VALIKKO

Eeva Lennonin analyysi: Työväenpuolue juhli Britannian kunnallisvaaleissa – ja tätä kaikkea tuloksesta voi päätellä

Työväenpuolueen johtaja Keir Starmer juhli puoluetoverinsa, East Midlandin pormestariehdokkaan Claire Wardin vaalivoittoa.

Britannian kunnallisvaalit olivat työväenpuolueen juhlaa – mutta eivät niin murskavoitto oppositiojohtaja Keir Starmerille kuin mitä konservatiivit olivat pelänneet. Liberaalidemokraatit nousivat yllättäen samoille apajille.

Torstaina pidetyissä osavaaleissa jaettavana oli 2600 valtuustopaikkaa 107:n kunnan alueella. Nyt kun ääntenlaskenta oli lauantaina lähes kokonaan valmistunut, maata hallitsevan konservatiivipuolueen tappion suuruus alkaa paljastua.

Konservatiivit menettivät miltei puolet niistä paikoista, joita ne
puolustivat, saaden enää viitisen sataa valtuutettua työväenpuolueen runsasta tuhatta vastaan. Prosentuaalisesti konservatiivit saivat äänistä noin 25 ja työväenpuolue 34 prosenttia.

Vaalialueilla konservatiiveilla on enemmistö enää kuudessa kunnanvaltuustossa, työväenpuolueen saatua valta-aseman 49 valtuustossa.

Paikallistasolla vahva liberaalidemokraattinen puolue sai 12 valtuustoa itselleen, enemmän valtuutettuja kuin konservatiivit, ja heidän nousunsa tasoitti huomattavasti työväenpuolueen menestystä.

Myös vihreät ja erilaiset paikallisryhmät pärjäsivät hyvin.

VAIKKA konservatiivit pärjäsivät näissä kunnallisvaaleissa huonommin
kuin koskaan, tappio ei ollut kaikkialla niin kamala, kuin mihin puolue oli pessimistisimmissä arvioissaan varautunut.

Puolue sai pidetyksi kiinni muun muassa itselleen tärkeästä Tees Valleyn pormestarin paikasta, jonka se pelkäsi menettävänsä.

Pienet torjuntavoitot tarkoittavat, että kapinaa pääministeri Rishi Sunakia vastaan ei konservatiivipuolueessa tule ennen seuraavia vaaleja. Parlamenttivaalit on järjestettävä viimeistään ensi tammikuussa, mutta todennäköisemmin ne ajoitetaan syksyyn.

Konservatiivit ennakoivat, että tuolloin maan talous on jo paremmassa kunnossa, mikä voisi vielä vaikuttaa heidän hyväkseen.

Tappio ei ollut kaikkialla niin kamala, kuin mihin konservatiivipuolue oli pessimistisimmissä arvioissaan varautunut.

Kunnallisvaalien tulos ei ole täysin vertailtavissa parlamenttivaaleihin, koska ehdokkaina on paljon isoista puolueista riippumattomia paikallisia valitsijayhdistyksiä. Äänestysaktiivisuuskin on paikallisesti laimeampaa.

Työväenpuolueen odotetaan silti olevan matkalla parlamenttivaalien voittoon ja pääministerivastuuseen.

KUNNALLISVAALIT paljastivat, että työväenpuolue on oppinut haalimaan ääniä niissä ratkaisevissa vaalipiireissä, joiden voittaminen on valtiollisissa vaaleissa tärkeää.

Työväenpuolue näyttää saaneen takaisin sen Keski-Englannin teollisuusvyöhykkeiden äänestäjäkunnan, joka meni vuoden 2019 vaaleissa konservatiivien taakse näiden lupaaman EU-eron takia. Brexit on ollut taloudellisesti, poliittisesti ja ulkopoliittisesti briteille tuhoisa, ja äänestäjien enemmistö uskoo jo, että päätös oli virhe.

