Trumpin tempoilu oli ahdistuksen alku: suomalaiset USA-vientiyritykset epävarmoina tulevasta

Suomalaisten vientiyritysten näkemys Yhdysvaltain markkinoiden mahdollisuuksista on heikentynyt, kauppakamarien yrityksille tekemä kysely kertoo.

Kasvuun Yhdysvaltojen markkinoilla uskoo enää vajaa kolmannes yrityksistä, kun joulukuussa kasvuun uskoi vajaa puolet vastanneista.

-  Vientiyrityksille suunnatun kyselyn sanoma on selvä: luottamus Yhdysvaltoihin on kokenut kolauksen. (Yhdysvaltain presidentin) Donald Trumpin kauppapolitiikan ailahtelevuus luo nyt suurta epävarmuutta vientiyrityksille, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo tiedotteessa.

Yrityksistä peräti 80 prosenttia mainitsi yhdeksi vientinäkymien heikentymisen syyksi Trumpin tähänastiset ulko- ja kauppapoliittiset viestit.

Puolet sanoi vähentyneen kysynnän ja 40 prosenttia Venäjän sodan, taantuvan maailmantalouden ja kohonneiden kustannusten heikentävän vientinäkymiä. Vastaajat saivat valita kolme yritykselleen merkittävintä vaihtoehtoa.

YRITYSTEN HALU laajentaa tai aloittaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa on kokenut kolmessa kuukaudessa kolauksen.

Enää vain yhdeksän prosenttia yrityksistä harkitsee liiketoiminnan aloittamista tai laajentamista Yhdysvalloissa, jos Trump asettaa uhkaamansa tullit Eurooppaan.

Joulukuussa vielä 18,5 prosenttia yrityksistä arvioi laajentavansa tai aloittavansa liiketoimintaa Yhdysvalloissa, jos tullit tulevat voimaan.

Yhdysvaltojen asettamat 25 prosentin tuontitullit teräkselle ja alumiinille tulivat voimaan keskiviikkona.

Kyselyyn vastasi 110 vientiyritystä maaliskuun alussa. Joulukuun kyselyyn vastasi 109 yritystä.

AVAINSANAT

EU etsii uusia ystäviä: Nyt hierotaan vapaakauppasopimusta Intian jättimarkkinoille

EU ja Intia yrittävät saada aikaan keskinäisen vapaakauppasopimuksen tämän vuoden aikana. Jos hanke onnistuu, se avaisi eurooppalaisten yrityksien ovia jättimäisen Intian markkinoille.

Sopimuksen aikaansaaminen olisi tärkeää myös suomalaisyrityksien näkökulmasta, katsoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Heli Siikaluoma.

-  Intia on ihan mahdottoman suuri vientimarkkina, jonka potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Siellä on noin 1,4 miljardia kuluttajaa ja melko vahva talouskasvu, Siikaluoma kertoo STT:lle.

Intiassa on ollut jatkuvasti kasvussa oleva keskiluokka, ja sen on arvioitu pian nousevan maailman neljänneksi suurimmaksi taloudeksi.

Samalla Intia on suojellut sisämarkkinoitaan, etenkin maataloussektoriaan, voimakkaasti. Intian tullit ovat hyvin korkeat.

Kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa takkuavat tullisodan vuoksi.

Vapaakauppasopimuksen näkyvin ja nopein hyöty olisikin tullien alentaminen.

-  Me viemme paljon koneita ja laitteita, joten tästä olisi myös Suomelle hyötyä, Siikaluoma sanoo.

Kauppasopimus myös lisäisi ennakoitavuutta yrityksien näkökulmasta.

-  Paljon riippuu kuitenkin siitä, millainen sopimuksesta lopulta tulee, Siikaluoma arvioi.

EU-KOMISSION puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Intian pääministeri Narendra Modi sopivat helmikuussa, että pitkään neuvoteltu sopimus viedään maaliin tämän vuoden loppuun mennessä.

Kunnianhimoisesta tavoitteesta huolimatta edessä – ja myös takana – ovat vaikeat neuvottelut. Ne alkoivat jo vuonna 2007. Neuvottelut laitettiin myös yhdeksän vuoden tauolle, ja ne käynnistyivät uudelleen vuonna 2022. Nyt käynnissä on jo kymmenes neuvottelukierros.

Tällä hetkellä sopimuksen aikaansaamiseen olisi kuitenkin hyvä hetki, Siikaluoma arvioi. Myös Yhdysvallat haluaa kauppasopimuksen Intian kanssa, minkä vuoksi EU:n on kyettävä tarjoamaan houkutteleva diili, jotta se ei jää Yhdysvaltojen jalkoihin.

-  Intialla mutta myös EU:lla on kuitenkin hyvin taitavia neuvottelijoita, hän sanoo.

EU:n intresseissä on ollut laajentaa kumppanuuksiaan ympäri maailmaa. Kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa takkuavat tullisodan vuoksi, ja samalla komissio on halunnut vähentää EU:n riippuvuutta Kiinasta.

EU onkin etsinyt uusia kauppakumppaneita ympäri maailmaa, ja niistä Intia on yksi suurimmista.

