VALIKKO

Asevoimat: ”Riittävä vastaus Nato-blokille” – Venäjä kasvattaa armeijaansa noin 170 000 sotilaalla

  • Ulkomaat
  • 02.12.2023
  • 9:31
  • (Päivitetty: 02.12. 9:37)

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti perjantaina asetuksen maan sotilasvahvuuden kasvattamisesta 15 prosentilla.

Venäjän asevoimien mukaan päätös on yhteydessä Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan liittyviin uhkiin.

-  Armeijan kokopäiväisen vahvuuden kasvattaminen johtuu kasvavista maahamme kohdistuvista uhista, jotka liittyvät erityissotilasoperaatioon ja Naton jatkuvaan laajentumiseen, Venäjän asevoimat sanoi käyttäen termiä, jota virallinen Venäjä käyttää maan Ukrainassa käymästä sodasta.

Asevoimien mukaan sotilaiden määrä kasvaa noin 170  000:lla, minkä se arvioi olevan ”riittävä” vastaus ”Nato-blokin aggressiiviseen toimintaan”.

Sekä Ukraina että Venäjä pyrkivät täydentämään rivejään sodassa, jonka etulinjat eivät ole isommin liikkuneet viime kuukausina.

ASEVOIMIEN mukaan suunnitteilla ei ole uutta liikekannallepanoa tai muutoksia asevelvollisuuteen. Edellinen liikekannallepano johti viime vuonna siihen, että huomattava määrä miehiä lähti Venäjältä.

Sen sijaan asevoimat on viime kuukausina turvautunut rekrytointikampanjoihin ja lupaillut houkuttelevia taloudellisia hyötyjä.

Venäjän hallinnon vastustajat ovat kuitenkin sanoneet, että toimet ovat olleet eräänlaista piiloteltua liikekannallepanoa. Miehiä on sanottu edelleen satunnaisesti kutsutun asevoimien palvelukseen.

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainassa viime vuoden helmikuun lopulla.

AVAINSANAT

Trump sai satasen täyteen Valkoisessa talossa

Yhdysvaltain 45. ja 47. presidentti Donald Trump on tänään istunut toista kauttaan Valkoisessa talossa sata päivää.

Presidentin ensimmäistä sataa päivää pidetään Yhdysvaltain politiikassa symbolisesti merkittävänä ajanjaksona presidentin saavutuksia mitattaessa.

Ensimmäiset sata päivää ovat perinteisesti myös aikaa, jolloin presidentin poliittinen pääoma on suurimmillaan. Trump on alkukautenaan muun muassa allekirjoittanut valtavan määrän toimeenpanomääräyksiä ja muita presidentin päätöksiä, joista moni on johtanut oikeustaisteluihin erityisesti maahanmuuttoasioissa.

Trumpin aggressiivisella alkukaudella kovan linjan konservatiivit ovat saaneet monia tavoitteitaan läpi ja Yhdysvaltain liittovaltion rakenteita on myllätty huolellisesti. Samalla Trump on koetellut presidentin valtaoikeuksien sekä perustuslain rajoja.

Ulkopolitiikassa Trump on ravistellut muun muassa Ukrainan sotaa runnomalla läpi aselepoa maahan keinoja kaihtamatta. Trumpin on katsottu myötäilevän neuvotteluissa Venäjää ja painostavan hyökkäyssodalta puolustautuvaa Ukrainaa, jota Trump on useaan otteeseen valheellisesti syyttänyt sodasta.

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi sunnuntaina, että presidentti Trump päättää tällä viikolla, jatkaako Yhdysvallat neuvotteluratkaisun edistämistä Ukrainassa vai kääntääkö se huomionsa muihin asioihin, kertoi New York Times.

Sadantena päivänään virassa Trumpin on määrä pitää puhe Michiganissa, kertoo Detroit Free Press. Tilaisuus alkaa Suomen aikaa keskiviikon vastaisena yönä. Lisäksi Trumpin on määrä esiintyä ABC Newsin myöhemmin samana päivänä lähetettävässä haastattelussa.

AVAINSANAT

Amnesty: Ihmisoikeudet ottivat merkittävää takapakkia myös Suomessa

Viime vuonna hallitukset koettelivat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia ihmisoikeuksia historiallisella tavalla, arvioi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.

