VALIKKO

Juhana Vartiainen: Ei jatkoa Helsingin pormestarina – ”Olen luonteeltani julkinen keskustelija ja talousjärjen saarnaaja”

  • Helsinki
  • 14.08.2024
  • 14:13
  • (Päivitetty: 14.08. 14:59)

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ei hae jatkokautta. Hän kirjoittaa asiasta omilla verkkosivuillaan.

– Olen pitkän pohdinnan jälkeen päättänyt, että en aio hakea toista kautta Helsingin pormestarina.

Vartiainen käy tekstissä läpi kauttansa, mutta sanoo sitten:

– Vaikka olen yllä luetellut saavutuksia, olen myös kokenut, että pormestarin tehtävä ei aina vastaa sitä, mikä on minulle tutkija-ekonomistina ominaisin työskentelytapa. Olen luonteeltani julkinen keskustelija ja talousjärjen saarnaaja.

– Rakastan keskustelua, niin privaatisti kuin julkisesti, ja avaan entisen yliopisto-opettajan tapaan mieluiten ajatukseni lähestulkoon sensuroimattomana kaikille. Mutta poliittisena johtajana ja pormestarina oppii pian sen, että tällainen tapa keskustella ei välttämättä aina edistä asioita siten kuin toivoisi.

Vartiainen kertoo toivovansa, että löytää uusia ja kiinnostavia tehtäviä pormestarikautensa loputtua kesäkuussa 2025.

Vartiainen valittiin Helsingin pormestariksi vuonna 2021.

AVAINSANAT

Vihreät jakoivat Helsingin luottamustoimiaan – apulaispormestariksi Vanhanen

Reetta Vanhanen on jo kolmannen kauden valtuutettu Helsingistä.

Helsingin vihreä valtuustoryhmä esittää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestarikseen kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhasta. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Vihreät saavat tällä valtuustokaudella ensimmäistä kertaa johdettavakseen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Helsingissä, joka kuului aiemmin demareille.

Vihreiden varsinaisena pormestariehdokkaana vaaleissa ollut kansanedustaja Atte Harjanne ilmoitti taannoin kieltäytyvänsä apulaispormestariudesta, koska haluaa keskittyä eduskunta- ja valtuustotyöhönsä.

-  Haluan apulaispormestarina ensimmäisenä hoitaa koulujen ja päiväkotien perusasiat kuntoon ja varmistaa työrauhan kouluille ja opettajille, Reetta Vanhanen toteaa Helsingin vihreiden tiedotteessa.

Vanhanen on 34-vuotias lääketieteen tohtori ja kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu.

VIHREIDEN ENTINEN apulaispormestari Anni Sinnemäki saa puolueeltaan Helsingin kaupunginvaltuuston toisen varapuheenjohtajan pestin.

Virallisesti uudet apulaispormestarit ja luottamushenkilöiden paikat nimitetään uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa heti kesäkuun alussa.

Vasemmistoliitto nimesi pari päivää sitten Paavo Arhinmäen jatkamaan puolueelle tulleessa liikunnan ja vapaa-ajan apulaiskaupunginjohtajan tehtävässä.

AVAINSANAT

Orpo neuvoi Ylellä ay-liikettä: Toimikaa niin että liittoihin halutaan liittyä

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttamista ihmisten oikeudella tehdä itse valintoja.

-  Haluamme nähdä tämän niin, että kun me kevennämme samaan aikaan kaikkien palkansaajien verotusta, jokainen voi sitten, kun käteen jää enemmän rahaa, tehdä itse valinnan, hän sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.

Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessään keventää ansiotulojen verotusta.

Ilta-Sanomat uutisoi valtiovarainministeriön laskelmista, joiden mukaan esimerkiksi ammattiliittoon kuuluvilla pienituloisilla ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto syö ansiotuloverotuksen kevennyksen vaikutuksen nettotuloihin lähes kokonaan.

-  Katsoimme sen kuitenkin mielestäni niin, että jokaisen kohdalla se jää kuitenkin vielä positiivisen puolelle, Orpo totesi.

Orpon mukaan palkansaajien näkemykset ovat hallitukselle äärettömän tärkeitä, mutta palkansaajajärjestöjen politiikka on ”asia erikseen”. Hänen mukaansa palkansaajajärjestöjen on huolehdittava, että niiden toiminta on niin vetovoimaista, että palkansaajat haluavat liittyä liittoihin.

-  Suomessa saa edelleenkin liittyä liittoon ja maksaa sen jäsenmaksun, pääministeri totesi.

ORPO PERUSTELI muutoinkin hallituksen puoliväliriihessä tehtyjä suuria vero- ja muita uudistuksia.

-  Kyllä, tähän liittyy riskiä, mutta suurempi riski on olla tekemättä mitään.

Orpon mukaan toimilla tähdätään siihen, että velkaantuminen lähtee laskuun, työllisyys kohenee, Suomen talouden tilanne paranee ja bruttokansantuote kasvaa.

