VALIKKO

FED joutui nyt Trumpin maalitauluksi: presidentti haukkui keskuspankin johtajan pataluhaksi

  • Talous
  • 17.04.2025
  • 19:37
  • (Päivitetty: 17.04. 19:38)

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kritisoi rajusti maan keskuspankin Federal Reserven pääjohtajaa Jerome Powellia, ettei tämä ole laskenut ohjauskorkoja kuten eurooppalaiset virkaveljensä.

Trump ryöpytti torstaina Truth Social -viestipalvelussaan Powellia siitä, ettei keskuspankki ole laskenut ohjauskorkoaan. Hänen mielestään Powell on koronmuutoksissa ”aina liian myöhässä ja väärässä”.

Presidentti antoi ymmärtää, että Powellin työpaikka voi olla vaarassa.

-  (Hänen) olisi pitänyt alentaa ohjauskorkoja, kuten (Euroopan keskuspankki) EKP on tehnyt jo aikoja sitten, mutta hänen pitäisi ehdottomasti tehdä niin nyt, Trump sanoi.

Trump sanoi, että esimerkiksi öljyn ja ruoan hinta on ollut laskussa, minkä vuoksi korkoja voi hyvin laskea.

-  Powellin poistuminen tehtävästään ei voi tulla riittävän ajoissa.

Powellin virkakausi päättyy toukokuussa 2026. Wall Street Journalin mukaan Trump on aiemmin sanonut, ettei pyri vaihtamaan keskuspankin johtajaa ennen sitä.

Myös valtiovarainministeri Scott Bessent lupaili aiemmin tällä viikolla, että hallinto aikoo pitää kiinni keskuspankin itsenäisyydestä rahapolitiikassa.

KESKUSPANKIN johtaja Powell antoi tällä viikolla tylyn arvion Trumpin tuontitullien kielteisistä vaikutuksista maan taloudelle. Hän arvioi, että tullikorotukset johtavat ainakin väliaikaiseen inflaation kohoamiseen ja voivat aiheuttaa myös työttömyyttä.

Kommentit hillitsivät markkinoiden odotuksia siitä, että FED voisi laskea ohjauskorkoa kesäkuun kokouksessaan.

Keskuspankki joutuu vaikeaan paikkaan, jos inflaatio kiihtyy samaan aikaan kun talous vajoaa taantumaan. Silloin koronlasku olisi tarpeen talouden piristämiseksi, mutta ei olisi perusteltua inflaation kannalta.

Trump on aiemminkin vaatinut Powellilta koronalennuksia, mutta FED on ollut EKP:tä varovaisempi ja pitänyt tänä vuonna ohjauskorkonsa ennallaan. Perinteisesti presidentit ovat pysyneet erossa rahapolitiikasta.

FED:iä kritisoitiin myös muutama vuosi sitten myöhässä olemisesta koronnostoissa, kun inflaatio lähti nopeaan nousuun.

PÖRSSEISSÄ Trumpin usein toistama vaatimus alemmista koroista ei aiheuttanut dramaattisia reaktioita. Wall Streetillä laaja-alainen S&P 500 -indeksi oli Euroopan pörssien sulkeutuessa kuitenkin pienessä laskussa, samoin teknologiapainotteinen Nasdaq. Teollisuusosakkeiden Dow -indeksi heikkeni 1,6 prosentin tahtia.

Yhdysvaltojen taloudesta saatiin torstaina huolestuttavia merkkejä, kun uudisrakentamisen kerrottiin sakanneen. Uusien asuntoaloitusten määrä laski maaliskuussa yli 11 prosenttia. Lasku oli ennakoitua syvempi.

Euroopassa pörssipäivä sujui torstaina lievissä laskutunnelmissa. Helsingissä pörssin yleisindeksi päätyi 0,4 prosentin laskuun ja pistelukuun 9  567. Myös Pariisissa, Lontoossa ja Frankfurtissa oltiin lievästi laskun puolella.

AVAINSANAT

Professori: Yksi asia on tässä veroalessa varmaa – valtion velka kasvaa

Hallituksen keskiviikkoiset veronalennuspäätökset tulevat lisäämään Suomen velanottoa tulevaisuudessa, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.

