Eurovaaliehdokas haluaa viedä itseltäänkin leivän – alle 16-vuotiaille kielto someen

SDP:n eurovaaliehdokas, kansanedustaja Ville Merinen.

Terapeutti-Villenä tunnettu tamperelainen SDP:n kansanedustaja, psykoterapeutti ja sairaanhoitaja Ville Merinen luottaa eurovaaleissa yhteen teemaan: sosiaalinen media pitäisi kieltää alle 16-vuotiailta.

Meristä pidetään potentiaalisena läpimenijänä Brysseliin. Tosin menestys on lopulta arvoitus. Voiko eduskuntavaalien some-terapeutin suosio kertautua koko Suomessa, kun eurovaaleissa koko maa on yhtä vaalipiiriä?

Somessa nuorten mielenterveysasioista puhuvan Merisen tilaisuuksista käy kuuleman mukaan hyvin väkeä.

Demokraatti tapasi ja jututti Meristä tänään SDP:n eurovaaliristeilyllä Tallinnassa.

Merinen allekirjoittaa, ettei hänellä ole oikein itselläkään varmaa käsitystä, millaista kannatusta hän nauttii. Hän vahvistaa, että tilaisuuksissa käy paljon väkeä.

– Siellä käy paljon nuoria aikuisia, kasvatus- ja opetusalan sekä terveysalan ihmisiä käy paljon. Jos se yhtään kertoo, voi tulla hyvä kannatus, mutta sitten taas, kun minä olen vähän tällainen arpapeli. Minusta ei oikein tiedä, mutta kyllä vaikuttaisi hyvältä, Merinen pohdiskelee odottavainen hymy huulillaan.

HÄN vakuuttaa, että olisi valmis jättämään kansanedustajanpaikan ja siirtymään EU-politiikan pariin.

– Minä oikeasti haluaisin. Minulle on ihan sydämen asia tämä minun vaaliteemani. Jotenkin tajusin eduskunnan alkuaikoina, että mielenterveysongelmia on niin paljon, että emme saa hoidon lisäämistä nykytilanteessa ikinä riittävälle tasolle. Sen vuoksi on pakko puuttua juurisyihin, Merinen toteaa.

Hänen ydinteemansa eurovaaleissa ja tulevalla EU-kaudella on ajaa eurooppalaista ikärajaa sosiaalisen median käytölle.

Hänen mielestään 16 vuoden ikäraja olisi sopiva.

– Ehdotukset ikärajasta vaihtelevat ympäri maailmaa. Jenkeissä pääsuunta on, että pitäisi tulla 16. Esimerkiksi Ranskassa ihan tuoreessa presidentti Macronin tilaamassa asiantuntijakoonnissa oli, että pitäisi tulla K18. Sitten olen nähnyt myös K14.

Kun Merinen kävi huhtikuun alussa Brysselissä, hän kävi keskusteluja muun muassa komission työntekijöiden kanssa.

– Heillä oli kanssa ajatusta, että K16 voisi olla sellainen välimalli.

Mitkä somet pitäisi kieltää nuorilta?

– Siis kaikki. Kaikki nämä normisomet pitäisi rajata pois lapsilta ja nuorilta.

Siis totaalisesti?

– Totaalisesti.

Sinähän viet itseltäsi leivän?

– Niin vien. Ja se on minulle ok. Siitä on aikamoinen keskustelu somessa myös. Vaikka se on minulta leipä pois, minä ajattelen, että se on pakko tehdä.

Merinen näkee, että esimerkiksi nuorten mielenterveys- ja keskittymisongelmien takana on isosti sosiaalisen median käyttö.

– Nuorten ja lasten pahoinvointi kasvaa ihan hurjaa vauhtia.

Merinen uskoo, että some on tässä aidosti vaikuttava tekijä. Hän muun muassa kertoo norjalaisesta tutkimuksesta, jossa koulussa kiellettiin kännykät. Sen jälkeen nuoret hakivat hyvin paljon vähemmän hoitoa mielenterveysongelmiin.

Ei ole kovin kauan, kun Merinen ei vielä pitänyt täyskieltoa järkevänä ajatuksena. Mieli on muuttunut.

