“Käsittämätöntä” – Ben Zyskowicz lyttää Juristiliiton ulostulon

Ben Zyskowicz on kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja.

Tällä viikolla on kuohuttanut se, ettei tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistamisesta perustuslaissa ollakaan antamassa lakiesitystä tällä vaalikaudella. Kansanedustaja Ben Zyskowicz pitää asiasta noussutta kohua turhana.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) haluaa työryhmältä sen sijaan muistion.

Eteneminen asiassa alkoi jo edellisellä kaudella. Nykyisen hallituksen ohjelmassa ei ole sovittu oikeuslaitoksen riippumattomuuden perustuslaillisesta vahvistamisesta.

Meri muutti erillisen työryhmän toimeksiantoa myös siten, ettei se valmistelekaan perustuslain pykälän 106 muuttamista.

Pykälän mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslaille, mikäli lain soveltaminen on käsittelyssä olevassa asiassa ”ilmeisessä ristiriidassa” perustuslain kanssa. Kyse olisi siitä, voisiko sanan ilmeinen poistaa. Helsingin Sanomat on kertonut hallitusneuvotteluissa erikseen sovitun, ettei perustuslain 106. pykälän muuttamista edistetä.

Muun muassa Juristiliitto arvosteli oikeusministeri Merta, vaikkakaan ei nimeltä mainiten. Liitto vaati puolueetonta selvitystä laillisuusvalvojilta siitä, missä menevät oikeusvaltiossa poliittisen vaikuttamisen rajat ja miten jo asetettujen työryhmien toimeksiantoihin on puututtu.

“Kun lausuntopalaute on saatu, ryhdytään valmistelemaan hallituksen esitystä. Tässä vaiheessa – siis vasta tässä vaiheessa – astuu kuvaan mukaan poliittinen ohjaus. Jos ministeri päättää toisin kuin työryhmä tai haluaa jättää ottamatta huomioon lausuntopalautteen, ministeri joutuu tekemään sen avoimesti ja poliittisella vastuullaan”, Juristiliiton puheenjohtaja, prosessioikeuden professori Tuula Linna kritisoi.

Oikeus­ministeriön kanslia­päällikkö Pekka Timonen puolestaan puolusti Meren toimintaa.

Näin tekee myös kokoomuslainen kansanedustaja Ben Zyskowicz, jolla on paljon kokemusta perustuslakivaliokunnan työstä.

ZYSKOWICZ arvostelee Juristiliittoa ja Tuomariliittoa, joka on myös julkaissut tiedotteen, jonka mukaan oikeuslaitoksen riippumattomuus on uhattuna.

– Saako ministeri puuttua omassa ministeriössään tapahtuvaan lainvalmisteluun, esimerkiksi sellaiseen joka periytyy edelliseltä hallitukselta tai vaikka ei periytyisi. Totta kai saa. Minusta on käsittämätöntä, että Juristiliitto ja Tuomariliitto tuntuvat kyseenalaistavan sen, saako ministeri vaikuttaa tai puuttua ministeriössä tapahtuvaan lainvalmisteluun, Zyskowicz toteaa.

Zyskowicz vie keskustelua demokraattisen järjestelmän toimintaan.

– Meillä pidetään vaalit. Sitten syntyy vaalituloksen pohjalta toivottavasti, toisin kuin suomettumisen aikaan, hallitus. Ja tämä hallitus neuvottelee itselleen ohjelman ja vielä eduskunta antaa ohjelmalle tuen tiedonantoäänestyksessä. Ministerien tehtävä on omassa ministeriössään edistää hallitusohjelman toteutumista. Totta kai ne saavat ja niiden jopa pitää puuttua ministeriössä tapahtuvaan lainvalmisteluun – jos siellä esimerkiksi valmistellaan jotain hankkeita, jotka olisivat täysin ristiriidassa uuden hallituksen ohjelman kanssa, mistä tässä ei ole kysymys, hän sanoo.

Eli Juristiliitto ei ymmärrä parlamentaarisuutta?

