Demokraatti-lehti eteni Edit-aikakauslehtikilpailun finaaliin

Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden 2023 yleisömedian palkintoa tavoittelevat Demokraatti, Talouselämä ja Yliopisto.

Demokraatti pääsi tavoittelemaan Aikakausmedian vuosittaista Edit-palkintoa. Lehti on kolmen finalistin joukossa listalla, josta voittaja valitaan toukokuussa.

Aikakauslehtialan tunnetuin kotimainen kilpailu Edit on julkaissut tämänvuotiset finalistinsa. Demokraatti pääsi talouslehti Talouselämän ja Helsingin yliopiston oman tiedejulkaisun Yliopisto-lehden kanssa shortlistalle, josta valitaan vuoden 2023 yleisölehti.

Yleisölehdellä tarkoitetaan aikakauslehteä, jota kuka tahansa voi tilata tai ostaa. Suomessa tällaisia ovat muun muassa Suomen Kuvalehti, Apu, Image, Seura ja monet muut.

Yleisölehtisarjan kriteereissä mainitaan, että palkittavan julkaisun pitää huomioida kohderyhmän kiinnostuksen kohteet ja mieltymykset journalistisissa sisällöissä, visuaalisuudessa ja arvomaailmassa.

Valinnan tekevä ammattilaisraati sanoo katsovansa arvioinnissa lehden laatua ja journalistisia ansioita kaikissa julkaisukanavissa.

Voittaja julkistetaan toukokuun puolivälissä.

DEMOKRAATIN tavoittavuus etenkin verkossa on noussut viime vuosina huomattavasti. Lehti oli vuonna 2023 Suomen Tietotoimiston listauksessa Suomen siteeratuimpien julkaisujen joukossa.

SDP:n pää-äänenkannattajana toimivaa Demokraattia julkaisee Kustannus Oy Demokraatti. Sen omistajiin kuuluvat muun muassa Keskisuomalainen-konserni, Työväenlehdistön Kannatusyhdistys sekä Kustannus Oy Kansanvalta.

Lehti on Julkisen sanan neuvoston jäsen. Päivittäisuutisia julkaisevan verkkosivuston lisäksi Demokraatin paperiversio ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa.

Edit-kilpailua on järjestetty vuodesta 2005 alkaen. Kilpailussa on 16 eri sarjaa lehtien sisällöille, tekijöille ja markkinoinnille.

VR:lle sakot työtuomioistuimelta – RAU: Ei ollut yksittäinen lipsahdus

Työtuomioistuin on määrännyt junayhtiö VR:lle sakot veturinkuljettajien työehtosopimuksessa määriteltyjen lepoaikojen rikkomisesta, kertoo työntekijöitä edustava Rautatiealan Unioni (RAU).

Rikkomukset koskivat veturinkuljettajien palautumisaikoja ja yhdenjaksoisia ajoaikoja kahdessa työvuorossa toissa vuonna.

RAUn mukaan VR on myöntänyt rikkoneensa työehtosopimusta ja perustellut rikkomuksia työvuorosuunnittelujärjestelmän virheillä. RAU katsoo, että virheitä ei korjattu, vaikka niistä huomautettiin ja neuvoteltiin useasti.

VR:n maksettavaksi määrättiin 3 000 euron sakot sekä yli 5 000 euron oikeudenkäyntikulut.

RAUn mukaan kyse ei ole yksittäisestä lipsahduksesta.

-  Yhtiön työvuorokäytännöt vaarantavat kuljettajien jaksamisen, eikä yhtiö ole puuttunut ongelmiin, vaikka sitä on toistuvasti vaadittu, RAU sanoo tiedotteessa.

RAUn mielestä rangaistukset eivät vastaa teon vakavuutta. Liitto vaatii tiukempia seurauksia, jotta VR ryhtyisi todellisiin muutoksiin.

-  Jos veturinkuljettaja rikkoisi tietoisesti sääntöjä, hänet irtisanottaisiin. Nyt suuri yritys selviää pienillä hyvityssakoilla, sanoo RAUn juristi Maria Säteri tiedotteessa.