– Kun olen perehtynyt asiaan, en oikein näe vaihtoehtoa. Ihmisen on hirmu vaikea vastustaa (somen käyttöä), jos se jää täysin omiin käsiin. Tietysti se on myös vanhempien vastuulla tosi paljon. Näkisin, että me voittaisimme siinä, jos somen käytölle olisi ikäraja.

KETKÄ sitten voisivat tukea Meristä tämän tavoitteissa?

Hän sanoo, että hänelle somen kautta muodostunut kuva on se, että osassa nuoria somen käytön kieltäminen herättää aika voimakasta vastustustakin.

– Nuorilla tämä on vähän niin kuin fifty-fifty.

– Sitten taas vanhemmista huomattavan suuri osa on sitä mieltä, että tämä on älyttömän tärkeä juttua. Minun täytyy ihan rehellisesti anoa, että minä olen ehkä mennyt vähän ideologisesti tässä. Tämä on minusta niin tärkeä asia, että minä en ole lähtenyt sille linjalle, että minun pitäisi nyt miellyttää kaikkia minun vaaliteemallani.

Merinen sanoo pitävänsä realistisena, että somen käytön rajoittaminen etenisi tulevalla EU-vaalikaudella.

Mihin pohjaat sen?

– Pohjaan sen siihen, että eri puolueista Euroopassa on tullut hirveästi samanlaista kannatusta. Minä veikkaan, että se, mitä ensimmäiseksi Euroopassa tullaan tekemään, on Tiktokin kielto.

Merinen toimii itsekin Tiktokissa.

– Minä olen siellä, mutta minä haluaisin, että se kielletään. En jää kaipaamaan sitä alustaa, se on tosi haastava alusta.

– Sitten se haaste, minkä kanssa pitää tehdä varmaan paljon enemmän töitä, on ikäraja. Mutta minun mielestäni se on tärkeä, koska vain Tiktokin kieltäminen ei tule riittämään.

VILLE Merinen uskoo, että eurovaaliehdokkaan kannattaa olla liikenteessä yhden selkeän pääteeman kanssa.

– Olen muissakin teemoissa luonut oman näkemykseni ja katsonut paljon puolueen kantoja. Mutta tein eduskuntavaalit sillä tavalla, että ihmiset yhdistivät minut mielenterveysasioihin. Ajattelin, että eurovaaleissa minä haluan, että ihmiset ajattelevat, että tämä on se kaveri, joka haluaa laittaa niille kännyköille rajat. That’s it. En minä edes halua sotkeutua siihen kaikkeen muuhun…Minä ajattelen, että tämä on se minun juttu.

SAK:ssa epäillään hallituksen kostaneen – tästä on kyse

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Pitkin kevättä on keskusteltu siitä, kiirehtiikö hallitus työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä vai ei. Valiokuntakäsittely eduskunnassa enteili hoppua. Päätöksenteko venyi lopulta kuitenkin vapun yli.

Tiistaina työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että laki on valtioneuvoston käsittelyssä torstaina ja presidentin esittelyssä perjantaina. Voimaan se tuli tänään lauantaina. Poliittisia työtaisteluja ei ollut päällä, joten kiire yllätti SAK:ssa.

– Ajankohta herättää kysymyksiä, reagoiko Orpo-Purran hallitus SAK:n hallituksen maanantaiseen ulostuloon. Siinä SAK kertoi kynnyksen vientimallineuvotteluihin osallistumiselle nousseen, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström epäilee SAK:n tiedotteessa.

Lindströmin mielestä on huolestuttavaa, jos harkitsevasta ja tasapainoisesta lainsäädäntötyöstä siirrytään hosumiseen – varsinkin jos motivaationa on kosto siitä, ettei järjestö suostu neuvottelemaan tilanteessa, jossa sopimalla ei ole mahdollista saavuttaa mitään parannuksia sen jäsenten asemaan.

– Tulee sellainen ajatus, että hallitus yrittää kaikin keinoin kiristää SAK:ta ja sen jäsenliittoja neuvottelemaan työmarkkinamallista, Lindström jatkaa.

