AKT hyväksyi työehtosopimukset autoliikenteen aloille

AKT:n hallitus on hyväksynyt työehtosopimuksista saadun neuvottelutuloksen kuudelle autoliikenteen alalle. Palkat nousevat kolmen vuoden aikana 7,8 prosenttia, korotukset toteutetaan yleiskorotuksina.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT sai työehtosopimuksen kuudelle autoliikenteen alalle, kun 28. helmikuuta kokoontuneet AKT:n ammattialajaostot sekä AKT:n hallitus hyväksyivät Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT:n ja Öljytuote ry:n kanssa saadut neuvottelutulokset.

Työehtosopimukset koskevat kuutta autoliikenteen alaa eli kuorma-autoalaa, linja-autohenkilökuntaa, linja-autoasemia, huoltokorjaamoja, terminaalitoimintaa sekä säiliöauto- ja öljytuotealaa.

Uudet työehtosopimukset ovat mallia 2 + 1 vuotta. Sopimuskausien palkankorotukset ovat yhteensä 7,8 prosenttia. Kaikki korotukset toteutetaan yleiskorotuksina. Ensimmäiset korotukset toteutetaan 1.3.2025 alkaen.

Lisäksi työehtosopimukset sisältävät joitakin työryhmiä, kuten Lonka-sopimuksen päivittämiseen liittyvän työryhmän.

Työehdot säilyvät muilta osin ennallaan.

AVAINSANAT

Ei vielä ratkaisua valtiosektorin työriitaan – sovintoehdotus hylättiin

Valtiosektorin työriitaan ei saatu maanantaina ratkaisua. Valtakunnansovittelijan toimisto kertoi viestipalvelu X:ssä, että työntekijäpuolta edustavat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Juko, Ammattiliitto Pro ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL hylkäsivät sovintoehdotuksen.

Työnantajapuoli eli Valtion työmarkkinalaitos VTML olisi hyväksynyt ehdotuksen, jonka valtakunnansovittelija antoi sunnuntaina.

Sovittelua jatketaan huomenna tiistaina.

Työriidassa kiista on koskenut ennen kaikkea palkkaratkaisua, koska palkansaajapuoli vaatii työmarkkinakierroksen yleistä linjaa noudattavia korotuksia. Valtiotyönantaja on pitänyt tasoa liian kalliina.

– Vaikka sovintoesitys oli valtion henkilöstön näkökulmasta parempi kuin edellinen, palkankorotusten taso ei kuitenkaan vastannut tavoitteita. Juko arvioi, että esitys antaa silti hyvän lähtökohdan jatkaa sovittelua tai neuvottelua, Juko kommentoi tiedotteessa.

– Valtiolla työntekijät ja virkamiehet kantavat päivittäin työssään vastuuta yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja laillisuudesta ja että tälle työlle yleisen linjan alittava palkankorotus on epäluottamuslause, Juko toteaa.

VALTION työmarkkinalaitos kertoi aiemmin jättäneensä valtakunnansovittelijalle ilmoituksen 8.-9. toukokuuta uhkaavan lakon saattamisesta valtion virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Tämä on erittäin poikkeuksellinen toimi, viimeksi virkariitalautakunta on kokoontunut 20 vuotta sitten.

Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtajan Sari Ojasen mukaan käsittely tarkoittaa sitä, että valtion työntekijöiden lakko lykkääntyy joka tapauksessa kahdella viikolla.

LAKON on määrä koskea 5  500:aa työntekijää. Lakon piirissä olisivat muun muassa Hätäkeskuslaitos, osa Tullin ja suojelupoliisin toiminnoista, poliisin lupapalvelut sekä kolme poliisilaitosta.

Virkaehtosopimusosapuolet voivat saattaa työtaistelutoimenpiteen virkariitalautakunnan käsittelyyn, jos sen arvioidaan vaarantavan yhteiskunnan tärkeät toiminnot.