Sen sijaan pieniä yllätystappioita työväenpuolueelle tuli maahanmuuttajavoittoisissa, muslimienemmistöisissä kunnissa. Työväenpuolue ei ole lähtenyt tukemaan Gazaa ja palestiinalaisia niin aggressiivisesti kuin nämä äänestäjät olisivat halunneet.

KONSERVATIIVIT näyttävät arvaavan, että heidän 14 vuoden valtakautensa maan johdossa voi olla päättymässä.

Puolue ei ole enää se perinteinen keskustaoikeistolainen ryhmä kuin vielä vuosituhannen alussa, vaan se on kokenut 2010-luvun lopulla samanlaisen populistisen muodonmuutoksen kuin Yhdysvaltojen republikaanitkin. Eivätkä sen viime vuosien näytöt valtion johdossa ole kovin mairittelevia.

Puolueen entinen puheenjohtaja ja pääministeri Boris Johnson oli EU-eron pääarkkitehti. Hänen yhtä populistinen seuraajansa Lizz Truss aiheutti syksyllä 2022 markkinoilla hurjan paniikin lupaamalla veronalennuksia, jotka rahoitettaisiin valtion lainalla.

Sekasorto ja rahamarkkinakriisi kaatoivat Trussin vain 49:n pääministeripäivän jälkeen.

Tilalle tullut intialaistaustainen, järkeväksi tiedetty Rishi Sunak rauhoitti markkinat ja sai vähitellen konservatiivien kannatussyöksyn tasaantumaan.

Mutta puoluettaan hän ei ole saanut luopumaan populismista. Puolue on painostanut Sunakin antamaan toisella tavalla rahoitettuja uusia veronalennuksia eli vähentämään sosiaaliturvamaksuja jo kahdessa budjetissa.

VEROJEN alennukset eivät silti ole vakuuttaneet äänestäjiä toivotulla tavalla. Britannian julkiset palvelut ovat konservatiivien jo vuosia ajamien sopeutusten jäljiltä rempallaan ja terveydenhuolto yhä koronapandemian jälkeisessä vakavassa kriisissä.

Katurikollisuuskin piinaa Lontoota ja suurkaupunkeja aiempaa enemmän.

Lizz Trussin ja Boris Johnsonin sähläyksistä muistuttaminen on työväenpuolueelle vielä pitkään hyvä vaalivaltti.

Britannian suosittu vaalikommentoija, Strathclyden yliopiston politiikan professori John Curtice arveli jo yleisradioyhtiö BBC:lle, ettei konservatiiveilla ehkä ole enää aikaa muuttaa “kertomustaan” niin, että puolue pääsisi uudelleen äänestäjien suosioon ennen parlamenttivaaleja.

Työväenpuolueen tarvitsee vain mainita Lizz Truss, kun äänestäjä alkaa vapista kauhusta. Moni muistaa ne syksyn 2022 markkinapaniikin hetket, jolloin palkansaaja joutui pelkäämään eläkerahastonsa puolesta, ja epäonniset asuntovelalliset saivat hetkeksi satojen puntien lisälaskun, kun lainakorkoja piti nostaa markkinoiden rauhoittamiseksi.

Oikeasti Trussin aiheuttamat talousvahingot on jo korjattu. Silti Lizz Trussin ja Boris Johnsonin sähläyksistä muistuttaminen on työväenpuolueelle vielä pitkään hyvä vaalivaltti.

Konservatiivien päätavoite on nyt yrittää supistaa työväenpuolueen voittoa niin paljon kuin mahdollista. Muuhun konservatiivit tuskin enää ennen syksyä kykenevät, Curtice arvioi.

AVAINSANAT

YK: 800  000 joutunut pakenemaan Rafahista

UNRWA:n pääjohtaja Philippe Lazzarini.
  • Ulkomaat
  • 18.05.2024
  • 20:37
  • (Päivitetty: 18.05. 20:38)

Noin 800 000 ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin sotatoimia Etelä-Gazan Rafahista sen jälkeen, kun Israel viime viikon alussa käynnisti maaoperaationsa alueella, kertoo YK:n palestiinalaisten pakolaisjärjestö UNRWA:n pääjohtaja Philippe Lazzarini.

