VALIKKO

EKP teki odotetun korkopäätöksen

EKP:n päämaja Frankfurtissa.
  • Talous
  • 17.04.2025
  • 15:37
  • (Päivitetty: 17.04. 16:13)

Euroopan keskuspankki EKP alensi torstaina ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Talletuskorko on tästä lähtien 2,25 prosenttia.

Kyseessä oli jo seitsemäs kerta, kun EKP alentaa korkojaan siitä lähtien kun se aloitti koronlaskut viime kesäkuussa. Korkoja on laskettu jo yhteensä 1,75 prosenttiyksikköä.

EKP:n neuvoston päätös oli laajasti odotettu, sillä inflaatio euroalueella on hidastunut ja epävarmuus kasvanut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin määräämistä tulleista syttyneen kauppasodan seurauksena.

SUOMEN Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus ennakoi, että korkojen lasku tuo helpotusta ja tasapainotusta talouteen ja on hyödyksi Suomelle.

-  Suomelle korkojen lasku heijastuu nopeasti, koska asuntolainat ja yrityslainat ovat pääosin kiinni lyhyissä viitekoroissa kuten euriboreissa. Korkojen lasku tukee etenkin asuntomarkkinoita ja rakentamista, jotka ovat korkoherkkiä toimialoja, Brotherus sanoi tiedotteessa.

Suomen talouden kannalta matalampaa korkotasoa on kaivattu. Tähän asti EKP on joutunut pitämään korkoja tasolla, joka on Suomen talouden kannalta turhan korkea. Se on yksi syy sille, että asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat pysyneet kohmeisina.

-  Suomen kansantaloudelle liian kireä rahapolitiikka on keskeisin syy asuntomarkkinoiden alakulon keston pitkittymiseen yli kaikkien ennusteiden. Asuntokauppa ei ole noussut vieläkään koronaa edeltäneelle normaalitasolle vuonna 2022 alkaneen alamäen jälkeen ja rakentaminen kipuilee yhä historiallisen heikoissa lukemissa, Brotherus totesi.

NYT odotukset ovat, että korkojen laskusuunta jatkuu. Tullinokittelusta syntynyt kauppasota on jo painanut euribor-korkoja laskuun.

-  Heikomman talousnäkymän myötä 12 kuukauden euribor on laskenut tänään (torstaina) 2,1 prosenttiin, kun se oli 2,3 prosenttia Trumpin aloittaessa täysimittaisen kauppasodan 2. huhtikuuta. Odotukset euriborien tasosta kuluvan vuoden lopulle ovat laskeneet noin 1,7 prosenttiin 2 prosentista, Brotherus huomautti.

NORDEAN pääanalyytikko Jan von Gerich totesi X:ssä, että vaikka EKP ei kertonut mitään konkreettista tulevista korkoratkaisuistaan, ei tämä kerta jäänyt viimeiseksi.

-  Keskuspankki kertoi talousnäkymien heikentyneen ja inflaation laskeneen kohti tavoitetta, mikä viittaa siihen, ettei tämä ollut viimeinen lasku. Näillä näkymin kesäkuussakin lasketaan.

Samalla linjalla oli myös OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.

-  Kauppasota heikentää euroalueen talouskuvaa, joka puoltaa koronlaskujen jatkamista, ja odotamme EKP:n laskevan talletuskorkoaan kesäkuussa 0,25 prosenttiyksiköllä 2 prosenttiin. Tämän jälkeiset askelet riippuvat pitkälti kauppasodan kehityksestä, joita on nyt erittäin vaikeaa ennakoida. Korkomarkkinat hinnoittelevat kesäkuun koronlaskun noin 70 prosentin todennäköisyydellä, Hännikäinen sanoi tiedotteessa.

AVAINSANAT

Matkailumaksu pohjoisen turisteille, tappiollisille lentoreiteille lisää tukea?

  • Kotimaa
  • 23.04.2025
  • 23:52
  • (Päivitetty: 24.04. 0:02)

Hallitus on lämmennyt Lapin lomakeskusten toivomille matkailumaksuille, joita perittäisiin ainakin ulkomaisilta turisteilta. Myös tappiollisille kotimaan lentoreiteille hallitus aikoo jakaa lisää rahaa.

