VALIKKO

Harvard haastoi Trumpin hallinnon oikeuteen – yli sata yliopistoa tuomitsee presidentin puuttumisen koulutusjärjestelmään

Harvardin yliopiston portti kuvattuna 15. huhtikuuta.
  • Ulkomaat
  • 22.04.2025
  • 8:30
  • (Päivitetty: 22.04. 13:37)

Yhdysvalloissa yli sata yliopistoa ja korkeakoulua tuomitsee avoimessa kirjeessä maan presidentin Donald Trumpin poliittisen puuttumisen koulutusjärjestelmään. Avoin kirje julkaistiin tänään yhdysvaltalaisia korkeakouluja edustavan järjestön sivuilla.

Kirjeen allekirjoittaneiden joukossa ovat muun muassa huippuyliopistot Harvard, Princeton ja Brown.

-  Puhumme yhdellä äänellä hallinnon ennennäkemättömiä ylilyöntejä ja poliittista puuttumista vastaan, joka nyt vaarantaa amerikkalaista korkeakoulutusta, kirjeessä sanotaan. Kirjeen mukaan yliopistot ovat avoimia rakentavalle keskustelulle, mutta ne vastustavat julkisen tutkimusrahoituksen käyttämistä yliopistojen painostuskeinona.

Kirje julkaistiin päivä sen jälkeen, kun huippuyliopisto Harvard oli haastanut Trumpin hallinnon oikeuteen.

MAANANTAINA Massachusettsin piirioikeuteen jätetyssä kanteessa Harvard syyttää Trumpin hallintoa siitä, että se pyrkii vaikuttamaan akateemiseen päätöksentekoon rahoituksen epäämisellä. Kanteessa on nostettu esiin myös muita yliopistoja, joihin on kohdistettu vastaavia toimia.

Kanteessa syytetään hallinnon rikkovan perustuslaillisen sananvapauden lisäksi liittovaltion lakeja ja säännöksiä.

Trumpin hallinto jäädytti viime viikolla yli kahden miljardin dollarin edestä Harvardin rahoitusta. Trumpin hallinto on vaatinut rahoituksen vastineeksi, että Harvard muun muassa muuttaa opetuskäytäntöjään, lakkauttaa monimuotoisuusohjelmiaan, tekee yhteistyötä kotimaan turvallisuusviranomaisten kanssa, uudistaa ulkomaisten opiskelijoiden valintajärjestelmää ja nimittää henkilöitä, jotka sitoutuvat toteuttamaan Trumpin hallinnon vaatimuksia.

TRUMPIN hallinto on perustellut yliopistojen toimintaan kohdistuneita hyökkäyksiään antisemitismisyytöksillä. Trumpin hallinnon mukaan yliopistot eivät ole tehneet riittäviä toimia juutalaisvastaisuuden kitkemiseksi kampuksilla järjestetyistä mielenosoituksista, joissa vastustetaan Israelin sotatoimia Gazassa.

Harvardin maanantaisen kanteen mukaan yliopisto tuomitsee kaiken antisemitismin ja syrjinnän sekä pyrkii aktiivisesti tekemään rakenteellisia muutoksia antisemitismin kitkemiseksi kampuksilta.

Sen sijaan että Trumpin hallinto olisi tiedustellut Harvardin käynnissä olevista antisemitismin torjuntatoimista, se päätti jäädyttää rahoitusta tutkimusaloilta, joilla ei ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa, kanteessa todettiin.

Päivitetty juttua kauttaaltaan ti 22.4. klo 13.37.

AVAINSANAT

Vitali Klitshko BBC:lle: Ukrainan on ehkä väliaikaisesti luovuttava maa-alueista osana rauhansopimusta

Ukrainan on ehkä väliaikaisesti luovuttava maa-alueista osana Venäjän kanssa solmittavaa rauhansopimusta, sanoo pääkaupunki Kiovan pormestari Vitali Klitshko Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

Pormestarin mukaan alueiden väliaikainen luovuttaminen voi olla ratkaisu väliaikaisen rauhan saavuttamiseksi, vaikka se ei hänen mukaansa ole reilua.

Venäjä teki varhain torstaina Kiovaan ilmaiskun, jossa kuoli ainakin 12 ihmistä. Lisäksi ainakin 90 ihmistä haavoittui. Isku oli kuolonuhrien määrältään pahin Ukrainan pääkaupunkiin kohdistuneista iskuista useaan kuukauteen.