SAK muistuttaa tiedotteensa mukaan, että työtaistelut keskeytettiin sen takia, että hallitus halusi keskustella ilman lakkopainetta työntekijän asemaa heikentävistä laeista. Neuvotteluiden sijasta voimaantuloa nyt siis kiirehdittiin.

– Pitkällä aikavälillä ei ole suurta merkitystä, tulevatko lakko-oikeuden rajoitukset voimaan toukokuussa vai heinäkuussa, mutta se osoittaa kuinka rajulla tavalla hallitus hyökkää työntekijöitä vastaan ja pyrkii puuttumaan ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen – vaikka muuta väittääkin, Lindström tulkitsee.

Antti Lindtman: “Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Eurooppaan edistyksellisesti suhtautuvia voimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, näkee SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Ilmastotoimet, yhteinen puolustus sekä vihreä siirtymä vaativat isoja päätöksiä, joita ainoastaan nykyistä vahvempi Eurooppa kykenee tekemään. Laitavoimien vetämänä menneisyyteen kääntyvä Eurooppa ei siihen pysty, Lindtman sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa, kuten koko Eurooppa.

– Suomessa on nyt nähty, mihin suuntaan oikeistovoimien vetämänä on ajelehdittu. Vaaleissa valitaan joko vahva ja kukoistava Eurooppa, tai astutaan laitaoikeiston vetämänä hämärälle polulle kohti menneisyyttä, Lindtman sanoo.

HÄN painottaa, että Euroopan tasolla seuraukset käyvät kohtalokkaiksi, jos tingitään ilmastotavoitteista, oikeusvaltiokehityksestä, puolustuksen vahvistamisesta, vihreän siirtymän ja yhteisten pelisääntöjen ajamisesta.

– Esimerkiksi fossiilisen tuontienergian letkut pitää katkaista lopullisesti ja pyrkiä vihreän energian omavaraisuuteen. Suomalaiset yritykset hyötyvät, jos kykenemme luomaan Euroopassa tarvittaville investoinneille yhteiset pelisäännöt ja vakaan toimintaympäristön.

– Tarvitaan isoja päätöksiä ja toimia, joiden tekemiseen tarvitaan nykyistä yhtenäisempää ja vahvempaa EU:ta. Ei suinkaan hajanaisempaa ja heikompaa Eurooppaa, mikä on laitavoimien tavoite ja Venäjän etu, Lindtman toteaa tiedotteessaan.

SDP kannattaa määräenemmistöpäätösten lisäämistä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja keskeisissä oikeusvaltiokysymyksissä.

– Jos EU ryhtyy lipsumaan ja löyhentää otetta näissä keskeisissä asioissa, Suomi on häviäjän paikalla. Nyt laitavoimat Euroopassa ja USA:ssa ovat pyrkineet heikentämään Ukrainalle annettavaa tukea ja pakotteita Venäjää vastaan. Tämä kehitys on pysäytettävä, tarvittaessa enemmistöpäätöksin, Lindtman toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomen ääni Euroopassa ei kuulu, jos EU-pöytiin mennään sanomaan vain ei, ei ja ei.

– Suomen EU-politiikka on nyt kääntynyt siihen, että jarrutetaan asioita, ei edistetä niitä. Suomi on viime hetkillä heittäytynyt jarrumieheksi esimerkiksi Unkarin rinnalle. Jos haluaa, että Suomen ääni kuuluu ja vaikuttaa EU:ssa, sitä ei voi tehdä flirttaillen samalla erolla unionista, Lindtman päättää tiedotteensa.

Razmyar ryöpyttää Orpon hallitusta: “Suomea tuskin enää tunnistaa”

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar.

Pääministeripuolue kokoomus antaa hiljaisen hyväksyntänsä hallituksen politiikalle, jolla horjutetaan demokratiaa ja oikeusvaltiota Suomessa, ja on valmis mahdollistamaan saman seuraavaksi Euroopassa, näkee SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar.