Kehysriihen toimenpiteiden listauksessa mainitaan, että valtio aikoo toteuttaa Suomessa aiemmin tuntemattoman matkailumaksun alueellisena kokeiluna. Mitä aluetta tässä tarkoitetaan, ei ole vielä selvillä.

Muun muassa Rovaniemellä on ideoitu Etelä-Euroopan maiden kaltaista turistiveroa eli erikseen perittävää muutaman euron lisämaksua alueella majoittujille. Tällä katettaisiin matkailijavirtojen alueen infralle aiheuttamia kuluja.

Hallitus muistuttaa kuitenkin, että kokeilun toteuttamisedellytykset täytyy ensin selvittää. Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitäkään, olisiko maksun vaatiminen laillista, keneltä sitä voisi periä, ja asettaisiko se Suomen eri alueita epätasa-arvoiseen asemaan.

MAAKUNTIEN lobbarien iloksi hallitus lupaa jatkaa myös kotimaan tappiollisten reittilentojen tukemista. Kehysriihen suunnitelmissa tätä varten varataan rahaa ainakin alkuvuoteen 2028 asti.

Jo nyt valtion rankan tuen turvin Helsinki-Vantaalta lennetään muun muassa Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Savonlinnaan ja Poriin.

Jopa lentokenttäyhtiö Finavia on toivonut, että valtio luopuisi kannattamattomien lentoreittien ylläpidosta ja tukisi mieluummin niille paikkakunnille kulkevaa muuta joukkoliikennettä. Tie- ja ratainvestoinnit hyödyttäisivät kaikkia näiden alueiden liikkujia suhteellisesti enemmän kuin puolityhjinä lentävät reittilennot.

Samalla valtion varoja säästyisi kannattavien lentoasemien toiminnan parantamiseen.

AVAINSANAT

Hallitus ankarana ”massimuijille”: influensserien suosima osakevaihtokikkailu pysäytetään

Hallitus kertoo poistavansa osinkoverotuksen porsaanreiät, jotka ovat houkuttaneet muun muassa somejulkkiksia kikkailemaan yritystensä osakevaihtojärjestelyillä veroetujen saamiseksi.

Kehysriihen tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi, että vastedes osakevaihtojärjestelyjen keinottelumainen hyödyntäminen osinkoverotuksessa estetään.

Purra mainitsi erityisesti niin sanotut ”massimuijat”, joihin verosuunnittelutapa on henkilöitynyt.

FINNWATCH-järjestö kertoi viime syksynä, että tunnetut somevaikuttajat olivat perustaneet holdingyhtiöitä, joihin he olivat siirtäneet varsinaista liiketoimintaansa keskinäisten osakevaihtojen avulla.

Järjestely on täysin laillista, mutta keinotekoisesti paperilla yrityksen arvoa paisuttamalla yritys pystyy jakamaan omistajilleen enemmän verottomia osinkoja.

Helsingin Sanomat kertoi talvella, miten muun muassa sijoittajainfluensseri Natalia Salmela oli järjestänyt KPMG-yhtiön kanssa asiakastilaisuuksia, joissa oli jaettu erilaisia ohjeita aggressiivisen verosuunnittelun maksimoimiseksi. Hän käytti tilaisuuksiin kutsutuista ihmisistä nimenomaan massimuija-termiä.

Nyt tämän verokikkailutavan poistaminen lisää valtiovarainministeriön laskelmien mukaan verotuloja 30 miljoonaa euroa.

AVAINSANAT

Kyllä nyt Metaa ja Applea kirpaisee: EU rankaisi markkinarikkomuksista jättisakoilla

EU-komissio on määrännyt teknologiajätti Applelle sekä Facebookin ja Instagramin emoyhtiölle Metalle maksettavaksi satojen miljoonien eurojen sakot.

Komission mukaan yhtiöt ovat toistuvista varoituksista huolimatta rikkoneet EU:n digimarkkinasäädöksiä (DMA).