AVAINSANAT

Putin ja USA:n erityislähettiläs Witkoff tapaavat tänään Moskovassa

Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoffin kanssa tänään Moskovassa, uutisoi ainakin Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass.

Asiasta Tassille kertoo Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.

Kyseessä on Witkoffin neljäs vierailu Venäjällä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump palasi Valkoiseen taloon tammikuussa.

Trump sanoi torstaina, että seuraavat päivät olisivat Ukrainan sodan kannalta hyvin tärkeitä.

VENÄJÄN ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Venäjä on valmis tekemään Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen Ukrainan sodasta. Lavrov kertoi asiasta yhdysvaltalaismedia CBS:n haastattelussa.

-  Yhdysvaltain presidentti uskoo, ja mielestäni perustellusti, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Presidentin lausunto mainitsee sopimuksen, ja me olemme valmiita tekemään sopimuksen, mutta sopimuksessa on vielä joitain tiettyjä elementtejä, jotka vaativat hienosäätöä, Lavrov sanoi.

Ulkoministeri lisäsi, että tämän ”prosessin” kanssa ollaan parhaillaan kiireisiä.

Haastattelussa Lavrovilta kysyttiin myös, onko Witkoff tapaamassa Putinin kanssa Venäjällä perjantaina. CBS:n mukaan Trump on vahvistanut tapaamisen.

Putinin avustaja kertoi niin ikään aiemmin tällä viikolla Venäjän valtion medioille, että Witkoffin on määrä matkustaa Moskovaan.

Lavrov ei haastattelussa kommentoinut, oliko tapaaminen yhä järjestymässä ja tehdäänkö sopimus sodan lopettamisesta silloin.

-  Jatkamme yhteydenpitoa amerikkalaisten kanssa Ukrainan tilanteesta. On useita merkkejä siitä, että liikumme oikeaan suuntaan, Lavrov muotoili.

Yksi merkittävä tekijä Lavrovin mukaan on se, että Trump ”lienee ainoa valtionjohtaja maailmassa, joka ymmärtää tarpeen puuttua tilanteen juurisyihin”.

-  Kun hän sanoi, että oli suuri virhe vetää Ukrainaa Natoon, ja tämä oli (presidentti Joe) Bidenin hallinnon virhe, ja hän haluaa korjata tämän, Lavrov väitti.

Trump on aiemmin sanonut arvelevansa, että Venäjän aloittaman sodan syynä olivat mahdollisesti Ukrainan Nato-pyrkimykset. Ukrainan Nato-haluja on käytetty toistuvasti Venäjän propagandassa perusteluna hyökkäyssodalle.

VARHAIN torstaina Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa kuoli ainakin 12 ihmistä ja loukkaantui ainakin 90, kun Venäjä teki mittavan ilmaiskun kaupunkiin.

Lavrov väitti CBS:n haastattelussa, että Venäjä tekee iskuja vain sotilaskohteisiin tai asevoimien käyttämiin siviilikohteisiin.

-  Presidentti Putin on ilmaissut tämän niin monta kertaa, eikä tämäkään kerta eroa muista, Lavrov sanoi.

Hän antoi ymmärtää, että isku oli ollut tarkoituksellinen ja kohteisiin oli ollut oikeus iskeä, jos ne olivat olleet Ukrainan asevoimien käytössä.

Trump kritisoi torstaina Putinia Kiovaan tehdystä iskusta.

Trump sanoi torstaina myös, että hän painostaa Venäjää lopettamaan sodan.

Media kysyi Trumpilta, mitä myönnytyksiä Venäjä on tähän mennessä tarjonnut, jotta päästäisiin lähemmäksi rauhaa.

-  Sodan lopettaminen, koko maan valtaamisen lopettaminen. Aika iso myönnytys, Trump vastasi.

Aiemmin Trump on sanonut uskovansa, että Venäjä on suostunut sopimukseen sodan lopettamiseksi, mutta vielä olisi päästävä sopimukseen Ukrainan kanssa.

AVAINSANAT

Jiihaa! Suomi avaa vihdoin oman pääkonsulaatin Teksasiin

  • Talous
  • 25.04.2025
  • 13:01
  • (Päivitetty: 25.04. 13:17)

Suomi avaa pääkonsulaatin Houstoniin Texasin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo ulkoministeriö.