– Juristiliitto varmaan ymmärtää kyllä parlamentarismia ja demokratiaa. Mutta on käsittämätön se Juristiliiton puheenjohtajan blogi, jossa hän sanoo, että ensin siellä ministeriössä valmistellaan asioita. Sitten, kun on hallituksen esitysluonnos, se lähetetään lausunnoille. Sitten, kun se tulee lausunnoilta, sitten on poliittisen ohjauksen paikka, Zyskowicz sanoo ja jatkaa hämmästelyään kuvitteellisella esimerkillä:

– Nykyinen sisäministeri (Mari) Rantanen (ps.) asettaisi vaikkapa kolmen vuoden toimialatyöryhmän miettimään, miten voitaisiin vielä tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa. Sitten tulisi vaalit ja uusi hallitus ja se kirjaisi ohjelmaansa, että tärkeänä tavoitteena on edellisen hallituksen tekemien maahanmuuttokiristysten purkaminen ja maahanmuuttopolitiikan väljentäminen edelleen. Pitäisikö uuden sisäministerin, olkoonpa hän vaikkapa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, olla puuttumatta ministeri Rantasen asettaman työryhmän työhön, joka valmistelee hanketta, joka on täysin vastoin uuden hallituksen ohjelmaa? Ei tietenkään. Hänen pitää puuttua siihen työhön ja käyttää ne niukat resurssit… sellaisten hankkeiden edistämiseen, joita hallitus ohjelmansa pohjalta haluaa edistää. Näin toimii demokratia.

ZYSKOWICZ muistuttaa myös, että yleensä perustuslain muutoksia on valmisteltu siten, että taustalla on ollut selkeä poliittinen tahto ja laajaa parlamentaarista edustusta valmisteluprosessissa.

Hänen näkemyksensä mukaan nyt olisi käynyt niin, että oikeusministeriön asettaman työryhmän asettama alatyöryhmä päätti omasta aloitteesta ryhtyä valmistelemaan perustuslain 106 pykälän muuttamista.

– Kuitenkin taustalla on vielä sekin, että oikeusministeriö oli tuonut asian hallitusneuvotteluihin ja hallitusneuvotteluissa oli todettu, että pykälään 106 ei kajota. Näinkö perustuslain muuttamista Suomessa tulee valmistella, että jokin asiantuntijatyöryhmän asettama alatyöryhmä ryhtyy valmistelemaan perustuslain yhden merkittävän säännöksen muuttamista? hän ihmettelee.

Meren johtama oikeusministeriö on tiedottanut, että oikeuslaitostyöryhmä asetti tammikuussa niin sanotun riippumattomuustyöryhmän, joka tarkastelee riippumattomuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia erityisesti perustuslakiin.

Ministeriön mukaan riippumattomuustyöryhmän asettamispäätöstä täsmennettiin helmikuussa vastaamaan alkuperäistä oikeuslaitostyöryhmän tehtävänantoa. Tällöin tehtävänannosta poistettiin perustuslain 106 pykälä, jonka virkakunta oli ottanut mukaan asiantuntijakuulemisten perusteella.

ZYSKOWICZ tiivistää pykälän 106 liittyvän perustuslakimme kontrollijärjestelmän luonteeseen.

Mikäli ilmeisyysvaatimus poistetaan, tuomioistuinlaitoksen rooli perustuslain jälkikäteiskontrollissa vahvistuu entisestään ja vastaavasti perustuslakivaliokunnan rooli heikentyy.

Hän arvioi, että kansalaiset pitäisivät tällaista muutosta tervetulleena, koska poliitikkoja ja myös poliitikoista muodostettua eduskunnan perustuslakivaliokuntaa kohtaan on ennakkoluuloja, osin ehkä perusteltujakin.

– Toisaalta perustuslain pykälät ja niiden tulkinta eivät ole kovinkaan perinteistä juridiikan tulkintaa, vaan perustuslain pykälät ovat ainakin Suomessa ja luullakseni muissakin maissa yleisluonteisempia, tulkinnanvaraisempia ja voisiko sanoa sisällöltään yhteiskunnallisempia kuin vaikkapa rikoslain petosta koskeva pykälä.