Lazzarinin mukaan pakoon on lähtenyt lähes puolet väestöstä, joka majaili Rafahissa. Suurin osa Gazan väestöstä oli aiemmin sodan varrella siirtynyt juuri Rafahiin paetakseen Israelin hyökkäyksiä pohjoisessa.

Gazan sota on kestänyt yli seitsemän kuukautta.

AVAINSANAT

Gazan kohtalo repii Israelin hallituksen välejä

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.

Gazan kaistan sodanjälkeinen poliittinen tulevaisuus on entistä suurempi riidanaihe Israelin hallituksen sisällä, kertoo uutistoimisto AFP. Israelin sotakabinetin sisäiset välit äityivät riitaisiksi sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamasin taistelijat kokosivat jälleen rivinsä Pohjois-Gazassa, jossa Israel oli jo väittänyt voittaneensa Hamasin.

Sotakabinettiin kuuluva puolustusministeri Yoav Gallant vaati televisioidussa puheessaan pääministeri Benjamin Netanjahulta selkeää sitoutumista siihen, että Israelin siviilihallinto ei ota Gazaa haltuunsa sodan jälkeen.

Netanjahu on aiemmin tyrmännyt sen vaihtoehdon, että palestiinalaiset johtaisivat Gazaa tulevaisuudessa, mutta ei ole tarjonnut tälle selkeää vaihtoehtoa.

- Jos Gazassa on jäljellä vain Hamas, niin tietysti he putkahtavat esiin siellä sun täällä. Joko (Gazaan) perustetaan Israelin sotilashallinto tai arabijohtoinen hallinto, arvioi AFP:lle Tel Avivin yliopiston luennoitsija Emmanuel Navon.

Hamasin mukaan Gazan kaistalle ei voida perustaa uutta hallintoa ilman, että se olisi osallisena.

YHDYSVALTAIN kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan matkustaa viikonloppuna Israeliin ja Saudi-Arabiaan, Valkoinen talo kertoo. Sullivanin on määrä tavata matkallaan Netanjahun ohella Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman.

Israelin ja Hamasin aseleponeuvotteluiden välittäjämaihin lukeutuva Qatar sanoi aiemmin viikolla, että Israelin sotilasoperaatio Gazan kaistan eteläosassa sijaitsevan Rafahin alueella on vaikeuttanut pahasti aseleponeuvotteluja. Qatar kuvaili neuvotteluiden olevan lähes pysähdyksissä.

Israelin pelätään laajentavan hyökkäystään Rafahiin, missä on edelleen satojatuhansia palestiinalaisia, jotka ovat paenneet taisteluita muualta Gazasta. Israelin mukaan taisteluja Rafahissa vielä kiihdytetään. Puolustusministeri Gallant sanoi torstaina, että kaupunkiin lähetetään lisäjoukkoja. Pääministeri Netanjahu on sanonut maahyökkäyksen Rafahiin olevan kriittisen tärkeä Israelin asevoimien tavoitteille tuhota Hamas.

AVAINSANAT

Georgian presidentti käytti veto-oikeutta kiisteltyä lakiesitystä vastaan

Georgian presidentti Salome Zurabishvili.

Georgian presidentti Salome Zurabishvili jätti lauantaina vahvistamatta kiistellyn ulkomaisen vaikuttamisen lain, jota vastaan maassa on osoitettu kiivaasti mieltä huhtikuusta lähtien. Zurabishvili käytti veto-oikeuttaan parlamentin hyväksymää lakiesitystä vastaan, kuten oli etukäteen sanonut tekevänsä.

- Tänään käytän vetoa tähän lakiin, joka on olemukseltaan venäläinen ja perustuslakimme vastainen, presidentti Zurabishvili sanoi televisioidussa lausunnossaan.

Presidentin päätöksen arvellaan jäävän vain symboliseksi eleeksi, joka viivyttää lain astumista voimaan. Maan parlamentti voi vielä kumota presidentin veton yksinkertaisella enemmistöllä.

Lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi. Georgian parlamentti hyväksyi lakiesityksen tiistaina äänin 84-30. Äänestystä lain kolmannessa ja ratkaisevassa käsittelyssä edelsi istunto, jossa tunteet kuumenivat jopa tappeluksi Georgialainen unelma -valtapuolueen ja opposition edustajien välillä.

VENÄJÄLLÄ on voimassa vastaava laki, minkä vuoksi Georgian lakiesityksen vastustajat olivat ristineet hallituksen esityksen “venäläislaiksi”. Esityksen vastustajien mukaan laki on tarkoitettu opposition hiljentämiseen, ja sen tarkoituksena on viedä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.

EU ja sotilasliitto Nato ovat kehottaneet Georgiaa perääntymään lain säätämisessä. EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borrellin mukaan lailla on kielteinen vaikutus Georgian pyrkimyksiin päästä EU:n jäseneksi ja se tulisi perua. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk puolestaan on sanonut pitävänsä lakia erittäin valitettavana.

EU:n oli alun perin tarkoitus antaa lakia vastustava julkilausuma unionin 27 maan yhteisenä julkilausumana, mutta diplomaattilähteiden mukaan tästä jouduttiin luopumaan Unkarin ja Slovakian vastustuksen takia.

AVAINSANAT

Tutkija yllättynyt, kuinka vähän USA:n Ukraina-tuen mahdollisesta loppumisesta puhutaan

Ilmari Käihkö.
  • Ulkomaat
  • 18.05.2024
  • 17:00
  • (Päivitetty: 18.05. 20:32)

Ukraina pystyy tällä hetkellä vastaamaan Venäjän viikko sitten aloittamaan laajaan hyökkäykseen Harkovan alueelle, sanoo STT:lle sotatieteiden dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.

Käihkön mukaan Venäjä pyrkii aiheuttamaan Ukrainalle mahdollisimman paljon ongelmia ja pakottamaan Ukrainan reagoimaan hyökkäyksiin. Venäjän hyökkäys pahentaa Ukrainan miehistöpulaa entisestään, sillä Ukraina on joutunut siirtämään joukkoja Harkovan alueelle.

-  Ukrainan jo ohuet rintamat muuttuvat muualla vielä ohuemmiksi, ja Venäjän läpimurtojen mahdollisuus kasvaa, Käihkö sanoo.

Venäjän oman ilmoituksen mukaan se on onnistunut valtaamaan viikon aikana 12 asutuskeskusta. Harkovan alueen kuvernööri Oleh Synjehubov kertoi tänään, että alueelta on evakuoitu lähes 10 000 ihmistä.

Uutistoimisto AFP on laskenut ajatushautomo ISW:n tietojen perusteella, että Venäjä on vallannut reilun viikon aikana Ukrainan alueita noin 280 neliökilometriä. Kyseessä on laajin Venäjän näin lyhyessä ajassa valtaama maa-alue puoleentoista vuoteen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi perjantaina Kiinan-vierailullaan, että Venäjän tarkoituksena ei ole vallata Harkovaa vaan ainoastaan luoda suoja-alue Venäjän rajaseudun suojelemiseksi. Venäjä perustelee suojavyöhykkeen tarvetta muun muassa sillä, että Ukraina on tehnyt hyökkäyksiä rajan yli Venäjälle Belgorodin kaupungin alueelle. Käihkön mukaan lausunnolle ovat syynä Venäjän sisäpoliittiset paineet.

- Ukraina hyökkää sen takia, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Jos Ukraina yrittää laajentaa sotaa Venäjän puolelle, syy on se, että Ukraina yrittää päättää sodan, Käihkö sanoo.

KÄIHKÖN mukaan tilanne on heikko Ukrainan kannalta, mutta meillä ei ole tiedossa, kuinka heikko se todellisuudessa on.

– Kun rintamatilannetta katsottiin viime kesänä joka päivä, nyt Ukrainan tilanteen paraneminen lasketaan luultavasti vuosissa, Käihkö sanoo.