Pääkonsulaatti avataan ulkomaanedustustoista annetun tasavallan presidentin asetuksen muutoksen perusteella. Presidentti Alexander Stubb vahvisti asetuksen muutoksen perjantaina.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan tällä vahvistetaan Suomen läsnäoloa Yhdysvaltain markkinoilla. Pääkonsulaatti kattaa yhdeksän eteläistä ja keskistä osavaltiota.

-  Muuttuvassa maailmantilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että olemme paikan päällä edistämässä kaupallisia etujamme niin, että Suomi näkyy ja kuuluu. Texas on yksi maailmantalouden vahvimmista alueista ja suomalaisille ratkaisuille on kysyntää, Valtonen kertoo tiedotteessa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) korostaa, että pääkonsulaatin avaamisella pyritään syventämään suhteita Yhdysvaltain kanssa ja edistämään vientiä.

-  Texas itsessään on maailman kymmenen suurimman talousalueen joukossa, ja sen profiili sopii hyvin yhteen mm. suomalaisen teknologia-, avaruus- ja energiaosaamisen kanssa, Tavio toteaa ulkoministeriön tiedotteessa.

Houston on Texasin suurin ja Yhdysvaltain neljänneksi suurin kaupunki.

Osavaltio on noussut Suomen vientiteollisuudelle yhä tärkeämmäksi paikaksi etenkin puolustusteollisuuden suurhankkeiden takia. Teksasissa valmistetaan muun muassa Suomen tilaamat F35-hävittäjät.

PÄÄKONSULAATIN perustamista on valmisteltu Teksasiin jo pitemmän aikaa. Suomi alkoi vahvistaa kahdenvälisiä suhteitaan osavaltion kanssa jo edellisen hallituksen aikana.

Vuonna 2022 silloisen ulkomaankauppaministerin Ville Skinnarin (sd.) kaudella Suomi teki osavaltion kanssa yhteistyön tiivistämistä koskevan aiesopimuksen.

Pääkonsulaatti perustetaan heinäkuun alussa. Se aloittaa toimintansa väliaikaisissa tiloissa. Pysyvät tilat pyritään saamaan valmiiksi ulkoministeriön mukaan vuoden lopulla tai alkuvuodesta 2026.

Pääkonsulin nimitysprosessi saatetaan ulkoministeriön mukaan päätökseen muutaman kuukauden sisällä. Pääkonsulaatin muun henkilökunnan rekrytoinnit käynnistyvät lähiaikoina.

Perustamisestaan lähtien pääkonsulaatissa annetaan palveluja hädänalaisessa asemassa oleville ja hoidetaan muita kiireellisiä konsulipalveluja.

Muut konsulipalvelut hoidetaan ulkoministeriön mukaan edelleen Suomen New Yorkin -pääkonsulaatissa siihen asti, kunnes pääkonsulaatin pysyvät toimitilat ovat valmistuneet.

Suomella on ennestään yhdysvalloissa pääkonsulaatit New Yorkissa ja Los Angelesissa. Suurlähetystö toimii Washingtonissa.

Uutista täydennetty klo 13.17 kauttaaltaan mm. Valtosen ja Tavion kommentilla.

AVAINSANAT

Uusi konflikti kypsymässä: Intian ja Pakistanin joukot ammuskelivat rajojensa yli

Intia on tuonut lisää sotilaitaan Kashmirin turistikohteiden suojaksi.
  • Ulkomaat
  • 25.04.2025
  • 12:15
  • (Päivitetty: 25.04. 12:37)

Intian ja Pakistanin joukot ovat tulittaneet toisiaan yön aikana maita erottavalla rajalinjalla. Asiasta kertoo Pakistanin hallinnon alaisen Kashmirin viranomainen Syed Ashfaq Gilani uutistoimisto AFP:lle.

-  Siviiliväestöä ei tulitettu, Gilani lisäsi.

Intian armeija vahvisti, että seudulla oli ammuttu pienaseilla. Se syytti Pakistania ampumisen aloittamisesta.

Intian ja Pakistanin väliset suhteet ovat kiristyneet jälleen, kun kiistellyllä Kashmirin alueella tehtiin tiistaina terrori-isku. Suosittuun Pahalgamin turistikohteeseen tehdyssä iskussa kuoli 26 siviiliä.