Zyskowicz pyörittelee kysymystä “ilmeisyyden” poistamisesta monelta kantilta.

– Monissa maissa perustuslakikontrolli on jälkikäteistä, tunnetuimpana tietysti Yhdysvallat, ja se kuuluu tuomioistuinlaitokselle. Ja minä ymmärrän, että laajasti uskoakseni kansalaiset ajattelevat, että näin pitää ollakin. Perustuslain tulkitseminen eli rajojen asettaminen eduskunnan lainsäädäntövallalle kuuluu riippumattomalle tuomioistuinlaitokselle eikä eduskunnan omalle perustuslakivaliokunnalle. Tälle näkökannalle on omat hyvät perusteensa.

– Toisaalta moni on pitänyt Suomen ennakollista perustuslakikontrollia hyvänä systeeminä, koska siinä jo etukäteen pyritään poistamaan lakiesityksistä mahdolliset ristiriidat perustuslain kanssa eikä niin, että vasta jälkikäteen ehkäpä useamman vuoden päästä todetaan, että jokin laki joltakin osin on ristiriidassa perustuslain kanssa. Eli itse ajattelen, että molemmille kannoille on varmasti perusteensa. Suomessa on myös vahvaa kannatusta erilliselle valtiosääntötuomioistuimelle tähän tehtävään ja sitä olen itsekin aikanaan nuoruudessani kannattanut.

Zyskowicz toteaa, että yleisesti on ajateltu, että nykyjärjestelmä toimii melko hyvin, vaikka perustuslakivaliokunta joutuu aika ajoin äänestämään tulkintaratkaisuistaan.

– Mutta niinpä joutuvat joka päivä tai sanotaan jatkuvasti myös tuomioistuimet tekemään äänestysratkaisuja.

SELVENNETTÄKÖÖN vielä, että Zyskowicz ei itse olisi lähdössä muuttamaan perustuslain 106. pykälää.

Sen sijaan he, joista Zyskowicz puhuu “juristieliittinä”, liputtavat asian tarkastelua.

– Tarkoitan ylimpien tuomioistuinten, ylimpien lainvalvojien, hyvin kokeneiden, osaavien ja arvostamieni juristien näkökulmaa.

Zyskowicz ei liitä poliittisia motiiveja “juristieliitin” edesottamuksiin, korkeintaan voi puhua oikeuspolitiikasta.

Esimerkiksi ylimpien tuomioistuinten, Korkeimman oikeuden (KKO) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentit kannattavat pykälän avaamista. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut vuonna 2021 Demokraatille, että tuomioistuinten roolia perustuslain jälkikontrollissa voisi harkita vahvistettavan niin, että perustuslain 106 pykälästä poistettaisiin ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.

Zyskowicz pitää hyvänä kysymyksenä sitä, politisoisiko ilmeisyyden vaatimuksen poistaminen tuomioistuimia.

– Ei tarvitse kuin vilkaista Atlantin taakse Washingtoniin niin näkee, miten politisoitunut on Yhdysvaltain korkein oikeus ja varmasti hyvin pitkälle juuri sen takia, että sille kuuluu Yhdysvaltain järjestelmässä perustuslain tulkinta.

ZYSKOWICZ pitää selvänä, että ilmeisyyden vaateen poisto heikentäisi pitkän päälle eduskunnan perustuslakivaliokunnan asemaa.

– Se siirtäisi painopistettä meidän perustuslakikontrollissamme perustuslakivaliokunnalta, jossa se nyt on, tuomioistuinlaitoksen suuntaan. Minusta se on ihan kiistatonta. Onko se radikaali muutos, ei välttämättä. Joskin riippuisi osin siitä, kuinka aktiivisen roolin tuomioistuimet ottaisivat siinä roolissa, että katsoisivat lakien olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Sitähän me emme tiedä, millaisiksi tulkintalinjat vuosien saatossa muodostuvat.