-  Näillä päätöksillä painamme velkasuhteen tulevina vuosina EU:n haluamalle uralle.

HALLITUS PÄÄTTI puoliväliriihessään myös niin sanotusta ”siltarahoituksesta”. Tässä on kyse siitä, että ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Tätä paikkaamaan hallitus päätti ottaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027. Orpolta kysyttiin, minkä takia puuttuvaa rahaa ei otettu yksinkertaisesti lainana markkinoilta.

-  Lainan määrä alkaa olla hyvin kriittisillä tasoilla, ja korkomenot pelkästään valtion lainasta ovat jo yli kolme miljardia vuodessa, Orpo vastasi.

Hän sanoi myös, että kaikki hallitukset ovat käyttäneet valtion omaisuutta ja tasetta erilaisiin investointeihin.

-  Toiseksi me haemme potkua sille, että me saamme talouden käänteen aikaan. Rytmin muutos.

Orpo sanoi, että Valtion eläkerahastosta ei voida kuitenkaan ottaa ”määräänsä enempää”, kun häneltä kysyttiin, voisiko sieltä ottaa rahaa myös esimerkiksi suurentuvien puolustusmenojen kattamiseen.

AVAINSANAT

Kaikkonen voitonvarmana: Nyt alkoi matkani kohti pääministerin pestiä

Kaikkonen puhui puoluevaltuustonsa kokouksessa Helsingissä.

Puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo kuntavaalivoiton osoittavan, että keskustalla on mahdollisuudet nousta jopa pääministeripuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Kaikkonen teki ennustuksiaan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina.

Hän muistutti, ettei keskusta ole tehnyt ”plusmerkkistä tulosta” kuntavaaleissa 25 vuoteen.

– Jos me jatkamme tekemistä sillä tavalla, mitä kuntavaaleissa ja aluevaaleissa nähtiin, on vaalivoittoja edessä myös lisää, Kaikkonen hehkutti.

VAALITULOKSEN perusteella seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomuksen ja demarien sinipuna saattaa olla vahvoilla, mutta sillä yhdistelmällä Suomea ei Kaikkosen mielestä saada kääntymään nousuun.

Vain keskusta pystyy hänen mielestään tarjoamaan maalle paremman vaihtoehdon.

– Keskusta hakee seuraavissa vaaleissa suomalaisilta suurinta luottamusta, ykköspaikkaa, pääministeripuolueen asemaa seuraavissa eduskuntavaaleissa, hän ilmoitti.

– Vaalit osoittivat, että ihmiset kaipaavat vaihtoehtoa nykymenolle ja nykyisten vallanpitäjien politiikalle, otteille ja asenteelle, Kaikkonen sanoo.

TAVOITTEEN saavuttamista helpottavat hänen mielestään nykyisen hallituksen tunaroinnit ja omaan jalkaan sahaamiset, joita etenkin perussuomalaiset tekevät kannattajakunnalleen.

Veronalennusten ja leikkauspäätösten kohdistumista Kaikkonen pitää epäreiluna kaikille keski- ja pienituloisille palkansaajille.

– Ei nimittäin ole oikeudenmukaista räätälöidä yli satatonnia vuodessa tienaaville satojen miljoonien veronalennus samalla kun vanhustenhoidon ja koulujen rahoitusta leikataan kovalla kädellä, Kaikkonen luettelee.

Valittua linjaa hän kuvailee kokoomuksen unelmaksi ja kovan oikeiston etujen vaalimiseksi.

Kehysriihessä tehty täyskäännös velanoton hyväksymisessä on kova riski, ja se jättää Kaikkosen mielestä valtavan taakan seuraavalle hallitukselle.

– Arvostan sitä, että hallitus tekee ison muutoksen epäonnistuneessa politiikassaan, Kaikkonen irvailee.

AVAINSANAT

Demarinaiset: Kehysriihi tuki suurituloisia miehiä – näin se kurittaa matalapalkka-alojen naisia

  • Kotimaa
  • 26.04.2025
  • 9:59
  • (Päivitetty: 26.04. 10:00)

Demarinaisten mielestä hallituksen kehumat palkansaajien veronkevennykset auttavat pienituloisia, matalapalkka-alojen naisia vain nimellisesti. Rahallisesti suurin hyötyjä on suurituloinen – useimmiten mies.

Naisjärjestön laskelmien mukaan hallituksen kehysriihessään lupaamat toimet osuvat yllättävän tarkasti nimenomaan pienipalkkaisiin naisiin – mutta eivät suinkaan hyvässä mielessä.

– Nämä tehdyt päätökset kurittavat voimakkaasti työssäkäyvää naista ja useita perheitä, sanoo Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Helena Marttila tiedotteessa.

Ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto vaikuttaa eniten palkansaajanaisiin, koska heillä liittoon kuuluminen eli järjestäytymisaste (60,9 %) on yleisempää kuin miehillä (48,5 %).

Kuntien valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat työoloihin kasvatus- ja koulutusaloilla, jotka ovat naisvaltaisia.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen vie ruuhkavuosiaan elävien perheiden vähiä tuloja entisestään.