Valtion työmarkkinalaitoksen Ojasen mukaan etenkin Hätäkeskuslaitoksen laittaminen kiinni on niin kova lakkoase kuin voi vain olla.

-  Se koskee koko laitosta ja kaikkia sen toimipisteitä. Se on todella iso juttu, joten on ihan pomminvarmaa, että se uhkaa henkeä ja terveyttä ja omaisuutta, Ojanen arvioi STT:lle.

Virkariitalautakunnan on määrä kokoontua Ojasen mukaan järjestäytymään tiistaina aamulla, jolloin sille valitaan puheenjohtaja.

Saila Kiuttu, Nina Törnudd / STT
Demokraatti

Uutista täydennetty klo 21.13 Jukon kommentein ja taustatiedoin virkariitalautakunnan käsittelystä.

”Ei helpota ainakaan sote-alan pito- ja vetovoimaa” – kansanedustajalta pyyhkeitä KT:lle

Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) ei pidä hyvänä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ratkaisua irtisanoa kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelma eli niin sanottu palkkaohjelma.

– Pidän lyhytnäköisenä ajatteluna muun muassa sote-henkilöstön palkkaeroja umpeen kurovan palkkaohjelman irtisanomista tässä vaiheessa, kun vanha työehtosopimus on juuri päättymässä huhtikuun lopussa. Ei tällainen uutinen ainakaan helpota uuden sopimuksen aikaansaamista, työ- ja tasa-arvovaliokunnassa vaikuttava Rantanen sanoo tiedotteessa.

Rantanen pitää oikeana tavoitteena, että vuonna 2022 kunta-alalle neuvotellulla palkkaohjelmalla on pyritty estämään julkisen ja yksityisen sektorin palkkaerojen kasvua.

– Toimiva ja kunnollinen palkkausjärjestelmä on yksi iso osa työntekijöiden työssä jaksamista ja vaikuttaa siihen, miten ja mihin kunta- ja hyvinvointialan sektoreille nykyiset ja valmistuvat työntekijät hakeutuvat töihin.

Rantanen muistuttaa, että reiluja työehtoja tarjoavat työnantajat ovat aina paremmassa asemassa kuin he, jotka eivät panosta työntekijöihinsä.

– Erittäin tarpeellisen palkkaohjelman irtisanominen ei helpota ainakaan sote-alan pito- ja vetovoimaa, varsinkaan jos sille ei saada jatkoa, Rantanen sanoo.

”Neuvotteluja jatketaan hyvässä järjestyksessä” – näin työntekijäpuoli reagoi ilmoitukseen kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman irtisanomisesta

Työnantajapuoli kertoi tänään irtisanoneensa kunta- ja hyvinvointialalle sovitun kehittämisohjelman eli niin sanotun palkkaohjelman. Työntekijäliitoissa uutista pidetään ikävänä, mutta ei varsinaisesti yllättävänä.

Kunta-alalle neuvoteltiin vuonna 2022 palkaohjelma kehittämään julkisen sektorin palkkoja sekä estämään julkisen ja yksityisen sektorin palkkaerojen kasvua. Ohjelman oli tarkoitus olla voimassa vuoteen 2027 saakka.

Työnantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on esittänyt muutoksia ohjelmaan ja irtisanonut sen. KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas sanoo tiedotteessa pitävänsä tärkeänä, että kunta- ja hyvinvointialan vaikea taloustilanne voidaan huomioida kehittämisohjelman jatkossa vuosille 2026-2027.

Työntekijöitä neuvotteluissa edustavat pääsopijajärjestöt Juko, Julkisen alan unioni Jau, johon kuuluvat JHL ja Jyty, sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote, johon kuuluvat hoitajaliitot Tehy ja Super.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo Demokraatille, että oli odotettavissa, että työnantaja saattaa käyttää mahdollisuuttaan irtisanoa palkkaohjelma.