Amnestyn mukaan johtajien autoritaariset otteet ja eriävien mielipiteiden hiljentäminen rajoittivat ihmisoikeuksien toteutumista viime vuoden aikana. Raportissa todetaan myös, että kansainvälisiin sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys ja vähemmistöjen ihmisoikeudet ovat hyökkäysten kohteena ja uhattuna.

Hyökkäykset ihmisoikeuksia vastaan ovat kiihtyneet entisestään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin palattua valtaan, Amnesty sanoo. Järjestö lisää, että vaikka kehitystä tähän suuntaan on nähty jo useiden vuosien ajan, on Trump toiminut tässä ”superkiihdyttäjänä”.

Trumpin toisen kauden alkua ovat leimanneet järjestön mukaan hyökkäykset niin ihmisoikeuksia kuin myös kansainvälistä oikeutta ja YK:ta vastaan.

Amnesty kritisoi raportissaan myös Israelia palestiinalaisten kansanmurhasta Gazassa. Amnestyn mukaan maailma seuraa ”suoratoistona kansanmurhaa”, kun Israel on pakottanut Gazassa suurimman osan väestöstä pois kodeistaan ja aiheuttanut tarkoituksellisen humanitaarisen katastrofin.

Amnestyn mukaan se dokumentoi viime vuonna useita Israelin tekemiä sotarikoksia Gazassa, mukaan lukien suoria hyökkäyksiä siviileihin ja siviilikohteisiin. Gazan terveysministeriön mukaan Israelin iskuissa on kuollut yli 52  200 palestiinalaista.

Raportissa mainitaan myös Sudanin sisällissota, jossa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä. Venäjä puolestaan surmasi viime vuonna enemmän siviilejä Ukrainassa kuin vuotta aiemmin.

Amnesty Internationalin vuosittainen raportti analysoi ihmisoikeuskehitystä 150 eri maassa.

AMNESTYN mukaan ihmisoikeudet ottivat merkittävää takapakkia myös Suomessa.

-  Suomessa hallitus perusteli kansallisella turvallisuudella ja talouden vakauttamisella tuhoisia päätöksiä, jotka heikensivät etenkin turvaa hakevien ja pienituloisten ihmisten oikeuksien toteutumista, Amnesty sanoo tiedotteessaan.

Kritiikkiä saavat muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ”poikkeuksellisen ankara” leikkauspolitiikka, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksiin kohdistuneet heikennykset sekä saamelaiskäräjälain jämähtämisen perustuslakivaliokuntaan.

Viime vuonna hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon vaaransivat oikeuden riittävään elintasoon, Amnesty arvioi. Järjestön mukaan niillä oli suhteeton vaikutus etenkin työttömyyttä kokeviin, osatyökykyisiin, yksinhuoltajaperheisiin, vammaisiin ihmisiin, vanhempiin ihmisiin sekä nuoriin aikuisiin.

Raportissa arvostellaan hallitusta lakimuutoksista, jotka heikensivät turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia. Hallitus teki kansainvälisestä suojelusta väliaikaista, poisti turvapaikanhakijoilta mahdollisuuden hakea opiskelu- ja työperustaisia oleskelulupia, lisäsi säilöönottoa ja tiukensi edellytyksiä perheenyhdistämiseen sekä kansalaisuuden saamiseen, Amnesty listaa tiedotteessaan.

Lisäksi järjestö mainitsee, että myös Suomi on osallistunut kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan järjestelmän heikentämiseen niin sanotulla käännytyslailla sekä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisen valmistelulla.

Käännytyslain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voidaan rajoittaa välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Amnestyn mukaan laki loukkaa useita kansainvälisiä sopimuksia, EU-oikeutta ja Suomen perustuslakia.

Raportissa moititaan lisäksi poliisia rauhanomaisten ilmastomielenosoitusten hajottamisesta ja tarpeettomasta voimankäytöstä mielenosoituksissa.