MYÖS HALLITUKSEN kehumat suorat veronalennukset hyödyttävät eniten suurituloisia palkansaajia, joista valtaosa on yhä miehiä.

– Heille kevennys voi tuoda jopa tuhansia euroja vuodessa, kun taas keskituloiselle on luvassa vain joitakin euroja kuussa, jos sitäkään, Helena Marttila muistuttaa.

Demarinaisten mielestä naisvaltaisten alojen työntekijöiden aseman parantaminen ja sukupuolten välisen palkkaeron korjaaminen jäi nyt sivuun, kun kuntavaalitappiostaan huolestunut hallitus päätti kiirehtiä tärkeimpien tukijoidensa eli hyvätuloisten etujen lisäämistä.

AVAINSANAT

Petteri Orpon talouslinjalle löytyi selitys: ”Se on luokkapolitiikkaa, tymä!”

  • Kolumnit
  • 25.04.2025
  • 19:01
  • (Päivitetty: 25.04. 21:45)

Hallituksen suhde velkaantumiseen ja rahankylvöön voi vaikuttaa poukkoilevalta – mutta kaikki taitaakin perustua hyvin johdonmukaisesti toteutettuun linjaukseen.

Se on talous, typerys (It’s the economy, stupid), sanoi aikoinaan 1992 Bill Clintonin vaalistrategi. Tällä hän viittasi siihen, että talous oli lamasta kärsineelle äänestäjäkunnalle tärkein asia, vaikka istuva presidentti George Bush vanhempi halusi korostaa saavutuksinaan Persianlahden sodan voittoa ja Neuvostoliiton kaatumista.

Tämän painottaminen auttoi ja Clinton nousi presidentiksi.

Meillä Suomessa kehysriihen ratkaisujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikkaa voi selittää samankaltaisella ilmaisulla:

– Se on luokkapolitiikkaa, tymä. ( *

Nyt vain ei puhuta äänestäjistä vaan hallituksen tärkeimmästä tukijakunnasta. Aivan sama mitä yhteiskunnassa päätetään, pääasia on edistää elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiveita.

Suuntaa voi muuttaa aina, jos tilaaja tarvitsee.

KAHDEN VUODEN ajan hallitus on korostanut huoltaan valtion velkaantumisesta, ja silti tällä viikolla julkistettiin lista valtavista veronalennuksista.

Unohtuiko haave julkisen talouden tasapainosta, ja miksi juuri nyt?

Hallituksen linja näyttää paljon johdonmukaisemmalta, jos sitä tarkastelee luokkapolitiikan linssien läpi.

Hallitus edustaa suurpääoman intressejä ja sen tavoitteena on heikentää työtätekevän
enemmistön asemaa työnantajiin verrattuna.

Kansantalouden kasvu, julkisen talouden kestävyys tai työllisyyskin ovat tarvittaessa toissijaisia tähän tavoitteeseen nähden.

NÄYTÖT tästä ovat selviä. Hallitus on jo aiemmin tehnyt useita työnantajajärjestöjen toivomia työmarkkinauudistuksia, joilla heikennetään työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin niin, että sen taso laskee jo kahden kuukauden jälkeen jopa satoja euroja.

Poliittisten lakkojen kesto rajattiin 24 tuntiin, tukilakkoja rajoitettiin. Jopa yksittäinen työntekijä voi jatkossa saada laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksun.

Myös määräaikaisten työsopimusten solmimista ollaan helpottamassa.
Näiden toimien työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja tai jopa olemattomia.

SEN SIJAAN luokkapolitiikkana ne ovat toimivia: palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Julkisen talouden tasapainottamisen nimissä tehdyt leikkaukset ovat nekin osuneet lähes kaikkiin muihin, paitsi rikkaisiin pääoman omistajiin.

Nyt hallitus alentaa esimerkiksi yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Kansantalouden kasvua se lisää tutkimusten mukaan korkeintaan vähän.

Sen sijaan yritysten tuloksesta jää enemmän omistajille käteen, kun siitä maksetaan vähemmän veroa. Hallitus sivuutti tutkimustiedon, koska elinkeinoelämän lobbarit runnoivat veroalennuksia voimallisesti läpi.

Palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden.

Poisto on näennäisesti symmetrinen, kun se koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäseniä. Tosiasiassa se on työntekijäpuolelle paljon
merkityksellisempi, ja yrityksillä on keinoja saada samat vähennykset muuta kautta verosuunnitteluunsa.

Tätäkin voi siis tulkita säästötoimen sijaan luokkapolitiikkana: todennäköinen pitkäaikainen seuraus on ammattiliittojen jäsenmäärien lasku. Tämä helpottaa aikanaan liittojen ohi sopimista ja työehtojen polkemista.

Vastakkainasettelun aika ei siis edelleenkään ole ohi.

*) Tymä = kömpelö nuorisolaisväännös ”tyhmästä”

AVAINSANAT