– En pitänyt sitä toivottavana, mutta tämä on nyt tilanne. Kuitenkin iso kuva on se, että neuvotteluja jatketaan hyvässä järjestyksessä – että sillä tavalla tämä ei ole mikään dramaattinen tilanne. Neuvottelut eivät tähän katkea, hän sanoo.

SAMALLA linjalla on Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, joka viestittää Demokraatille, että palkkaohjelman irtisanominen oli valitettava käänne. Se ei kuitenkaan ollut Voiman mukaan sinänsä yllättävä uutinen, ja hän osasi odottaa sitä tässä vaiheessa neuvotteluita.

– Palkkaohjelma oli tärkeä askel palkkatasa-arvon suuntaan ja jatkoa ehdottomasti sille tarvitaan. Julkisen sektorin työntekijät pitävät huolen meistä kaikista, meidän tehtävämme on taata heille säälliset työehdot, Voima sanoo ja jatkaa, että nyt pyritään löytämään yhteisymmärrystä korvaavista kirjauksista.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Katarina Murto pitää palkkaohjelman irtisanomista erityisen ikävänä päätöksenä.

– Julkisten alojen työntekijöiden oikeus koulutusta ja työn vaativuutta vastaavaan oikeudenmukaiseen ja palkkatasa-arvoa edistävään palkkakehitykseen ei poistu vaikeassakaan taloustilanteessa, hän sanoo tiedotteessa.

Murtokin korostaa, että vaikka nykyinen palkkaohjelma irtisanottiin, neuvotellaan uudesta ohjelmasta osana parhaillaan neuvoteltavaa kunta- ja hyvinvointialan kokonaisratkaisua.

YLLÄTYKSENÄ ohjelman irtisanominen ei tullut myöskään sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyssä.

– Jo vuonna 2022 osasimme tämän ennakoida. Muut palkansaajajärjestöt Tehyä ja Superia lukuun ottamatta hyväksyivät irtisanomisen mahdollisuuden, joten me Tehynä emme pysty asiaa kommentoimaan, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tiedotteessa.

Rytkösen mukaan Tehyn ja Superin tekemä SOTE-sopimuksen oma lisäpalkkaohjelma ei ollut irtisanottavissa.

– Haluan painottaa, että neuvottelut ovat edelleen kesken ja kaikki mahdollisuudet ovat yhä pöydällä, Rytkönen sanoo.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg taas toteaa tiedotteessa, että kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelma on välttämätön ja sen tulee toteutua sovitusti.

– Palkkaohjelman on aidosti edistettävä palkkatasa-arvoa ja parannettava hoitoalan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa, Inberg sanoo.

JHL:N Ekström ei ryhdy avaamaan, millaisia tavoitteita palkkaohjelman jatkon suhteen JHL:llä on.

– Meillä on ollut ohjelma, joka on nyt irtisanottu ja ei enää siihen voida nojautua. Nyt sitten haetaan ratkaisuja tuleville vuosille myöskin ne asiat huomioiden, joihin aikanaan tämä palkkaohjelma rakentui. Varmasti muutaman päivän sisällä nähdään, että voidaanko niissä asioissa edetä.

Ekström luonnehtii, että kyseessä on normaalia työehtosopimusneuvottelua ja kokonaisuus ratkaisee. Hän muistuttaa, että kokonaisuudessa on palkkakysymysten lisäksi laaja paketti erilaisia palvelussuhteen ehtoihin liittyviä asioita parissa kymmenessä alasopimuksessa, joita kunta- ja hyvinvointialuekentässä ja yhtiömaailmassa on.

Onko tässä nyt käytännössä se vaara, että se hyvä, mitä palkkaohjelmalla työntekijöiden näkökulmasta palkkakehitykseen saatiin, häviää?

– Jos sattuisi käymään niin, että emme löydä yhteisymmärrystä tästä kokonaisuudesta, niin tuo saattaa olla yksi kehityssuunta, Ekström sanoo.