Miksi sitten monet ylimpien tuomioistuinten ja monien muidenkin tuomioistuinten jäsenet ja ylimmät lainvalvojat kannattavat tuomioistuinlaitoksen roolin vahvistamista perustuslakitulkinnoissa. Zyskowicz arvioi, että inhimillisesti eri tahojen mielipiteisiin vaikuttaa, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan.

– Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet tarkastelevat sitä perustuslakivaliokunnan ja kansanedustajat laajemminkin eduskunnan näkökulmasta ja esimerkiksi tuomioistuinlaitoksessa palvelevat juristit tarkastelevat sitä varmaankin tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta. Kaikki tahot pyrkivät ymmärtääkseni tulkitsemaan perustuslakia mahdollisimman oikein. Mutta kun perustuslain tulkitseminen on niin tulkinnanvaraista ja myös osin niin yhteiskunnallista, mikä on se perustuslain oikea tulkinta. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeata tulkintaa.

Zyskowicz pohdiskelee myös, onko jotain yleisempää huolta, että perustuslakivaliokunta olisi menettänyt arvostustaan, kyvykkyyttään ja legitimiteettiään perustuslain tulkitsemisessa. Tällaista keskustelua on noussut vuosien saatossa usein silloin, kun perustuslakivaliokunta on joutunut tekemään äänestyspäätöksiä.

– Perustuslakivaliokunta on viime aikoina joutunut tekemään useamman äänestyspäätöksen. Mutta kertooko tämä siitä, että perustuslakivaliokunta olisi jotenkin menettämässä tai menettänyt kykyään tulkita perustuslakia “oikein”? Minun mielestäni se ei kerro siitä. Ei ole yhtä oikeata tulkintaa. Minun mielestäni – tämä on tietysti poleeminen poliittinen väite – se kertoo siitä, että perustuslakivaliokunnan vähemmistö on halunnut lähinnä kansainvälisiin sopimuksiin nojaten tulkita perustuslakia tavalla, joka merkitsee toisenlaista tulkintaa kuin mihin enemmistö on päätynyt.

SUOMESSAKIN on pohdittu kansainvälisten esimerkkien valossa muun muassa sitä, voisiko jokin hallitus puuttua tuomioistuinlaitoksen toimintaan lisäämällä tuomarien määrää tai erottamalla heitä eläkeikää laskemalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemi esitti vuonna 2021, että Suomessakin pitää varautua siihen, että valtaapitävät voisivat hyökätä jossain vaiheessa tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan. Hän esitti puheessaan hallintotuomioistuinpäivässä selvityksen tekemistä tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

Pitäisi siis varmistaa, että tuomioistuimet säilyttävät itsenäisen asemansa myös silloin, jos jokin tuleva hallitus kyseenalaistaisi oikeusvaltion periaatteet.

Käytännössä kyse on siitä, että mikäli tuomioistuimien toiminnasta ei säädetä tarkasti perustuslaissa, yksittäiset hallitukset voisivat tahtoessaan pyrkiä puuttumaan niiden toimintaan tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Mihinkään yksittäiseen puolueeseen Kuusiniemi ei huoliaan liittänyt.

Tällä hetkellä perustuslaissa ei esimerkiksi määritellä tuomareiden eläkeikää eikä ylimpien oikeusasteiden tuomareiden määrää.

– Ruotsalaiseen keskusteluun viitaten Suomessa olennaisia kysymyksiä olisi, pitäisikö ylimpien tuomioistuinten jäsenmäärä olla perustuslaissa ja onko joitakin muita oikeuslaitosta koskevia säännöksiä, joiden olisi syytä säätää nimenomaan perustuslain tasolla, oikeuskansleri Pöysti huomautti taannoin Demokraatille.

Kokoomuksen kansanedustaja Zyskowiczille sopii hyvin tämäntyyppinen tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen, jossa tarkastellaan esimerkiksi tuomareiden eroamisikää ja nimitysmenettelyä.