Kosonen perustelee tätä sillä, että hallituksen päättämät veronkevennykset ovat paljon suurempia kuin niitä korvaavat leikkaukset ja veronkiristykset.

Hallitus ja valtiovarainministeriö luottavat niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittavat lopulta itse itseään, kun työnteko ja investoinnit lisääntyvät.

-  Pitäisi uskoa todella isoihin dynaamisiin vaikutuksiin, että se menisi tasapainoon, Kosonen sanoo.

-  Tutkimuksen perusteella tällaisiin isoihin dynaamisiin vaikutuksiin ei ole syytä uskoa. Pieniä positiivisia vaikutuksia voi olla.

HALLITUS päätti keskiviikkona keventää muun muassa ansiotulojen verotusta ja yhteisöveroa.

Ajatuksena on, että suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverojen keventäminen kannustaisi enempään työntekoon ja lisätulojen hankkimiseen. Sitä kautta talous kasvaisi.

Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Kososen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurituloisten veronkevennykset maksavat itseään takaisin osittain.

-  Mutta todennäköisesti etumerkki vaikutuksesta valtion talouteen on negatiivinen. Tuskin ne kompensoivat ihan täysin itseään, Kosonen sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hieman yllättäen, että myös yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset olisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittäviä.

Tuomas Kosonen ei ole huomannut samaa.

-  Tutkimus ei ole pystynyt todentamaan merkittäviä dynaamisia vaikutuksia, että voisi sanoa, että tällaiset veronalennukset lähellekään maksaisivat itseään takaisin, hän kuitenkin sanoo.

Yhteisöveroa kevennetään 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämä maksaa 830 miljoonaa euroa.

Hallituksen toiveena on, että tämä saisi investointeja ja teollisia pääomia virtaamaan Suomeen. Tapahtuuko näin?

-  No ei. Kansainvälisestikin on tutkittu yritykseen kohdistuvia verotuksia. Kirjallisuus on siinä yksimielinen, että vaikutukset ovat positiivisia yrityksiin, mutta kuitenkin aika pieniä suhteessa veron muutoksiin.

Kosonen viittaa myös VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön aiempaan tutkimukseen. Kun viimeksi yhteisöveroa kevennettiin noin kymmenen vuotta sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin, tutkijat havaitsivat pienille yrityksille pieniä positiivisia vaikutuksia. Suurille yrityksille ei löydetty vaikutuksia.

AINAKAAN heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti nostaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027.

-  Siinä on ehkä vähän vain sellainen lumetemppu saada yhden vuoden budjetti näyttämään paremmalta, Kosonen sanoo.

Hän ei pidä tätä niin sanottua siltarahoitusta oleellisena pitkän aikavälin budjettiharkinnan kannalta.

Kosonen sanoo, että pysyvät menot pitäisi myös rahoittaa pysyvillä tuloilla. Nyt kyseessä on yhden vuoden paikkaus. Kosonen lisäksi huomauttaa, että jos rahat olisivat rahastossa, ne tuottaisivat.

”Siltarahoituksen” jälkeen hallitus luottaa kohenevan talouskasvun suurelta osin riittävän veronkevennysten rahoittamiseen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Kysely: Suomalaisyritysten epävarmuus maailmalla kasvaa – harva on silti tehnyt konkreettisia varautumistoimia

  • Talous
  • 24.04.2025
  • 7:07
  • (Päivitetty: 24.04. 8:29)

Viime aikoina kiristyneet geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet epävarmuutta suomalaisissa suurissa yrityksissä, kertoo OP:n Yrityspulssi-kyselytutkimus. Se ei silti ole vielä johtanut suuriin muutoksiin investointisuunnitelmissa tai toimitusketjuissa.

Maalis-huhtikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suurista yrityksistä Suomessa arvioi, että kuluvan vuoden kansainvälisen toimintaympäristön muutokset luovat riskejä yrityksen toimintaan.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi Yhdysvaltain tullipolitiikka ja poliittisten jännitteiden lisääntyminen.

Samoin 60 prosenttia yrityksistä kokee, että toimintaympäristö on muuttunut vuoden 2025 aikana vaikeammaksi ennakoida.