Intian hindunationalistinen pääministeri Narendra Modi on vannonut, että iskun tekijät löydetään.

Intian poliisin mukaan kolmesta pakosalla olevasta asemiehestä kaksi on pakistanilaisia. Epäiltyjen tekijöiden löytämiseen johtavasta tiedosta on tarjottu kahden miljoonan rupian eli runsaan 20  000 euron palkkiota.

-  Sanon tämän koko maailmalle: Intia tunnistaa ja jäljittää kaikki terroristit sekä rankaisee heitä tukijoineen. Me jahtaamme heitä maailman ääriin, Modi sanoi ensimmäisessä puheessaan tiistain hyökkäyksen jälkeen.

Intian sotilaat ovat räjäyttäneet terrori-iskusta epäityjen kotitaloja.

INTIA VÄITTÄÄ, että asemiehet kuuluvat Pakistanista toimivaan Lashkar-e-Taiba -ääriryhmään, jonka YK luokittelee terroristijärjestöksi. Intia syyttää Pakistania rajat ylittävän terrorismin tukemisesta.

Pakistan on kiistänyt syyllisyytensä iskuun ja on luvannut vastata Intian toimiin.

-  Vastaamme tiukoilla ja suhteutetuilla toimilla mihin tahansa uhkaan, joka kohdistuu Pakistanin suvereniteettiin tai sen kansan turvallisuuteen, Pakistanin hallituksen lausunnossa kerrottiin.

Maat ovat kohdistaneet toisiinsa mittavia diplomaattisia vastatoimia iskun jälkeen. Intia peruutti vedenjakelusopimuksen alueella ja sulki maarajansa Pakistanin kanssa. Pakistanilaisten viisumitkin peruutettiin.

Vastauksena Pakistan on näyttänyt ovea Intian diplomaateille ja perunut intialaisten viisumit sikhien pyhiinvaeltajia lukuun ottamatta.

YK on kehottanut osapuolia hillitsemään itseään vastatoimissaan mahdollisimman paljon. Asiantuntijat odottavat Intialta kuitenkin jonkinlaista sotilaallista vastausta.

-  Se vähä maa, jota näillä terroristeilla on, on jauhettava tomuksi, uhkasi pääministeri Modi torstaina.

Viimeksi Etelä-Aasian kaksi ydinasevaltaa olivat sodan partaalla vuonna 2019, kun itsemurhapommittaja surmasi 40 Intian turvallisuusjoukkojen jäsentä Kashmirissa. Vastauksena Intia teki ilmaiskuja Pakistanin puolelle.

KASHMIRIN ALUEELLA toimivat eri kapinallisryhmät ovat vuosikymmeniä vaatineet muslimivaltaisen Kashmirin itsenäisyyttä tai sen liittämistä Pakistaniin.

Suhteet ovat olleet kireitä Intiassa pitkään vallassa olleen hindunationalistipuolue BJP:n valtakaudella, ja tiistain hyökkäys onkin herättänyt laajalti raivoa hindunationalistien parissa.

Pahalgamin isku eroaa merkittävästi Kashmirin kapinallisryhmien perinteisistä iskuista, jotka ovat kohdistuneet siviilien sijasta Intian turvallisuusjoukkoihin.

Entinen Jammun ja Kashmirin historiallinen alue on ollut jaettu Intian ja Pakistanin hallitsemiin osiin maiden itsenäistymisestä lähtien. Intia ja Pakistan ovat käyneet kaikkiaan neljä sotaa itsenäistymisensä jälkeen, ja useimmat niistä ovat suoraan liittyneet kiistoihin Kashmirin alueesta. Varsinaisten sotien ohella alueella nähdään säännöllisesti rajakahakoita.

Intian hallinnoimassa Kashmirissa on ollut käyty aseellista kapinaa vuodesta 1989 lähtien. Myös Suomella on aiemmin ollut siellä YK:n mandaatilla toimivia sotilastarkkailijoita.

AVAINSANAT

Zelenkyiltä tiukka lausunto – Vance toisti Trumpin uhkauksen

Ukrainan varapääministerin Julija Svyrydenkon mukaan Ukraina on valmis neuvottelemaan, mutta ei antautumaan. Svyrydenko kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä. Lausunnosta uutisoi muun muassa brittilehti Guardian.