– En usko, että kukaan järkevä ihminen vastustaa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta. En esimerkiksi minä vastusta sitä, että riippumattomuuden takeita lisätään Suomen perustuslakiin. Olen vain halunnut kiinnittää huomiota siihen, että en pidä asiaa millään tavoin ajankohtaisena tai ongelmaisena. On paljon muita oikeusvaltiotilanteen kannalta tärkeämpiä uudistuksia kuten esimerkiksi oikeusprosessien lyhentäminen. Se on akuutti ongelma. Minä toivoisin, että oikeusministeriön työryhmät ja ministeriö keskittyisivät esimerkiksi tähän ongelmaan.

Kansanedustaja esittää perustuslakikomiteaa – näin kommentoi oikeusministeri Meri

Johannes Koskinen (sd.).

Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) esittää parlamentaarisen komitean perustamista jo tällä vaalikaudella pohtimaan korkeimpien oikeuksien ja valtakunnansyyttäjäviraston esille tuomia perustuslain korjaustarpeita, jotka koskevat oikeusvaltion riskikohtia.

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä muun muassa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus ja perustuslainmukaisuuden jälkikontrolli.

Koskisen mukaan perustuslain tarkistusten ensimmäinen käsittely pitäisi tehdä jo kuluvalla hallituskaudella, jolloin mahdolliset muutokset tulisivat voimaan ensi kaudella. Hän pitää välttämättömänä perustuslain muutosten valmistelua parlamentaarisessa komiteassa samoin kuin vuoden 2012 perustuslain osauudistuksen osalta tehtiin.

– Kolme vuotta riittää vallan hyvin lakiehdotuksen huolelliseen valmisteluun sekä parhaan oikeudellisen asiantuntemuksen että koko poliittisen kentän kattavalla tavalla, Koskinen sanoo tiedotteessaan.

Koskinen korostaa, että perustuslain uudistaminen ei ole yksittäisen ministeriön hanke vaan koko kansanvaltaista järjestelmäämme koskeva yhteistyöprojekti.

PARLAMENTAARISEN komitean perustaminen edellyttäisi valtioneuvoston päätöstä. Käytännössä asian esittelisi oikeusministeri Leena Meri (ps.). Demokraatti kysyi Meren näkemystä Koskisen ideaan.

– En ole tutustunut Koskisen aloitteeseen. Meillä on oikeuslaitostyöryhmä jonka työ on meneillään ja kesken. Luontevinta olisi odottaa sen työn lopputulos nyt ihan rauhassa, Meri vastasi tekstiviestitse.

Meri on aikaisemmin väläyttänyt perustuslaillista arviointia jo tällä kaudella Nato-jäsenyyden myötä tapahtuneille muutoksille presidentin valtaoikeuksissa. Hän toistaa nyt kantansa, ettei asia ole pelkästään oikeusministerin arvion varassa.

– Mitä tulee NATO- jäsenyyden mahdollisiin tarpeisiin on asia koko valtioneuvoston harkittava ja keskusteltava ja varmasti esim pääministerin ja tasavallan presidentin kanslian näkemykset asiaan ovat tärkeitä mahdollisen arvion käynnistämiseksi.

VATTin ylijohtaja sanoi itsensä irti, palaa LUT-yliopistoon

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja vaihtuu.

Virastoa vuodesta 2021 johtanut Mikael Collan on irtisanoutunut ja palaa elokuussa Lappeenrannan LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professorin tehtävään, josta hän on ollut virkavapaalla.

Collan on johtanut VATTia noin kolmen ja puolen vuoden ajan. Hänen viisivuotista kauttaan olisi ollut vielä noin puolitoista vuotta jäljellä.

Ylijohtajan virka avataan hakuun uudelle viisivuotiskaudelle. Rekrytoinnista vastaa valtiovarainministeriö.

Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva virasto työllistää noin 60 henkeä, joista suurin osa on tohtoritasoisia tutkijoita. VATT tuottaa datapohjaisia selvityksiä ja taloudellista analyysia.