Applen maksettavaksi tulee 500 miljoonaa euroa. Meta joutuu maksamaan 200 miljoonaa euroa.

Applen rikkomukset koskevat sen sovelluskauppaa App Storea.

EU:n mukaan sovellusten kehittäjien, jotka jakavat sovelluksiaan Applen sovelluskaupassa, tulisi voida ilmaiseksi informoida käyttäjiä vaihtoehtoisista tarjouksista App Storen ulkopuolella, ohjata heidät tarjouksiin ja antaa heidän tehdä ostoksia.

Komission mukaan Apple ei kuitenkaan ole täyttänyt tätä velvoitetta.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Meta on taas rikkonut velvoitettaan tarjota käyttäjille palvelu, joka käyttää vähemmän hyväksi näiden henkilökohtaisia tietoja.

Koskaan aiemmin komissio ei ole soveltanut digimarkkinasäädöstä tällä tavalla sakkoihin asti.

Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on varmistaa, etteivät digimarkkinat toimi täysin teknologiajättien ehdoilla. Sillä halutaan myös suojata markkinoiden reilua kilpailua.

SAKKORATKAISU tuli samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltain tullineuvotteluiden kanssa.

Digijättien rankaiseminen onkin ollut poliittisesti herkkä asia, sillä teknologiayhtiöt ja niiden omistajat ovat Donald Trumpille läheisiä.

EU:n virkamiehet ovat toistuvasti todenneet niin julkisesti kuin taustakeskusteluissa, että digijätteihin kohdistuva tutkinta on itsenäinen, kauppasodasta erillinen prosessinsa.

Ilmassa on kuitenkin ollut huolta siitä, miten EU:n päätös Yhdysvalloissa tulkitaan. Saksalaisen Handelsblatt–lehden mukaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin siirtänyt päätöstä useita kertoja.

Komissiolla on käynnissä myös Tiktokiin kohdistuva tutkinta digipalvelusäädöksen (DSA) nojalla.

Se tutkii muun muassa sitä, onko Tiktok laiminlyönyt velvoitteitaan torjua ulkopuolista vaalivaikuttamista Romanian viime vuoden presidentinvaalien yhteydessä.

AVAINSANAT

Kela: Näin köyhiä suomalaisnuoret ovat naapurimaihin verrattuna

Lähes 30 prosenttia 20-29-vuotiaista suomalaisista nuorista aikuisista jää alle pienituloisuusrajan, kertoo Kela. Asumistukien takia he eivät kuitenkaan ole yhtä köyhiä kuin vertailumaissa.

Nuorten aikuisten pienituloisuus on Suomessa yleisempää kuin monessa verrokkimaassa, Kela kertoo tiedotteessaan. Lukema on suurempi kuin Ruotsissa, Alankomaissa ja Virossa.

Verrokkimaista ainoastaan Tanskassa nuorten aikuisten pienituloisuus on Suomea yleisempää, hieman yli 30 prosenttia. Virossa sen sijaan vain noin 15 prosenttia nuorista aikuisista luokiteltiin pienituloisiksi.

Kelan tekemässä selvityksessä yhden ihmisen talouden pienituloisuusraja on Suomessa 1  451 euroa kuukaudessa. Kussakin maassa on oma rajansa, joka määrittyy maan mediaanitulojen mukaan.

Lisäksi lukuihin vaikuttavat muiden kotitalouteen kuuluvien ihmisten tulot. Kelan mukaan esimerkiksi Virossa ja Alankomaissa on muita verrokkimaita yleisempää, että nuoret aikuiset asuvat vielä vanhempiensa kanssa, joten nuorten pienituloisuus on näissä maissa matalampaa.

PIENITULOISTEN suomalaisten nuorten aikuisten tulot ovat kuitenkin keskimäärin korkeampia kuin verrokkimaissa. Suomessa nuorten aikuisten tulot jäävät keskimäärin 17 prosenttia pienituloisuusrajan alapuolelle.