-  Olemme siirtyneet aikakauteen, jossa geopolitiikka vaikuttaa yritysstrategiaan aiempaa suoremmin. Näkemyksemme mukaan erityisesti protektionismin uhka ja kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt huolestuttavat yrityksiä, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi sanoo tiedotteessa.

EPÄVARMUUDESTA huolimatta vain 17 prosenttia yrityksistä kertoi keskittävänsä investointeja nyt jatkuvuuden turvaamiseen kasvun sijasta.

Yritykset ovat kuitenkin tehostaneet varautumistaan muutoksiin. Vastanneista yrityksistä 66 prosenttia kertoo tehneensä varautumisjärjestelyitä arvoketjussa mahdollisesti tapahtuvien muutosten varalta.

Kuitenkin vain 16 prosenttia kertoo tuoneensa toimitusketjuja kotimaahan tai lähialueille torjuakseen protektionismin uhkaa.

Epävarmassa tilanteessa eri skenaarioihin varautuminen korostuu, ja yrityksistä 57 prosenttia kertoo lisänneensä panostuksia skenaariotyöhön kansainvälisen toimintaympäristön muutosten vuoksi.

Yrityspulssin toteutti Taloustutkimus ja siihen vastasi sata suomalaista yritystä, joiden liikevaihto oli vähintään 200 miljoonaa euroa.

Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina aikavälillä 12. maaliskuuta – 8. huhtikuuta, joten tiedot kerättiin suurelta osin ennen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti järeistä tulleistaan lähes kaikille maailman maille 2. huhtikuuta.

AVAINSANAT

Matkailumaksu pohjoisen turisteille, tappiollisille lentoreiteille lisää tukea?

  • Kotimaa
  • 23.04.2025
  • 23:52
  • (Päivitetty: 24.04. 14:06)

Hallitus on lämmennyt Lapin lomakeskusten toivomille matkailumaksuille, joita perittäisiin ainakin ulkomaisilta turisteilta. Myös tappiollisille kotimaan lentoreiteille hallitus aikoo jakaa lisää rahaa.

Kehysriihen toimenpiteiden listauksessa mainitaan, että valtio aikoo toteuttaa Suomessa aiemmin tuntemattoman matkailumaksun alueellisena kokeiluna. Mitä aluetta tässä tarkoitetaan, ei ole vielä selvillä.

Muun muassa Rovaniemellä on ideoitu Etelä-Euroopan maiden kaltaista turistiveroa eli erikseen perittävää muutaman euron lisämaksua alueella majoittujille. Tällä katettaisiin matkailijavirtojen alueen infralle aiheuttamia kuluja.

Hallitus muistuttaa kuitenkin, että kokeilun toteuttamisedellytykset täytyy ensin selvittää. Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitäkään, olisiko maksun vaatiminen laillista, keneltä sitä voisi periä, ja asettaisiko se Suomen eri alueita epätasa-arvoiseen asemaan.

MAAKUNTIEN lobbarien iloksi hallitus lupaa jatkaa myös kotimaan tappiollisten reittilentojen tukemista. Kehysriihen suunnitelmissa tätä varten varataan rahaa ainakin alkuvuoteen 2028 asti.

Jo nyt valtion rankan tuen turvin Helsinki-Vantaalta lennetään muun muassa Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan ja Poriin.

Jopa lentokenttäyhtiö Finavia on toivonut, että valtio luopuisi kannattamattomien lentoreittien ylläpidosta ja tukisi mieluummin niille paikkakunnille kulkevaa muuta joukkoliikennettä. Tie- ja ratainvestoinnit hyödyttäisivät kaikkia näiden alueiden liikkujia suhteellisesti enemmän kuin puolityhjinä lentävät reittilennot.

Samalla valtionyhtiön varoja säästyisi, ja Finaviakin pystyisi parantamaan palveluita niillä lentoasemilla, joille on markkinaehtoista liikennettä ja kysyntää.

Juttua muokattu 24.4. klo 14:06, lisätty muoto ”valtionyhtiön varoja säästyisi” aiemman ”valtion varoja säästyisi” -ilmaisun tilalle.