COLLAN sanoo tiedotteessa olevansa erityisen tyytyväinen siihen, että hänen kaudellaan perustettiin nopeaa data-analyysiä tuottava Datahuone yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Helsinki GSE:n kanssa.

-  Datahuone on osoittautunut veronmaksajan kannalta erinomaiseksi investoinniksi. Datahuone on jo nyt maksanut itsensä monikymmenkertaisesti takaisin mahdollistamalla parempia päätöksiä ja parempaa päätösten toimeenpanoa. Datahuone on tuonut VATTiin selvää lisäarvoa.

Collanin sijaisena toimii kesälomakaudella tutkimusjohtaja, valtiotieteen tohtori Tuulia Hakola-Uusitalo.

Työmarkkinoilta varoitus, jos vientimalli menee lakiin: “Ensi keväänä edessä on palkkavaalit”

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on pettynyt, koska neuvottelutie työmarkkinamallista ei aukea vieläkään.

– Lakitie tarkoittaisi entistä vaikeampia neuvotteluja jatkossa, työriitojen määrän kasvua sekä vaalien muuttumista palkkavaaleiksi, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto (kuvassa) ennustaa tiedotteessa.

OAJ on hallitusohjelman julkistamisesta lähtien vastustanut hallituksen tavoitetta vientimallin kirjaamisesta lakiin. Malli vaikeuttaisi sen mielestä merkittävästi palkkaneuvotteluja jatkossa sekä vaarantaisi erityisesti julkisen sektorin ja naisvaltaisen alojen palkkakehityksen.

– OAJ on esittänyt neuvotteluja työmarkkinamallista keskeisten liittojen ja neuvottelujärjestöjen kesken. Neuvottelu- ja sopimistie olisi kaikille paras ratkaisu, mutta se ei edelleenkään aukea ja aika käy vähiin.

“Lakitie tarkoittaisi poliitikkojen puuttumista palkkaneuvotteluihin.”

Vientimallin kirjaaminen lakiin ei ole järkevää kenenkään kannalta, järjestö painottaa.

– Lakitie tarkoittaisi poliitikkojen puuttumista palkkaneuvotteluihin. Tämä johtaisi vaaleihin, joissa poliitikot väistämättä joutuisivat ottamaan kantaa palkkoihin ja palkankorotuksiin. Lainsäädäntö toisi myös tullessaan väistämättä tulkintaongelmia, mistä seuraisi entistä vaikeammat työriidat. Siksi hallituksen pitäisi nyt vakavasti harkita, ettei se veisi lakitietä eteenpäin, Murto sanoo.

OAJ ON ESITTÄNYT, että valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustetaan elin, jonka tehtävä on tuottaa neuvottelujen tueksi yhteistä taloudellista tilannekuvaa.

– Tämä lisäisi osapuolten yhteistä ymmärrystä taloustilanteesta ja siten tukisi neuvotteluratkaisun löytymistä, Murto toteaa.

Vientimallin lakivalmistelu työryhmässä on loppusuoralla.

– Mikäli hallitus OAJ:n ja Tehyn puheenjohtajien selvitystyöstä huolimatta vie lakisääteistä vientimallia eteenpäin, jo ensi kevään kuntavaaleista tulee todennäköisesti palkkavaalit, selvitystyötä tekemässä ollut Murto huomauttaa.

Yksityisellä opetusalalla tänään alkanut lakko ei liity hallitusohjelmaan, vaan lakolla pyritään vauhdittamaan työehtosopimuksen syntymistä. Eli kyseessä ei ole poliittinen lakko, OAJ:sta huomautetaan.

“Äänestämisellä on todellakin väliä” – STTK:sta muistutus mistä eurovaaleissa on kyse

─ Tarvitsemme vahvan EU:n, joka edistää turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia omassa maanosassamme ja koko maailmassa. Äänestämisellä on todellakin väliä, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa tiedotteessa.