-  Intian ja EU:n vapaakauppasopimus olisi yksi suurimmista tällaisista sopimuksista maailmassa, komission von der Leyen totesi helmikuussa Delhissä.

SOPIMUKSEN tärkeydestä EU:lle kertonee myös se, ettei von der Leyen maininnut Intian-vierailunsa aikana Intian suhtautumista Venäjään ja Ukrainan sotaan.

Intia on jatkanut kauppaa Venäjän kanssa, eikä se ole tuominnut hyökkäystä Ukrainaan. Taustalla on paitsi historiallisia syitä, myös Intian riippuvuutta Venäjän öljystä.

Intia on jatkanut kauppaa Venäjän kanssa, eikä se ole tuominnut hyökkäystä Ukrainaan.

Myös jotkut Intian ihmisoikeustilanteeseen liittyvät huolet jätettiin mainitsematta vierailun aikana, vaikka EU on aiemmin pitänyt niitä esillä, huomautti Deutsche Wellen Intian-toimituksen päällikkö Sandra Petersmann.

Kahden ydinasevallan, Intian ja Pakistanin rajalla huhtikuussa alkaneet yhteenotot lisäävät myös alueen epävakautta.

SOPIMUS ANTAISI Intialle paremmat mahdollisuudet esimerkiksi korkeatasoisen teknologian tuontiin EU:sta.

EU:hun taas voisi lisääntyä esimerkiksi lääkkeiden tuonti Intiasta. Toinen iso tuontitavara voisi olla riisi, sanoo EK:n Siikaluoma.

-  Lääkkeet olisivat myös meidän huoltovarmuutemme takia tärkeä asia.

Intia on myös halunnut parantaa kansalaistensa liikkuvuutta Eurooppaan. Maassa on paljon korkeakoulutettua ja osaavaa työvoimaa, joista Intia on pyrkinyt tarjoamaan vastausta ikääntyvän Euroopan tarpeisiin. Intia on perinteisesti nähnyt kansalaistensa liikkuuvuden hyödyllisenä asiana, sillä Intiasta muuttaneet tuovat rahaa myös Intian omaan talouteen.

Intia onkin jo allekirjoittanut suoria maahanmuuttoon liittyviä sopimuksia esimerkiksi Saksan, Italian ja Ranskan kanssa. Niiden tarkoituksena on lisätä intialaisen työvoiman ja opiskelijoiden pääsyä Eurooppaan.

Vastineena Intia on taas lupautunut vastaanottamaan ja auttamaan niiden kansalaistensa palauttamisessa, jotka ovat luvatta Euroopassa.

EU:N KANNALTA sopimukseen ei liity suurempia huolia. Esimerkiksi joidenkin Etelä-Amerikan maiden ja EU:n välillä solmittu Mercosur-sopimus on nostanut äänekästä vastustusta maanviljelijöissä, jotka pelkäävät sopimuksen heikentävän täkäläistä toimeentuloaan.

Intian osalta tilanne on päinvastainen. Intian huolena on ollut jättivaltion maataloussektori, joka työllistää yli 40 prosenttia maan kansalaisista.

Intia on ollut huolissaan, että kauppasopimus voisi heikentää jo valmiiksi hauraassa asemassa olevien maanviljelijöiden toimeentuloa. Se on katsonut tullien suojelevan viljelijöiden asemaa.

-  Tullit ovat olleet Intian päätyökalu miljoonien pienviljelijöiden tukemiseen. Erityisesti pienviljelijät, joiden joukossa on miljoonia naisia, ovat riskissä joutua epäreiluun kilpailuasemaan EU:n tukeminen maataloustuotteiden vuoksi, arvioi ajatushautomo Heinrich Böll Stiftungin vanhempi tutkija Ranja Sengputa.

Osana neuvottelua esimerkiksi Saksan talousministeri Robert Habeck onkin ehdottanut, että maatalous tulisi jättää sopimuksen ulkopuolelle neuvotteluiden vauhdittamiseksi.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho

AVAINSANAT

Yrittäjät: Kesätöiden tarjonta väheni, kaupan alalle pääsee parhaiten

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on tarjolla kesätöitä hieman viime vuotta vähemmän. Pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä, kun viime vuonna vastaava osuus kyselyssä oli 26 prosenttia.

Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä useammin kesäntyöntekijöitä aiotaan palkata. 10 henkilöä tai enemmän työllistävistä yrityksistä 65 prosenttia kertoo aikovansa palkata kesätyöntekijöitä.

YLEISIMMIN kesätyöntekijöitä otetaan kaupan alalla, jossa 38 prosenttia pk-yrityksistä aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Teollisuudessa alan yrityksistä 36 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä.

-  Kyselyn tuloksissa heijastuu osaltaan talouden epävarma tilanne. Suuremmissa yrityksissä mahdollisuus kesätöiden tarjoamiseen on luonnollisesti suurempi kuin pienempien työnantajien kohdalla, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg tiedotteessa.