AVAINSANAT

Liberaalipuolueen valta saamassa jatkoa Kanadassa – pääministerikin nousee parlamenttiin

Kanadan parlamenttivaalit on voittanut ennusteiden mukaan pääministeri Mark Carneyn johtama liberaalipuolue. Puolueen lähes vuosikymmenen kestänyt valtakausi on saamassa jatkoa, mikä vielä muutama kuukausi sitten näytti lähes mahdottomalta.

Kanadassa järjestettiin vaalit paikallista aikaa maanantaina. Viimeiset vaalihuoneet sulkeutuivat Suomen aikaa aamuviideltä.

Liberaalipuolueen voittoa ennustavat useat kanadalaiset mediat. Yleisradioyhtiö CBC sekä CTV News ennustivat liberaalipuolueen muodostavan Kanadan seuraavan hallituksen Carneyn johdolla. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, saako puolue enemmistön parlamentissa. Tälläkin hetkellä Kanadassa on vähemmistöhallitus.

Carney valittiin liberaalipuolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi maaliskuussa sen jälkeen, kun Kanadaa vuodesta 2015 johtanut Justin Trudeau ilmoitti luopuvansa tehtävästä kannatuspulan vuoksi.

Entinen Kanadan ja Britannian keskuspankkien pääjohtaja Carney, 60, on politiikan ensikertalainen, joka ei ennen näitä vaaleja ollut ikinä ollut edes ehdolla vaaleissa. Nyt hänet valittiin Kanadan parlamenttiin.

KANADAN vaalien hallitseva teema oli Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Trumpin toistuvat uhkaukset liittää Kanada osaksi Yhdysvaltoja sekä presidentin aloittama kauppasota ovat raivostuttaneet kanadalaiset.

Trumpin toimet pelastivat myös liberaalipuolueen lähes varmalta vaalitappiolta.

Vielä vuodenvaihteessa Pierre Poilievren johtamalla oppositiopuolue konservatiiveilla oli kannatusmittauksissa pysäyttämättömältä vaikuttava, noin 20 prosenttiyksikön etumatka. Trumpin uhkaukset Kanadaa kohtaan kuitenkin elvyttivät liberaalien kannatuksen, ja ennen vaaleja liberaalipuolueella oli niukka johto kyselyissä.

Puoluetta auttoi myös Trudeaun väistyminen, sillä kanadalaisten tyytymättömyys muun muassa korkeisiin elinkustannuksiin kohdistui nimenomaan pitkäaikaiseen pääministeriin.

Carney on ottanut pääministerinä tiukan linjan Trumpia kohtaan.

-  Donald Trump haluaa murtaa meidät, jotta Amerikka voi omistaa meidät. He haluavat luonnonvaramme, he haluavat vetemme, he haluavat maamme, he haluavat valtiomme. He eivät saa niitä, Carney linjasi kampanjansa aikana.

Poilievre, 45, oli kampanjassaan luvannut palauttaa ”terveen järjen politiikkaan” ja sanonut edustavansa vaihtoehtoa Trudeaun ”autoritaariselle sosialismille”.

AVAINSANAT

Vatikaani ilmoitti aikatauluistaan: Haluatko paaviksi -kilvoittelu alkaa ensi viikolla

Konklaavi eli kardinaalikokous uuden paavin valitsemiseksi alkaa 7. toukokuuta eli ensi viikon keskiviikkona, kertoi Vatikaani. Kardinaalit päättivät kirkon johtajakilvan aikataulusta kokouksessaan.

Pääsiäisenä kuollut paavi Fransiscus haudattiin viikonloppuna.

Kardinaalit osallistuvat konklaavin alkaessa ensi keskiviikkona Vatikaanin Pietarinkirkossa messuun. Tämän jälkeen he kokoontuvat Sikstuksen kappeliin valmistelemaan valintaa ja mittaamaan toistensa kannatusta tehtävään.

Suljettujen ovien takana tapahtuva valintaprosessi voi kestää useita päiviä ja mahdollisesti pidempäänkin. Paaviksi valittavan kardinaalin pitää olla alle 80-vuotias.

Kardinaalit äänestävät lippuäänestyksellä. Jos kukaan ei saa vaadittavaa äänimäärää, äänestysliput poltetaan sellaisten kemikaalien kanssa, joista nousee mustaa savua. Seuraa uusi äänestyskierros.