Kaikissa verrokkimaissa lukema on yli 20 prosenttia.

-  Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten pienituloisuus ei siis ole yhtä syvää kuin verrokkimaissa, mikä on ilahduttava havainto, Kelan tutkija Miska Simanainen sanoo tiedotteessa.

Suomen alhaista lukemaa selitetään Kelan tiedotteessa asumisen tuilla. Jos asumisen tukia ei huomioitaisi, olisi Suomen nuorten aikuisten köyhyyskuilu vertailun maista toiseksi suurin.

AVAINSANAT

IMF synkkänä: Trumpin määräämät tullit sotkivat jo maailman talousnäkymät

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on alentanut arviotaan maailman tämän vuoden talouskasvusta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämien tullien vuoksi.

Kasvu jää IMF:n ennusteen mukaan 2,8 prosenttiin, puoli prosenttiyksikköä edellistä ennustetta heikommaksi. Viime vuonna maailmantalous kasvoi 3,3 prosentin tahtia.

-  Siirrymme uuteen vaiheeseen, kun 80 vuotta toiminut maailmantalouden järjestelmä mullistuu. Riskit maailmantaloudelle ovat kasvaneet ja ovat selvästi negatiivisia, sanoi IMF:n pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas tiedotustilaisuudessa.

Euroopassa tullien vaikutus talouskasvuun jää IMF:n arvion mukaan lievemmäksi, koska euroalueen talouskasvu on jo valmiiksi heiveröistä. IMF laski ennustettaan 0,8 prosenttiin alkuvuoden yhdestä prosentista. Saksa on ennusteen mukaan jämähtämässä tänä vuonna nollakasvuun.

IMF perustaa ennusteensa tilanteeseen ennen 4. huhtikuuta, joten niissä ei ole huomioitu kyseisen päivämäärän jälkeen tulleita tulleja ja niissä tapahtuneita muutoksia. Päivämäärän jälkeen Yhdysvallat on muun muassa ottanut käyttöön Kiinan tuontia koskevat 145 prosentin tullit.

TULLIT KURISTAVAT ennusteen mukaan myös Yhdysvaltojen kasvuodotuksia. Maan tämän vuoden talouskasvu hiipuu 1,8 prosenttiin, 0,9 prosenttiyksikköä alle tammikuun ennusteen.

Ensi vuonna tahti hidastuu vielä lisää, 1,7 prosenttiin. IMF:n mukaan syitä kasvun hidastumiseen ovat suurempi epävarmuus, jännitteet kauppasuhteissa ja heikompi kysyntä.

Inflaatio Yhdysvalloissa kiihtyy tänä vuonna 3,0 prosenttiin, IMF ennakoi, koska tullit aiheuttavat kuluttajahintojen nousua.

Tullit tekevät selvää jälkeä myös Meksikon, Kanadan ja Kiinan kasvunäkymistä.

Tullien vaikutus on IMF:n mukaan kovin Kiinassa. Maailman toiseksi suurimmassa taloudessa kasvu jää neljään prosenttiin, mikä on selvästi alle virallisen viiden prosentin tavoitteen ja tammikuussa ennustetun 4,6 prosentin tahdin. Kiina on pyrkinyt elvyttämään kotimaista kysyntää, mutta toistaiseksi tulokset ovat jääneet ohkaisiksi.

Tullien vaikutus on IMF:n mukaan kovin Kiinassa

Meksikossa talous supistuu tullien takia tänä vuonna 0,3 prosenttia. Vielä tammikuussa maahan ennustettiin 2,0 prosentin kasvutahtia. Kanadan talouskasvu pysyy niukasti plussan puolella.

Gourinchas kehotti painokkaasti maailman maita neuvottelemaan ratkaisun meneillään olevaan kauppakiistaan, jotta synkimmät uhkakuvat saataisiin torjuttua.

-  Kasvun näkymät paranisivat välittömästi, jos maat lieventävät kauppapoliittisia kannanottojaan ja ottavat käyttöön selvät ja ennustettavat kauppasäännöt, hän sanoi.

AVAINSANAT