Euroopan parlamentin vaalit käydään vajaan kuukauden kuluttua. Viisi vuotta sitten vaaleihin käytiin täysin erilaisessa ilmapiirissä, Palola huomauttaa, sillä nyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo turvallisuusuhan koko Eurooppaan ─ välittömästi ja välillisesti.

STTK:n hallitus toivoo seuraavan parlamentin ja komission jatkavan ja kehittävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, eli niin sanottua sosiaalidialogia. Keskusjärjestön mukaan nyt tarvitaan aiempaa huomattavasti enemmän EU:sta tulevaa työelämän sääntelyä, sillä nykyisen hallituksen aikana työntekijän asemaa, työelämän oikeuksia ja kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua on merkittävästi heikennetty.

─ Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa on vahvistettava. Tavoitteena on lisätä työehtosopimusten kattavuutta koko EU:ssa sekä turvata työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädännöllä työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi. Uusia haasteita sosiaaliselle Euroopalle riittää esimerkiksi tekoälyyn liittyvässä lainsäädännössä ja työn psykososiaalisen kuormittavuuden sääntelyssä, Palola toteaa.

EU:N SISÄMARKKINOILLA tarvitaan STTK:n mielestä yhteiset pelisäännöt.

─ Se on Suomen kaltaisen pienen ja viennistä riippuvaisen maan etu. Yhteiset säännöt takaavat yhdenmukaisen ja reilun kilpailuympäristön.

EU:n on pidettävä kiinni tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, Palola painottaa.

─ Se on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta yhtä hyvin se luo työpaikkoja ja vahvistaa Euroopan taloutta, kunhan huolehditaan, että teollisuutta ei siirry matalammin säänneltyihin talouksiin. Eurooppa tarvitsee yhteisen investointisuunnitelman ja vahvaa teollisuuspolitiikkaa laadukkaiden työpaikkojen turvaamiseksi. Vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ja muutosturvasta huolehtien. Kaikilla työntekijöillä on oltava aito mahdollisuus osaamisensa päivittämiseen, uudelleenkouluttautumiseen ja alan vaihtoon.

EUROVAALEISSA suomalaiset ovat aina äänestäneet laiskasti. Viime vaaleissa äänestysprosentti nousi, mutta oli vaatimaton 42.

─ Äänestyslaiskuus on outoa maassa, joka on selkeästi Eurooppa-myönteinen ja joka pienenä valtiona tarvitsee Eurooppaa oman menestyksensä varmistamiseksi. Toivottavasti suomalaiset nyt aktivoituvat ja käyttävät äänioikeuttaan, Palola toteaa.

STTK on huolissaan laitaoikeistosta, joiden puolueet keikkuvat kannatusmittauksissa kärkisijoilla eri puolilla Eurooppaa.

─ Niiden menestys heijastuisi moniin asioihin, mutta ennen kaikkea maahanmuuttoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvään politiikkaan, Palola ennustaa.

Pääministeri Kristersson ei sulje pois mahdollisuutta Ruotsiin sijoitettavista ydinaseista

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei sulje pois mahdollisuutta, että maahan sijoitettaisiin yhdysvaltalaisia ydinaseita sodan oloissa.

Kristersson sanoi maanantaina Ruotsin radion haastattelussa, ettei tuolloinkaan olisi kyse vain Yhdysvaltain päätöksestä, vaan Ruotsi päättää itse omasta alueestaan.

RUOTSIN valtiopäivät äänestää kesäkuussa Yhdysvaltain kanssa solmitun puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) hyväksymisestä. Sopimuksen arvostelijat ovat vaatineet, että sopimukseen olisi kirjattava Ruotsin kieltäytyvän ydinaseiden tuomisesta alueelleen.

Hallituksen mukaan tällaista kirjausta ei tarvita, koska valtiopäivät on jo aiemmin päättänyt kieltää ydinaseet Ruotsin alueelta rauhan aikana. Sotatilassa asia pitää Kristerssonin mukaan arvioida uudelleen.