Säteri huomauttaa, että työntekijäpuolelle voidaan asettaa jopa 150 000 euron hyvityssakot työnantajan toimintaa vastaan suunnatusta työtaistelusta, mutta työnantaja joutuu maksamaan korkeintaan 37 400 euroa tietoisesta sopimusrikkomuksesta.

-  Työehtosopimuslaki on maan hallituksen muutosten jälkeen täysin epäreilu, Säteri kommentoi.

Työtuomioistuimen tuomiosta ilmenee, että VR on myöntänyt RAUn nostaman kanteen oikeaksi.

Työtuomioistuin antoi tuomionsa viime torstaina. Tuomio oli yksimielinen.

AVAINSANAT

Evan kysely: Donald Trump vähentää suomalaisten uskoa Naton turvatakuisiin

Naton jäsenmaiden sotilaita yhteistoimintaharjoituksessa 2023.

Suomalaisten luottamus sotilasliitto Naton turvatakuisiin on heikentynyt selvästi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisen kauden aikana, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuore arvo- ja asennetutkimus.

Vain kolmasosa vastaajista uskoo, että turvatakuut muodostavat niin vahvan pelotteen, ettei kukaan uskalla hyökätä jäsenmaata vastaan.

Syksyyn 2023 verrattuna usko turvatakuiden pelotevaikutukseen on pudonnut 21 prosenttiyksikköä.

Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan yhä myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Sitä kannattaa 66 prosenttia vastaajista.

Nato-myönteisyys on kuitenkin laskenut viidessä kuukaudessa viidellä prosenttiyksiköllä. Se on nyt alimmillaan sitten jäsenyyden hakemisen toukokuussa 2022.

Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi, että muutosten taustalla on Yhdysvaltojen nykyinen linja.

-  Suomalaiset seuraavat ulkopolitiikkaa erittäin tiiviisti. Donald Trumpin puheet siitä, että riittävästi puolustukseensa rahaa käyttäviä Nato-maita ei välttämättä puolusteta, eivät ole jääneet suomalaisilta huomaamatta, Metelinen sanoi tiedotteessa.

SAMALLA näkemykset Yhdysvalloista ovat muuttuneet epäilevämmiksi. Vain 13 prosenttia suomalaisista arvioi Yhdysvaltojen toimivan maailmanpolitiikassa oikein ja ansaitsevan suomalaisten tuen.

Vastaavasti 29 prosenttia katsoi, että Suomen etu on tehdä Yhdysvaltojen kanssa mahdollisimman syvää yhteistyötä kaikissa asioissa. Tämä osuus on pienentynyt syksystä 2023 peräti 21 prosenttiyksikköä.

-  Trumpin kaudella suomalaisten ulkopoliittinen realismi on vahvistunut. Vaikka Yhdysvaltoja tarvitaan edelleen turvallisuuden takeena, suomalaisten odotukset ovat muuttuneet – kumppanuutta halutaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, Metelinen totesi.

Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn tulokset perustuvat yli 2  000 ihmisen vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaukset kerättiin 12.-24. maaliskuuta.

Ensi- ja turvakotien liitto: Vauvaperheet voivat entistä huonommin ja tarvitsevat pikaista apua, jotta lapset eivät joudu välittömään vaaraan

Ensi- ja turvakotien liittokokous on erityisen huolissaan vauvaperheistä, joilla on vaikea elämäntilanne ja monia isoja haasteita samanaikaisesti. Taloudellinen epävarmuus on yksi eniten ahdistusta aiheuttavista asioista.

Apua hakevat vauvaperheet ovat merkittävästi huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin. Ensi- ja turvakotien liiton ensikotien asiakkaat kokevat palveluun tullessaan yleisesti stressiä, ahdistuneisuutta sekä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää pelkoa. Moni asiakas on kokenut lähisuhteissaan väkivaltaa ja muita pitkäaikaisesti vaikuttavia traumaattisia kokemuksia.