– Orpon hallituksen valtaan astumisesta ei ole kulunut vuottakaan, mutta Suomea tuskin enää tunnistaa. Lakiesitysten riittäviä lausuntoaikoja rikotaan järjestelmällisesti, virkamiehiltä vaaditaan asennemuutosta ja ministerit voivat antaa eduskunnalle väärää tietoa ilman mitään seurauksia. Hyökkäykset vapaata mediaa ja ammattiyhdistysliikettä kohtaan ovat arkipäivää. Ministerit suhtautuvat oppositioon ylimielisesti ja varapääministeri huutaa mielenosoittajille, että menkää töihin, eikä se hetkauta hallituskumppaneita lainkaan. Vielä vähän yli vuosi sitten tällaista olisi ollut mahdotonta kuvitella, Razmyar ryöpyttää tiedotteessaan.

Hän katsoo, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkii viimeiseen asti välttymään kommentoimasta johtamansa hallituksen toimintaa.

Demokratian, oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on ollut Suomelle aina kunnia-asia, mutta Orpon hallituksen toiminta vaikuttaa Razmyarin mielestä tähtäävän näiden perusperiaatteiden murentamiseen.

Razmyar sanoo kokoomuksen lähentyneen arvoiltaan perussuomalaisia.

Hän syyttää kokoomusta myös kiemurtelusta Gaza-kannoissa.

Viime kädessä vastuu Suomen politiikan ja Suomi-kuvan suunnanmuutoksesta kuuluu Razmyarin mielestä juuri kokoomukselle.

– Hallitus pyrkii antamaan ensi viikolla eduskunnalle esityksensä käännytyslaista, johon oikeuskansleri edellyttää edelleen useita muutoksia. Toivon, että kokoomus löytää tässä asiassa selkärankansa eikä päästä eduskuntaan esitystä, joka on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Valitettavasti tähän ei voi kuitenkaan enää luottaa, Razmyar päättää tiedotteensa.

SDP:n puoluesihteeri tutustui kokoomuksen eurovaaliohjelmaan: “Röyhkeää silmänlumetta”

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

Kokoomuksen eurovaaliohjelma on pahasti ristiriidassa kokoomusvetoisen hallituksen kotimaassa tekemän politiikan kanssa, väittää SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

– Kokoomuksen eurovaaliohjelmaa lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että sen kirjoittaja ei ole seurannut Orpon hallituksen toimintaa viimeisen vuoden aikana. On vaikea keksiä muuta syytä sille, miksi kokoomuksen eurovaaliohjelman tavoitteet ja kotimaassa tehty politiikka ovat niin pahasti ristiriidassa – ellei tarkoituksena ole sitten nimenomaan äänestäjien tietoinen sumuttaminen, Näkkäläjärvi sanoo tiedotteessaan.

Kokoomus ajaa eurovaaliohjelmassaan muun muassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottamista sekä tiukempaa puuttumista lehdistönvapauden loukkauksiin.

– Kotimaassa kokoomusvetoinen hallitus kuitenkin vesittää ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ja sulkee silmänsä hallituskumppani perussuomalaisten toistuvilta hyökkäyksiltä mediaa kohtaan, Näkkäläjärvi ryöpyttää.

– Kaikkein irvokkainta on, että kokoomus kertoo eurovaaliohjelmassaan kannattavansa vahvaa Eurooppaa, mutta on muodostanut hallituksen edelleen EU-erolla flirttailevien perussuomalaisten kanssa ja myötäilee EU-politiikassaan perussuomalaisten toiveita. Myös Euroopan parlamentissa kokoomus on valmis tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa – täysin tietoisena siitä, että laitaoikeiston tavoitteena on Euroopan heikentäminen ja keinovalikoimassa demokraattisten instituutioiden kyseenalaistaminen. Kokoomukset kauniit puheet ovat röyhkeää silmänlumetta, hän jatkaa tiedotteessaan.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

– Äänestäjillä on oikeus tietää, mikä on nykykokoomuksen todellinen linja. Kokoomus mainostaa olevansa johtava EU-puolue, mutta todellisuudessa kokoomus jarruttaa luonto- ja ilmastotoimia, työperäistä maahanmuuttoa ja eurooppalaisia ratkaisuja valtiontukikilpailuun, Näkkäläjärvi näkee.