AVAINSANAT

Hallitus ankarana ”massimuijille”: influensserien suosima osakevaihtokikkailu pysäytetään

Hallitus kertoo poistavansa osinkoverotuksen porsaanreiät, jotka ovat houkuttaneet muun muassa somejulkkiksia kikkailemaan yritystensä osakevaihtojärjestelyillä veroetujen saamiseksi.

Kehysriihen tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi, että vastedes osakevaihtojärjestelyjen keinottelumainen hyödyntäminen osinkoverotuksessa estetään.

Purra mainitsi erityisesti niin sanotut ”massimuijat”, joihin verosuunnittelutapa on henkilöitynyt.

FINNWATCH-järjestö kertoi viime syksynä, että tunnetut somevaikuttajat olivat perustaneet holdingyhtiöitä, joihin he olivat siirtäneet varsinaista liiketoimintaansa keskinäisten osakevaihtojen avulla.

Järjestely on täysin laillista, mutta keinotekoisesti paperilla yrityksen arvoa paisuttamalla yritys pystyy jakamaan omistajilleen enemmän verottomia osinkoja.

Helsingin Sanomat kertoi talvella, miten muun muassa sijoittajainfluensseri Natalia Salmela oli järjestänyt KPMG-yhtiön kanssa asiakastilaisuuksia, joissa oli jaettu erilaisia ohjeita aggressiivisen verosuunnittelun maksimoimiseksi. Hän käytti tilaisuuksiin kutsutuista ihmisistä nimenomaan massimuija-termiä.

Nyt tämän verokikkailutavan poistaminen lisää valtiovarainministeriön laskelmien mukaan verotuloja 30 miljoonaa euroa.

AVAINSANAT

Kyllä nyt Metaa ja Applea kirpaisee: EU rankaisi markkinarikkomuksista jättisakoilla

EU-komissio on määrännyt teknologiajätti Applelle sekä Facebookin ja Instagramin emoyhtiölle Metalle maksettavaksi satojen miljoonien eurojen sakot.

Komission mukaan yhtiöt ovat toistuvista varoituksista huolimatta rikkoneet EU:n digimarkkinasäädöksiä (DMA).

Applen maksettavaksi tulee 500 miljoonaa euroa. Meta joutuu maksamaan 200 miljoonaa euroa.

Applen rikkomukset koskevat sen sovelluskauppaa App Storea.

EU:n mukaan sovellusten kehittäjien, jotka jakavat sovelluksiaan Applen sovelluskaupassa, tulisi voida ilmaiseksi informoida käyttäjiä vaihtoehtoisista tarjouksista App Storen ulkopuolella, ohjata heidät tarjouksiin ja antaa heidän tehdä ostoksia.

Komission mukaan Apple ei kuitenkaan ole täyttänyt tätä velvoitetta.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Meta on taas rikkonut velvoitettaan tarjota käyttäjille palvelu, joka käyttää vähemmän hyväksi näiden henkilökohtaisia tietoja.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on varmistaa, etteivät digimarkkinat toimi täysin teknologiajättien ehdoilla. Sillä halutaan myös suojata markkinoiden reilua kilpailua.

SAKKORATKAISU tuli samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltain tullineuvotteluiden kanssa.

Digijättien rankaiseminen onkin ollut poliittisesti herkkä asia, sillä teknologiayhtiöt ja niiden omistajat ovat Donald Trumpille läheisiä.

EU:n virkamiehet ovat toistuvasti todenneet niin julkisesti kuin taustakeskusteluissa, että digijätteihin kohdistuva tutkinta on itsenäinen, kauppasodasta erillinen prosessinsa.

Ilmassa on kuitenkin ollut huolta siitä, miten EU:n päätös Yhdysvalloissa tulkitaan. Saksalaisen Handelsblatt–lehden mukaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin siirtänyt päätöstä useita kertoja.

Komissiolla on käynnissä myös Tiktokiin kohdistuva tutkinta digipalvelusäädöksen (DSA) nojalla.

Se tutkii muun muassa sitä, onko Tiktok laiminlyönyt velvoitteitaan torjua ulkopuolista vaalivaikuttamista Romanian viime vuoden presidentinvaalien yhteydessä.

AVAINSANAT