Kyselyyn vastasi maaliskuussa yli 1  100 pk-yritysten edustajaa. Verianin toteuttaman kyselyn luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Kiinteistövälittäjät: Mökkikauppa pyörähti taas käyntiin – etenkin Lapissa

Loma-asuntokauppa on kasvanut alkuvuoden aikana selvästi edellistalveen verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.

Talvikuukausien mökkikauppaa on käyty etenkin Lapissa, jossa kauppaa on käyty lähes 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, kertoo liiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.

Viljamaan mukaan laskevat korot ja yleistynyt etätyöskentely ovat vaikuttaneet loma-asuntokysynnän nousuun.

Lapin lisäksi loma-asuntokauppaa käydään perinteisesti eniten Etelä-Savossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

TÄMÄN VUODEN alussa myös Pirkanmaan mökkikauppamäärät nousivat selkeästi. Pirkanmaalla kauppoja tehtiin yli 70 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Tammi-maaliskuun aikana loma-asuntoja myytiin 371 kappaletta koko maassa. Mökkien hintataso ylitti viime vuoden keskiarvot. Mökkikaupan kokonaisarvo oli tammi-maaliskuussa korkein Lapissa.

Petteri Orpon talouslinjalle löytyi selitys: ”Se on luokkapolitiikkaa, tymä!”

Hallituksen suhde velkaantumiseen ja rahankylvöön voi vaikuttaa poukkoilevalta – mutta kaikki taitaakin perustua hyvin johdonmukaisesti toteutettuun linjaukseen.

Se on talous, typerys (It’s the economy, stupid), sanoi aikoinaan 1992 Bill Clintonin vaalistrategi. Tällä hän viittasi siihen, että talous oli lamasta kärsineelle äänestäjäkunnalle tärkein asia, vaikka istuva presidentti George Bush vanhempi halusi korostaa saavutuksinaan Persianlahden sodan voittoa ja Neuvostoliiton kaatumista.

Tämän painottaminen auttoi ja Clinton nousi presidentiksi.

Meillä Suomessa kehysriihen ratkaisujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikkaa voi selittää samankaltaisella ilmaisulla:

– Se on luokkapolitiikkaa, tymä. ( *

Nyt vain ei puhuta äänestäjistä vaan hallituksen tärkeimmästä tukijakunnasta. Aivan sama mitä yhteiskunnassa päätetään, pääasia on edistää elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiveita.

Suuntaa voi muuttaa aina, jos tilaaja tarvitsee.

KAHDEN VUODEN ajan hallitus on korostanut huoltaan valtion velkaantumisesta, ja silti tällä viikolla julkistettiin lista valtavista veronalennuksista.

Unohtuiko haave julkisen talouden tasapainosta, ja miksi juuri nyt?

Hallituksen linja näyttää paljon johdonmukaisemmalta, jos sitä tarkastelee luokkapolitiikan linssien läpi.

Hallitus edustaa suurpääoman intressejä ja sen tavoitteena on heikentää työtätekevän
enemmistön asemaa työnantajiin verrattuna.

Kansantalouden kasvu, julkisen talouden kestävyys tai työllisyyskin ovat tarvittaessa toissijaisia tähän tavoitteeseen nähden.

NÄYTÖT tästä ovat selviä. Hallitus on jo aiemmin tehnyt useita työnantajajärjestöjen toivomia työmarkkinauudistuksia, joilla heikennetään työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin niin, että sen taso laskee jo kahden kuukauden jälkeen jopa satoja euroja.

Poliittisten lakkojen kesto rajattiin 24 tuntiin, tukilakkoja rajoitettiin. Jopa yksittäinen työntekijä voi jatkossa saada laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksun.

Myös määräaikaisten työsopimusten solmimista ollaan helpottamassa.
Näiden toimien työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja tai jopa olemattomia.

SEN SIJAAN luokkapolitiikkana ne ovat toimivia: palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Julkisen talouden tasapainottamisen nimissä tehdyt leikkaukset ovat nekin osuneet lähes kaikkiin muihin, paitsi rikkaisiin pääoman omistajiin.

Nyt hallitus alentaa esimerkiksi yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Kansantalouden kasvua se lisää tutkimusten mukaan korkeintaan vähän.

Sen sijaan yritysten tuloksesta jää enemmän omistajille käteen, kun siitä maksetaan vähemmän veroa. Hallitus sivuutti tutkimustiedon, koska elinkeinoelämän lobbarit runnoivat veroalennuksia voimallisesti läpi.

Palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden.

Poisto on näennäisesti symmetrinen, kun se koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäseniä. Tosiasiassa se on työntekijäpuolelle paljon
merkityksellisempi, ja yrityksillä on keinoja saada samat vähennykset muuta kautta verosuunnitteluunsa.

Tätäkin voi siis tulkita säästötoimen sijaan luokkapolitiikkana: todennäköinen pitkäaikainen seuraus on ammattiliittojen jäsenmäärien lasku. Tämä helpottaa aikanaan liittojen ohi sopimista ja työehtojen polkemista.

Vastakkainasettelun aika ei siis edelleenkään ole ohi.

*) