueella on yksi nimetyllä paikkakunnalla sijaitseva yliopistollinen sairaala tai keskussairaala, jossa saa ja on velvoite ylläpitää väestölle avointa ja sairaalan toiminnan varmistavaa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.

Uudellamaalla HUS-yhtymä voi kuitenkin päätöksensä perusteella ylläpitää tällaisia sairaaloita useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Laissa myös säädetään, millä paikkakunnilla on mahdollista ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä ja millä paikkakunnilla vaihtoehtoisesti rajattua ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon päivystystä.

AVAINSANAT

Soinilta ikävä ennustus perussuomalaisille: ”Kyllä kansa tietää”

Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini muistelee blogikirjoituksessaan, miten yksi ”Jytkyn siivittäjiä oli kepulaisen ympäristöministerin yhdessä RKP:n kanssa junailema maaseudun haja- asutusalueiden jätevesiasetus eli niin sanottu paskalaki”.

”Otin käyttöön tokaisun paskalaki on paska laki. Se tehosi. Kepu kyykkäsi ja loppu on historiaa.”

Soinin mielestä sairaalaverkkojen päivystyksiin liittyneet rajoitukset on perussuomalaisten paskalaki.

”Sairaalapäätös = Persujen paskalaki.”

Soini uskoo ja ennustaa, että perussuomalaiset kyykkää pahasti kunta- ja aluevaaleissa.

”Kyllä kansa tietää, että sairaalapäätös on Persujen paska laki. Ei ole laitaa, että:

– Oulaskankaalta Ouluun on päivystysmatkaa 140 km. Moniko Helsingin herra tai hienostorouva on valmis matkustamaan päivystykseen Turkuun?

– RKP hoiti tasa-arvoa siten, että sekä Pietarsaaressa että Kokkolassa , etäisyys 40 km, yöpäivystys säilyy. Persut hyväksyi tämän ja äänesti tämän puolesta.”, Soini kirjoittaa.

”Kepu ja RKP junailivat paskalain. Hinnan maksoi Kepu. Sairaalapäätöksen junaili RKP ja persut. Hinnan maksaa Persut”, hän näkee.

AVAINSANAT

Nyt tulee lakiin selkeät rajat – ministeri toivoo kännyköiden käytön rajoittamista myös välitunneilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti tänään, että perusopetuslakia muutetaan. Puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttö oppitunnin aikana sallitaan vain rajoitetusti.

Hallitus antoi esityksen asiasta tänään. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi elokuun alusta.

Oppituntien aikana puhelinten tai muiden mobiililaitteiden käyttö olisi pääsääntöisesti kielletty ja sallittu vain tietyin edellytyksin. Oppilas saisi jatkossa käyttää puhelintaan tai mobiililaitettaan oppitunnilla vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitoonsa, OKM:n tiedotteessa avataan.

Osana uudistusta koulun tulee jatkossa antaa tarpeelliset järjestyssäännöt puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän (sisältäen välitunnit ja ruokailu) aikana.

OPETUSMINISTERI Anders Adlercreutz (r.) sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, että esityksen taustalla on huoli opetuksesta ja oppimisen edellytyksistä.

Kansainvälisessä vertailussa on ministerin mukaan selvinnyt, että mobiililaitteiden käytön rajoittaminen parantaa erityisesti heikkojen oppilaiden edellytyksiä pärjätä koulussa.

Adlercreutzin mukaan esitys on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että se kieltää kännyköiden käytön oppitunnilla, jollei opettaja toisin määrää.

Kännykän käyttö voi olla tarpeen esimerkiksi lääketieteellisistä tarpeista. Kännykät saattavat olla hyvä apuväline terveydentilan seurantaan liittyen.

– Isossa kuvassa pääsääntö 0n se, että kännykät eivät ole osa opetustilannetta, Adlercreutz sanoi medialle.

Kännyköiden käyttö on tulevan lainsäädännön myötä mahdollista kieltää koko koulupäiväksi. Adlercreutz toivoo, että koulut tarttuisivat tähän. Hän huomauttaa, että tähän liittyen järjestyssäännöt tehdään yhteistuumin niin, että opettajat, oppilaat ja vanhemmatkin ovat mukana.

– Itse toivon, että koulut käyttäisivät mahdollisuutta, joka tässä annetaan, että käyttöä rajoitettaisiin myöskin välituntien aikana. Koen, että sillä on merkitystä myöskin sosiaalisten taitojen kehittämisen näkökulmasta.

Adlercreutz painotti, että myös välitunneille on tärkeä luoda mahdollisuus normaaliin kasvokkain tapahtuvaan kanssakäyntiin.

Hän tuntui ajattelevan myös, että kännykän käytön rajoittaminen voisi auttaa kiusaamisen vastaisessa työssä.

– Tiedämme, että koulukiusaamisessa on käytetty usein kännykällä otettua materiaalia ja jaettu eteenpäin.

ADLERCREUTZIN mukaan eri kouluissa tilanne on erilainen. Jotkut ovat löytäneet keinoja navigoida jo nykyisessä lainsäädäntökehikossa.

Uusi lainsäädäntö pyrkii luomaan selkeyttä tilanteeseen, mutta tunnistamaan myös koulujen erilaiset tarpeet.

Adlercreutz muistutti myös, että kouluissa pitää pitää huolta siitä, että digitaalisia kyvykkyyksiä opitaan.

Hänen mukaansa nyt ei haluta kääntää selkää digitaaliselle todellisuudelle, vaan kyse on siitä, miten henkilökohtaisen kännykän rajoittamisella voidaan taata opiskelurauha.

AVAINSANAT

Harkimo pamauttaa: Orpon hallituksen on erottava

Kansanedustaja Harry Harkimo vaatii uudenvuoden alla, että kesällä 2023 aloittanut Orpon hallitus eroaa.

Liike nytin puheenjohtajan mukaan Suomeen on saatava monivuotinen, yli hallituskausien kantava talousohjelma.

– Nyt on korkea aika arvioida Orpon ja Purran hallituksen saavutukset ja mitään muutoksia ei näillä toimilla ole luvassa, vaan se vie maan talouden päin seinää. Nyt pitää tehdä nopeita ja rohkeita päätöksiä, jotka tähtäävät talouskasvuun, Harkimo sanoo tiedotteessaan.

Harkimon mukaan hallituksen lupaukset velkaantumisen lopettamisesta ja talouden kuntoon laittamisesta ovat ”täyttä valetta”.

– On aivan turha enää syyttää edellistä hallitusta. Talouden lähtökohdat olivat tiedossa, kun vaalilupauksia annettiin. Velkaantuminen kiihtyy sillä vauhdilla, että olemme pian EU:n tarkkailuluokalla ja joku muu päättää asioistamme.

AVAINSANAT

Entinen oikeuskansleri Paavo Nikula on kuollut

Paavo Nikula.

Entinen oikeuskansleri Paavo Nikula on kuollut, kertoo Helsingin Sanomat.

Nikula kuoli lauantaina 82-vuotiaana. Asiasta kertoo HS:lle hänen poikansa Jone Nikula.

Paavo Nikula toimi oikeuskanslerina eli ylimpänä laillisuusvalvojana vuosina 1998-2007. Nikula erosi oikeuskanslerin tehtävästä sen jälkeen, kun hän oli saanut äkillisen aivoverenvuodon alkuvuodesta 2007.

Nikula oli syntynyt vuonna 1942 Helsingissä. Hän oli valtiosääntöoikeuden asiantuntija ja koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti.

VUOSINA 1978-1979 Nikula toimi liberaalien edustajana oikeusministerinä Kalevi Sorsan (sd.) kakkoshallituksessa.

Sittemmin Nikula siirtyi vihreisiin ja nousi vuonna 1991 kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä. Nikula istui eduskunnassa vuoteen 1998, jolloin hän siirtyi oikeuskansleriksi.

Urallaan Nikula toimi myös muun muassa tasa-arvovaltuutettuna 1987-1991 sekä Espoon kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

AVAINSANAT