Helsingissä kokoontunut Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous vaatii tiedotteessaan odottaville ja vauvaperheille vahvempaa yhteiskunnan tukea. Vaikka lasten huostaanottojen kokonaismäärä on hieman laskenut, niin kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut.

Tämä kertoo siitä, että perheiden tilanteet pääsevät kehittymään niin pitkälle, että lapsi joutuu välittömään vaaraan. Sama ilmiö näkyy myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikodeissa.

Ensikotiin tulevat ovat aikaisempaa huonommassa kunnossa. Avun tarpeen syynä on yhtä aikaa vakavia ongelmia perhe-elämässä, mielenterveydessä ja taloudessa. Taustalla voivat olla myös neuromoninaisuuteen liittyvät juurisyyt.

OSA äideistä on tiedotteen mukaan yrittänyt saada apua jo ongelmien alkuvaiheessa. Yli puolet Ensi- ja turvakotien liiton tekemään vauvaperhekyselyyn vastanneista kertoo, että tarvitsisi apua, mutta sitä on vaikea saada.

Huolestuttavaa on, että ahdistus ja uupumusoireet ovat yleisiä jo raskausaikana. Kyselyyn vastanneet vanhemmat toivovat, että heidän huolensa omasta jaksamisestaan ja terveydestään tai vauvan tilanteesta otettaisiin vakavasti.

Vanhemmat toivovat, että tietoa erilaisista tukimuodoista olisi paremmin tarjolla. Sitä tulisi tarjota aktiivisesti esimerkiksi neuvoloissa. Joskus jo pieni apu, vaikkapa unineuvonta, voi auttaa vaikeimman hetken yli eivätkä pulmat pääse kärjistymään.

Merkittäväksi avun hakemisen esteeksi nousi uupumus eli kuormittuneena ei itse jakseta etsiä tietoa tai hakea apua.

ENSI- JA TURVAKOTIEN liittokokous on erityisen huolissaan vauvaperheistä, joilla on vaikea elämäntilanne ja monia isoja haasteita samanaikaisesti.

Ensikodeista apua hakevista äideistä kolmannes kertoo kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa. Määrä on ollut huolestuttava jo useamman vuoden. Ensikodeista apua saavat perheet tarvitsevat hyvin tiivistä tukea vauvan hoidossa esimerkiksi mielenterveyden haasteiden vuoksi.

Huolestuttavaa on myös se, että päihdeongelmallisille odottaville ja vauvaperheille tutkitusti vaikuttavaa kuntoutusta tarjoavien Pidä kiinni®-ensikotien tulevaisuus on taloudellisista syistä epävarmaa. Tiedotteen mukaan vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta 90 prosenttia ensikotikuntoutuksessa olleista äideistä elää tutkitusti päihteetöntä elämää yhdessä lapsensa kanssa (Salo 2024).

Tarvitaan konkreettisia keinoja vähentää vanhempien kokemaa kuormitusta ja yksinäisyyttä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat vauvaperheille ovat tärkeitä paikkoja vahvistaa vanhemmuutta.

– Painopisteen tulee olla sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa, mutta tarvitaan myös tiiviimpää sekä raskaus- ja vauva-aikaan erikoistunutta tukea, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen tiedotteessa.

TIIVIIMPÄÄ tukea tarjoaa esimerkiksi valtakunnallinen ensikotien verkosto, joka tukee perheitä vanhemmuuden ja elämänhallinnan haasteissa.

Vanhemmat voivat tulla ensikotiin odotusaikana tai vauvan kanssa. Ensikodissa tuetaan vanhemman ja vauvan suhteen kehittymistä sekä opetellaan vauvan tarvitsemaa huolenpitoa ja arjen hallintaa yhdessä.

– Raskaudenaikaisten palvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vauvaperheiden kuormitusta ei saa lisätä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.).

Ensikotiin tulevista joka viides aloittaa kuntoutukseen raskausaikana, kun vielä muutama vuosi sitten joka neljäs vanhempi sai apua jo raskaana ollessaan.