Käihkö arvioi, että Ukrainaa hyödyttäisi paitsi sotilaallinen vahvistuminen, myös Venäjän talouden heikkeneminen. Lännen asettamien pakotteiden vaikutus on kuitenkin ollut verkkainen.

Sotilaallinen vahvistuminen edellyttäisi tukijoilta sotateollisuuden saamista parempaan kuntoon. Toinen vaihtoehto on ottaa itse enemmän riskejä ja antaa Ukrainalle omien puolustusvoimien käytössä olevaa materiaalia.

Käihkön mukaan Venäjän uhka on kuitenkin saanut osan Euroopan maista keskittymään omaan varusteluunsa Ukrainan tukemisen sijaan, mistä Nato on kritisoinut Eurooppaa.

Yhdysvalloissakin Ukrainan tukeminen on vastatuulessa. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi yli 60 miljardin aseapupaketin Ukrainalle huhtikuun lopulla. Pakettia edelsi pitkä, Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan liittynyt poliittinen vääntö, kun paketti jumitti kongressissa kuukausia maahanmuuttolakien tiukennuksiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.

- Apupaketin läpi saaminen oli vaikeaa jo viimeksi. Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän on puhuttu siitä mahdollisuudesta, että Yhdysvallat ei enää tue Ukrainaa kuten aiemmin tai tuki vähenee merkittävästi. Päävastuu tukemisesta siirtyy silloin Euroopalle, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan sekään, että Joe Biden valittaisiin uudelleen presidentiksi, ei takaa Yhdysvaltojen aseavun jatkumista. Hänen mukaansa muun muassa Euroopalla on vastuunsa sodan lopputuloksesta, sillä Eurooppa on kannustanut Ukrainaa jatkamaan sotaa.

- Hokemaa “Yhdysvalloilla on kapasiteettia mutta ei välttämättä poliittista tahtoa, Euroopalla on poliittista tahtoa mutta ei välttämättä kapasiteettia” on kyseenalaistettu yhä enemmän esimerkiksi Naton ja Yhdysvaltain taholta, Käihkö sanoo.

- Se on osin aiheellistakin.

AFP:N mukaan sodan alkamisen jälkeen Venäjä on vallannut runsaat 65 000 neliökilometriä alueita Ukrainasta. Tämä on noin 12 prosenttia koko Ukrainan maa-alasta lukuun ottamatta Krimin niemimaata, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä vuonna 2014.

Ukraina on ilmoittanut tavoitteekseen palauttaa vuoden 1991 rajat. Käihkön mukaan tavoite ei ole millään muotoa realistinen tässä sotatilanteessa.

Myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin lausunnot ovat muuttuneet sodan aikana. Zelenskyi sanoi AFP:lle tuoreessa haastattelussa, että Ukrainan asevoimat tarvitsisi lisää väkeä, jotta joukkojen moraalia saataisiin vahvistettua. AFP:n mukaan myöntö on Zelenskyin kohdalla harvinainen.

Tänään Ukrainassa voimaan tullut liikekannallepanoa koskeva laki, joka laskee rintamakutsujen ikärajaa 27 vuodesta 25 vuoteen, ei tuo Ukrainalle nopeaa apua.

Käihkön mukaan Venäjän ilmastrategia ansaitsee enemmän huomiota. Venäjä on pystynyt heikentämään entisestään Ukrainan ilmatorjuntaa ja operoimaan lennokeilla jopa kymmeniä kilometrejä rintamien takana.

- Toinen puoli tässä ovat hyökkäykset energiantuotantolaitoksiin. Jos hyökkäykset jatkuvat, ja miksi eivät jatkuisi, joudumme kysymään, mikä Ukrainan yhteiskunnan, talouden ja sotateollisuuden kyky tulee olemaan.

Zelenskyi sanoi AFP:n haastattelussa, että maa tarvitsisi 120-130 nykyaikaista lentokonetta, jotta se voisi puolustaa ilmatilaa kolmeasataa venäläiskonetta vastaan.

– Näitä hävittäjiä ei ole tulossa, Käihkö sanoo.