Svyrydenkon mukaan kyseeseen ei tule sellainen sopimus, joka vahvistaisi Venäjän asemaa ja mahdollistaisi Venäjän hyökkäävän uudelleen Ukrainaan.

Ukrainan tulitaukoneuvotteluihin liittyen käydään tänään virkamiestason keskusteluja Lontoossa. Keskusteluihin osallistuu Ukraina ja sen liittolaisia.

Britannian hallitus ilmoitti aiemmin tänään, että Lontooseen tälle päivälle kaavaillut ministeritason laajat neuvottelut on lykätty. Uutistoimisto AFP:n mukaan neuvotteluiden alentaminen virkamiestasolle on merkki niihin liittyvistä vaikeuksista.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi kokouksen lykkäyksen syyksi, ettei kantoja oltu pystytty sovittamaan yhteen missään kysymyksissä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon Ukraina-erityislähettilään Keith Kelloggin on silti odotettu osallistuvan tapaamiseen, samoin kuin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin diplomaattisen neuvonantajan Emmanuel Bonnen.

Lähde Ukrainan presidentinkansliasta kertoi, että Ukrainan edustajat tapaavat Kelloggin Lontoossa.

UKRAINA vaatii välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi viestipalvelu X:ssä iltapäivällä julkaisemassaan viestissä. Zelenskyin mukaan Ukrainan delegaatio Lontoossa oli tuolloin aloittanut tapaamisensa.

Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Andri Jermak sanoi aiemmin viestipalvelu Telegramissa, että Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha ja puolustusministeri Rustem Umjerov ovat Lontoossa ja valmiita työskentelemään rauhan puolesta.

Yhdysvallat perui eilen ulkoministeri Marco Rubion osallistumisen neuvotteluihin ja ilmoitti, että Yhdysvaltoja edustaa erityislähettiläs Kellogg. Sky Newsin mukaan Rubion peruminen olisi saanut myös Saksan ja Ranskan ulkoministerit muuttamaan suunnitelmiaan. Mediatietojen mukaan Ukrainan ulkoministerin on edelleen tarkoitus tavata Britannian ulkoministeri David Lammy Lontoossa.

RANSKAN presidentin kanslian mukaan mahdolliseen rauhansopimukseen tulisi sisältyä vaatimus Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta. Macronin kansliasta kommentoitiin asiaa tänään AFP:lle. Lausunnon mukaan Ukrainan alueellinen koskemattomuus ja maan pyrkimykset kohti Eurooppaa ovat eurooppalaisille erittäin tärkeitä.

Britannian pääministerin Keir Starmerin tiedottaja puolestaan kommentoi, että Ukrainan on viime kädessä päätettävä omasta tulevaisuudestaan. Starmerin lausunnossa kuitenkin korostettiin, ettei Britannia ole hylkäämässä Ukrainaa.

LONTOOSSA käytävät keskustelut ovat jatkoa viime viikon tapaamiselle Pariisissa, jossa Yhdysvaltain ulkoministeriRubio esitteli Yhdysvaltain suunnitelmaa sodan lopettamiseksi.

Trumpin hallinto on painostanut osapuolia hyväksymään aselevon. Sekä Trump että Rubio ovat ilmaisseet toivovansa, että sopimus saadaan aikaan lähitulevaisuudessa. Trump on myös uhitellut Yhdysvaltojen vetäytymisellä neuvotteluista, jos edistystä ei tapahdu. Varapresidentti J. D. Vance toisti uhkauksen tänään puhuessaan toimittajille vierailullaan Intiassa.

Vancen mukaan Ukrainan ja Venäjän on niin ikään suostuttava alueiden vaihtoon, jotta sopu syntyy.

Axios uutisoi aiemmin, että Yhdysvallat odottaa Ukrainalta vastausta ehdotukseen sodan lopettamisesta. Suunnitelman tuntevien lähteiden mukaan kyseessä olisi Trumpin ”viimeinen tarjous”.

Tietoa ehdotetusta sopimuksesta on vuotanut laajalti. Axiosin mukaan Yhdysvallat tunnustaisi Krimin osaksi Venäjää sekä hyväksyisi epävirallisesti Venäjän hallinnan lähes kaikilla miehittämillään alueilla. Presidentti Zelenskyi on toistuvasti sanonut, ettei hän luovuta alueita Venäjälle.

AVAINSANAT