Liiton kyselyyn vastanneista perheistä kolme neljästä kokee jatkuvasti tai usein huolta ja stressiä siitä, riittävätkö rahat arjen perusmenoihin. Taloudellisen tilanteen vaikeudet ovat heijastuneet vastaajien kokemuksen mukaan mielenterveyden haasteina kahdessa kolmasosassa kyselyyn vastanneista perheistä ja viidenneksessä paljon.

Merkille pantavaa on, että vain hyvin pieni osa vastanneista perheistä koki voivansa itse omalla toiminnallaan parantaa perheen tilannetta.

Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että vauvaperheiden varhainen tuki varmistetaan, vaikeimmissa elämäntilanteissa oleville vauvaperheille on tarjolla erikoistunutta apua sekä järjestöjen mahdollisuudet olla lasten ja perheiden apuna turvataan.

Miten käy valtion palkollisten toukokuun lakoille? Sekä sovintoa että lykkäystä esitetty

Valtakunnansovittelija on antanut toisen sovintoehdotuksen valtiosektorin työriidassa. Samalla tulevia lakkoja yritetään lykätä virkariitalautakunnan kautta.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo sovitteluesityksestään viestipalvelu X:ssä.

Osapuolet antavat vastauksensa sovittelijan ehdotukseen maanantaina kello 20.

Valtion työmarkkinalaitos puolestaan kertoo jättäneensä valtakunnansovittelijalle ilmoituksen 8.-9. toukokuuta uhkaavan lakon saattamisesta valtion virkariitalautakunnan käsiteltäväksi.

Käsittely tarkoittaa sitä, että mitä todennäköisimmin valtion työntekijöiden lakko lykkääntyy kahdella viikolla, kertoo Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen STT:lle.

SOPIMUSOSAPUOLET voivat saattaa työtaistelutoimenpiteen virkariitalautakunnan käsittelyyn, jos lakkojen arvioidaan vaarantavan yhteiskunnan tärkeät toiminnot.

Edellytyksenä on, että neuvotteluissa ei ole saavutettu yksimielisyyttä työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen rajoittamisesta.

-  Tämä Hätäkeskuslaitoksen kiinni laittaminen on itse asiassa niin kova lakkoase kuin voi olla, Ojanen sanoi.

Ojasen mukaan virkariitalautakunnassa on puolet työnantajien edustajia ja puolet palkansaajien edustajia. Virkariitalautakunta on hänen mukaansa kokoontunut viimeksi vuonna 2005, sillä vastaavia tilanteita ei ole ollut.

TYÖNTEKIJÖITÄ edustavat ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät tiistaina kolmannen lakkovaroituksen valikoiduille valtion työpaikoille. Lakon oli määrä alkaa 8. toukokuuta.

Lakon piti koskea 5  500:aa työntekijää. Lakon piirisssä ovat muun muassa Hätäkeskuslaitos, Tulli, suojelupoliisi ja poliisihallinto.

Palkansaajapuoli on ollut pettynyt siihen, ettei työnantaja ole suostunut maksamaan yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia valtion henkilöstölle.

Valtion virka-​ ja työehtosopimuksen piirissä on yhteensä 76  000 virkamiestä ja työntekijää.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

Kulttuuri-inho kasvussa: tutkijan mukaan lasten totuttaminen kulttuuripalveluihin on jäänyt äitien vastuulle

Kuva Turun kaupunginteatterin esityksestä "Viiru muuttaa".

Suomessa on tutkijan mukaan aiempaa enemmän ihmisiä, joita kulttuuri ei puhuttele – ja kulttuurin merkityksen vähättely on normalisoitumassa.

Suhde kulttuuripalveluihin näyttää eriytyvän yhä enemmän perheiden taustan ja tottumusten perusteella. Aktiivisesti kulttuuripalveluita käyttävien vanhempien lapsista kasvaa usein aktiivisesti kulttuurin pariin hakeutuvia aikuisia.

Naiset ovat aktiivisimpia kulttuurin käyttäjiä, mikä voi liittyä siihen, että tyttöjä yhä ohjataan kulttuuriharrastuksiin poikia enemmän. Naiset myös usein ottavat perheessään roolin kulttuuriin tutustuttajana ja palveluihin viejänä, kertoo Tampereen yliopiston valtiotieteiden tohtori ja sosiologian dosentti Riie Heikkilä.