– Ideattomuus ei muuksi muutu, vaikka sen kuorruttaisi miten kauniilla sanoilla.

Näkkäläjärven mukaan pääministeripuolueella on erityinen vastuu sen varmistamisessa, että edustuksellinen demokratia säilyttää luotettavuutensa ja uskottavuutensa kansalaisten silmissä.

– Nyt kokoomuksen harjoittama kaksilla rattailla ajaminen on omiaan heikentämään molempia.

– Pääministerinä ja puolueensa puheenjohtajana Petteri Orpon on syytä astua esiin piilostaan ja kertoa äänestäjille avoimesti, miksi kokoomuksen vaalipuheet ovat jälleen kerran räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Perussuomalaiset on linjannut eurovaaliohjelmassaan, että lähitulevaisuudessa ei ole realistista, että Suomi yksipuolisesti jättäisi EU:n.

“Eroa Euroopan unionista ei ole syytä käsitellä tabuna, sillä emme tiedä, mihin suuntaan EU tulee kehittymään lähivuosikymmeninä. Totta kai Suomella tulee olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja omaksi hyväkseen ja kansallisen edun mukaisesti, kaikissa tilanteissa. Sitä kutsutaan realismiksi, ja perussuomalaiset kannattaa sitä. Suomen valtiolla on oltava poikkeustilanteita varten toimintasuunnitelma, jos esimerkiksi jokin ulkoinen kriisi tai shokki hajottaa unionin”, ohjelmassa sanotaan myös.

Malm: “Voisi kuvitella, että tässä tilanteessa pääministeri Petteri Orpo astuisi esiin piilostaan”

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm.

Kokoomusvetoinen hallitus lupasi luoda 100 000 uutta työpaikkaa suomalaisille, mutta saldo on tällä hetkellä yli 50 000 työpaikkaa pakkasen puolella, arvioi SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm tiedotteessaan.

– Orpon ja Purran hallitus lupasi Suomeen työtä ja kasvua. Sen sijaan työttömyys on lisääntynyt, rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen ja vihreät investoinnit pakenevat muihin maihin.

– Hallitus tuntuu lähinnä istuvan käsiensä päällä ja hiljaisuus on korvia huumaavaa. Valtiovarainministeri Purra (ps.) huutelee kansalaisille, että menkää töihin, mutta minne mennä, kun hallitus on epäonnistunut työpaikkojen luomisessa? Pääministeri Orpoa (kok.) odotetaan nyt kertomaan, milloin luvatut 100 000 uutta työpaikkaa muuttuvat oikeiksi työpaikoiksi. Vastausta kaipaavat tuhannet suomalaiset, joiden sosiaaliturvasta hallitus on leikannut luvaten, että heidän elintasonsa kyllä nousee, kunhan he vain menevät töihin, Malm sanoo.

Malm muistuttaa, että jopa hallituksen oman mielipidemittauksen Kansalaispulssin mukaan kansalaisten luottamus hallitukseen on romahtanut mittaushistorian alhaisimmalle tasolle ja luottamus tulevaisuuteen on pudonnut.

– Hallitus on vain vuodessa vienyt omalla toiminnallaan Suomen pisteeseen, jossa työttömien määrä lisääntyy, kasvun edellytyksistä ei ole tietoakaan ja elintärkeät vihreän siirtymän investoinnit karkaavat Suomen ulkopuolelle. Päähallituspuolue kokoomus kaivaa kuoppaa entistä syvemmälle vastustamalla henkeen ja vereen eurooppalaista investointirahastoa, jolla varmistettaisiin, että Suomeen saataisiin lisää työpaikkoja ja investointeja. Hallitukselta kaivattaisiin kiireesti toimia, joilla luodaan työtä, kasvua ja uskoa tulevaan, mutta kokoomus haluaa jarruttaa näitä EU-tasolla, Malm sanoo tiedotteessaan.

– Voisi kuvitella, että tässä tilanteessa pääministeri Petteri Orpo astuisi esiin piilostaan ja kertoisi suomalaisille, miten tämäkin sotku siivotaan. Pääministeristä ei ole kuitenkaan havaintoja. On syytä kysyä, kuka tätä maata oikein johtaa.