– Itse ajattelen, että niin kauan kuin on neuvotteluja, on mahdollisuus saada järkeviä ratkaisuja aikaiseksi. Sellaisia, jotka palvelevat sekä työnantajia että liittojen jäseniä, hän jatkaa.

AVAINSANAT

KT irtisanoi kunta- ja hyvinvointialan palkkaohjelman

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on irtisanonut kunta- ja hyvinvointialalle sovitun niin sanotun palkkaohjelman.

KT toteaa tiedotteessaan esittäneensä samassa yhteydessä ohjelmaan muutoksia.

KT tiedottaa irtisanoneensa kehittämisohjelman 27.4., koska alan uusista työ- ja virkaehtosopimuksista ei ole vielä sovittu. Kehittämisohjelman viimeinen irtisanomispäivä oli sopimuksen mukaan 30.4.2025.

KT on korostanut, että kehittämisohjelma on osa kunta- ja hyvinvointialan kokonaisratkaisua, josta neuvotellaan keväällä 2025.

KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas pitää tärkeänä, että kunta- ja hyvinvointialan vaikea taloustilanne voidaan huomioida kehittämisohjelman jatkossa vuosille 2026-2027.

Poliisi: Siivousalan yritys peri filippiiniläisiltä ”kynnysrahoja” ja harjoitti törkeää kiskontaa

Siivousalalla aiemminkin ollut ihmiskauppaan ja kiskontaan liittyviä ongelmia.

Filippiiniläistaustaisen siivousalan yrittäjän epäillään perineen Filippiineiltä Suomeen tulleilta siivoojilta kynnysrahoina pidettäviä kohtuuttomia ja perusteettomia maksuja. Maksuja on peritty työsopimuksista ja maahantuloon liittyvistä järjestelyistä. Lisäksi osalta siivoojista on peritty vastaava maksu, vaikka yritys ei ole tarjonnut työtä tai työpaikkaa.

Asiasta kertoo Helsingin poliisi, jonka valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä on tutkinut filippiiniläisten siivousalan yrittäjien toimintaa.

Suomeen tulleilta siivoojilta on poliisin mukaan veloitettu noin 4  000-5  000 euron kynnysraha. Teot ajoittuvat vuosille 2021-2024.

Pääkaupunkiseudulla toimivan yrityksen toimintaa tutkitaan lukuisina törkeinä kiskontoina ja laittoman maahantulon järjestämisinä. Kokonaisuus on siirtymässä syyteharkintaan.

Poliisin mukaan osa siivoojista on joutunut Suomeen tultuaan allekirjoittamaan niin kutsutun nollatuntisopimuksen. Heille ei ole tarjottu niitä työtunteja tai sitä ansiotasoa, johon oleskelulupa on perustunut, poliisi kertoo.

Yrityksen kautta oleskeluluvan saaneista noin 20 ei koskaan aloittanut työntekoa kyseisessä yrityksessä. Kynnysrahaa tai muita maksuja maksaneita on tavoitettu noin 30, poliisi kertoo.

Kokonaisuuteen liittyen yksi ihminen on ollut vangittuna ja yksi kiinni otettuna.

TOISESSA kokonaisuudessa pääkaupunkiseudulla toimiva siivousalan yrittäjä on poliisin mukaan rekrytoinut huomattavan määrän siivoojia Filippiineiltä ja ollut työnantajana mukana heidän oleskelulupaprosessissaan.

Yrityksen kautta oleskeluluvan Suomeen on saanut yli 50 ihmistä. Heistä lähes 40 ei koskaan aloittanut työntekoa kyseisessä yrityksessä, eikä yrityksellä ollut tarjota heille töitä, poliisi kertoo.

Toimintaa tutkitaan laittoman maahantulon järjestämisenä. Teot ajoittuvat vuosille 2021-2022.