Heikkilän mukaan korkea koulutus on vahvasti yhteydessä aktiiviseen kulttuuripalvelujen käyttöön. Koulutuksen merkitys on kasvanut entisestään 2000-luvulla.

-  Syntyy tietynlainen noidankehämainen efekti: mitä enemmän koulutusta vanhemmilla on, sitä todennäköisemmin he totuttavat lapsiaan kulttuurin pariin, millä on koko elämän säilyvä vaikutus.

AKTIIVISIMPIA kulttuuripalveluiden käyttäjiä Suomessa ovat 1940-1950-luvuilla syntyneet naiset. Nuoret ikäluokat ovat jäämässä jälkeen, mikä voi Heikkilän mukaan liittyä jo pitkään laskussa olleeseen koulutustasoon.

Suomessa on entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät koe soveltuvansa kulttuuripalvelujen käyttäjiksi – kulttuuri ei puhuttele heitä, eivätkä he koe olevansa sen pariin tervetulleita.

-  Mitä vähemmän ihmisellä on koulutusta, sitä todennäköisemmin hän saattaa kokea jopa inhoa tai uhmakkuutta koko kulttuuria kohtaan: ei voisi vähempää kiinnostaa.

Vähäisen kulttuurin käytön taustalla voi olla koulutustasosta riippumatta myös terveyssyitä tai ajankäytön haasteita. Moni kokee, että palvelut ovat liian kaukana tai ei ole ketään, kenen kanssa mennä niitä käyttämään.

JOHTAJAT ja toimihenkilöt käyvät Riie Heikkilän mukaan kulttuuripalveluissa enemmän kuin työntekijäasemassa ja työelämän ulkopuolella olevat.

Tulojen suuruudella ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä.

-  Sillä ei siis todistetusti ole väliä, maksaako teatterilippu 39 vai 35 euroa. Vielä 1980-luvulla suomalaisten koulutustaso oli korkeammalla kuin nyt, ja kulttuuria kulutettiin tasaisemmin kuin nykyään. Kaikkein tärkeintä olisikin purkaa eriarvoisuutta.

Sellainen puhe, jossa korkeakulttuuri on jotakin huonoa, turhaa tai elitististä, on normalisoitunut.

Heikkilä huomauttaa, että kulttuuripolitiikan keinoin on mahdollista ylläpitää tilannetta, jossa kaikki saavat tasapuolisen ja rikkaan kosketuspinnan kulttuuriin. Heikkilän mukaan suomalaiskouluissa on vuosikymmenten aikana luovuttu paljon erilaisista taito- ja taideaineista.

Fyysisillä kirjoilla on kouluissa tärkeä rooli oppilaiden lukijoiksi kasvamisen näkökulmasta. Samasta syystä myöskään kirjastojen resursseja ei kannattaisi Heikkilän mielestä vähentää.

-  Nykyään on paljon ihmisiä, jotka eivät koe minkäänlaista omistajuutta kulttuuriin. Myös sellainen puhe, jossa korkeakulttuuri on jotakin huonoa, turhaa tai elitististä, on normalisoitunut, ja osa ihmisistä tarttuu siihen herkästi.

KAUPUNKIEN keskusta-alueilla käytetään kulttuuripalveluita enemmän kuin syrjäisemmillä kaupunkialueilla.

Vähiten kulttuuripalveluita käyttävät maaseudulla asuvat suomalaiset, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju.

-  Esimerkiksi THL:n vuonna 2023 julkaistun Terve Suomi -tutkimuksen perusteella Helsingin hyvinvointialueella 86 prosenttia asukkaista oli käyttänyt kulttuuripalveluita viimeisen 12 kuukauden aikana ja 89 prosenttia koki kulttuuritarjonnan riittäväksi. Lapissa vastaavat luvut olivat 67 ja 59 prosenttia.

Teksti: STT / Janita Virtanen

AVAINSANAT