STT / Heli Laakkonen

Korjattu kello 20.32 sana “reilun” kohtaan “Uutistoimisto AFP on laskenut ajatushautomo ISW:n tietojen perusteella, että Venäjä on vallannut reilun viikon aikana Ukrainan alueita noin 280 neliökilometriä”. Muokattu myös tätä seuraavassa virkkeessä aikamääre “viikon aikana” muotoon “näin lyhyessä ajassa”.

AVAINSANAT

Ficon ampujaksi epäilty tutkintavankeuteen

Kuva Banska Bystrican sairaalasta, jossa Robert Ficoa hoidetaan.

Slovakian terveysministeriö kertoo pääministeri Robert Ficon terveydentilan ennusteen olevan positiivinen.

- Eilinen kaksi tuntia kestänyt leikkaus vaikutti pääministerin terveydentilan positiiviseen ennusteeseen, maan terveysministeri Zuzana Dolinkova kertoi toimittajille lauantaina.

- Pääministerin tila on vakaa, mutta siitä huolimatta se on edelleen vakava, hän lisäsi.

Vakavia vammoja saanut Fico leikattiin perjantaina uudelleen, ja hän on edelleen tehohoidossa. Ficoa ammuttiin keskiviikkona, ja häneen osui neljä luotia.

Maan varapääministeri ja Ficon läheinen liittolainen Robert Kalinak sanoi, että pääministeri on tajuissaan ja hänen terveydentilansa mahdollistaa toipumisen.

- En usko, että häntä voidaan viedä Bratislavaan tulevina päivinä. Hänen tilansa on edelleen vakava, Kalinak sanoi toimittajille.

Ficolla on neljä luotien aiheuttamaa haavaa, joista yksi on vakava, Kalinak kertoi myöhemmin TA3-televisiokanavalle. Hän sanoi myös, että lääkärit poistivat perjantaina tehdyssä leikkauksessa haavoista kaikki potentiaalisesti tulehtuvat materiaalit.

SLOVAKIALAINEN tuomioistuin määräsi lauantaina Ficon ampujaksi epäillyn miehen tutkintavankeuteen.

- Syy on riski epäillyn mahdollisesta paosta tai rikollisen toiminnan jatkamisesta, kertoi erikoisrikostuomioistuimen tiedottaja Katarina Kudjakova.

71-vuotiasta miestä vastaan on nostettu syyte murhan yrityksestä.

Slovakialaisen median mukaan epäilty on nimeltään Juraj Cintula. Hän on kirjoittanut runoja ja julkaissut omakustanteena kirjan, jossa hän ilmaisee vihaansa Slovakian romaniväestöä kohtaan, kertoo New York Times. Viime aikoina hänen kerrotaan kääntyneen poliittisilta mielipiteiltään Ukrainan tukijaksi kannatettuaan aiemmin Venäjä-mielistä liikettä.

TAPAUS on järkyttänyt Slovakiaa syvästi. Slovakian väistyvä presidentti Zuzana Caputova ja hänen seuraajakseen valittu Ficon liittolainen Peter Pellegrini ovat kutsuneet tiistaiksi koolle kaikkien parlamentaaristen puolueiden johtajat osoittamaan yhtenäisyyttä maata järkyttäneen ampumisen jälkeen.

Tapaus toi kuitenkin esille myös poliittisia jännitteitä. Kalinak syytti oppositiota ja “tiettyjä medioita” Ficon leimaamisesta rikolliseksi diktaattoriksi ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin palvelijaksi ennen iskua.

- Kaikki nämä valheet ovat pääsyy sille, miksi Fico tänään taistelee hengestään, Kalinak sanoi Smer-puolueen verkkosivuilla.

Fico palasi valtaan kolmannen kerran Slovakiassa viime syksyn vaalien jälkeen, kun hänen Smer-puolueensa voitti vaalit.

Putinia myötäilevä Fico vastustaa aseapua Ukrainalle. Slovakia lopetti Ukrainan tukemisen Ficon valinnan jälkeen.

AVAINSANAT