Viimeisen äänestyskierroksen liput poltetaan sellaisten kemikaalien kanssa, jotka tuottavat valkoista savua. Kun valkea savu nousee Sikstuksen kappelin savupiipusta, koko maailma saa tietää, että valinta on saatu päätökseen eli tarvittava äänimäärä on löytynyt.

Kardinaalidiakonien vanhin siirtyy Pietarinkirkon parvekkeelle ja lausuu: ”Habemus Papam.”

Se tarkoittaa: ”Meillä on paavi.”

Valittu paavi näyttäytyy Pietarinkirkon parvekkeella äänestystulosta odottaneen väkijoukon edessä ja antaa ensimmäisen siunauksensa.

KATOLISEN kirkon sääntöjen mukaan konklaavin on alettava 15-20 päivän sisällä paavin kuolemasta. Paavi Franciscus kuoli pääsiäismaanantaina 88-vuotiaana, ja hänet laskettiin haudan lepoon lauantaina.

Argentiinalainen Franciscus oli roomalaiskatolisen kirkon ensimmäinen Latinalaisesta Amerikasta kotoisin oleva paavi. Monien arvioiden mukaan myös seuraava paavi voi tulla jostain muualta kuin Euroopasta, jossa katolisen kirkon jäsenmäärä ei monista muista maanosista poiketen enää juuri kasva.

Franciscuksen valinta paaviksi vuonna 2013 oli kompromissi perinteen ja muutoksen välillä. Hän oli myös köyhien puolustaja, joka luopui paavien ylellisestä kattohuoneistosta ja muutti vierastaloon.

Franciscus pyrki uudistamaan Vatikaanin hallintoa, kitkemään korruptiota Vatikaanin pankissa ja käsittelemään lasten seksuaalisen hyväksikäytön perintöä kirkossa.

AVAINSANAT

Venäjä sanoo nyt olevansa valmis aloittamaan rauhanneuvottelut Ukrainan kanssa ilman ennakkoehtoja – mutta tätä se silti vaatii

Venäjä on valmis aloittamaan rauhanneuvottelut Ukrainan kanssa ilman ennakkoehtoja, väittää Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.

-  Venäjä on presidentin tapaan vahvistanut toistuvasti olevansa valmis aloittamaan neuvottelut Ukrainan kanssa ilman ennakkoehtoja, Peskov sanoo maan valtiolliselle medialle.

Maan ulkoministeri Sergei Lavrov taas sanoo brasilialaislehti O Globon haastattelussa, että Venäjän hallinnon kansainvälinen tunnustaminen Krimin niemimaalla sekä neljällä muulla ukrainalaisalueella on välttämätöntä.

Venäjä julisti kansainvälisen oikeuden vastaisesti neljä Ukrainan aluetta, Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhjan ja Hersonin, osaksi Venäjää syksyllä 2022. Tätä ennen se oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan.

Krimin niemimaata Venäjä on miehittänyt laittomasti vuodesta 2014 lähtien.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump taas sanoi uskovansa, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis luopumaan vaatimuksista saada Krimin niemimaa takaisin.

Zelenskyi sanoi vasta viime viikolla, ettei Ukraina voi hyväksyä Krimin tunnustamista osaksi Venäjää.

Trump tapasi Zelenskyin viimeksi lauantaina Vatikaanissa paavi Franciscuksen hautajaisissa.

Yhdysvaltain aikaa sunnuntaina toimittajille puhunut Trump syytti Krimin valtauksesta silloista Yhdysvaltain presidenttiä Barack Obamaa ja tämän varapresidenttiä Joe Bidenia.

Trump sanoi lisäksi olevansa pettynyt siihen, että Venäjä jatkaa yhä ohjusiskujaan Ukrainaan. Hän sanoi haluavansa, että Venäjä lopettaa Ukrainan tulittamisen ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopii aselevosta.

Vaalikampanjansa aikana Trump sanoi, että hän saisi Venäjän ja Ukrainan väliset sotatoimet loppumaan ensimmäisenä päivänään presidenttinä.

Valintansa jälkeen Trump on pakittanut sanomisistaan ja muun muassa väittänyt, että hänen lausuntonsa oli tarkoituksella liioitteleva, kuvaannollinen sekä vitsaileva.

AVAINSANAT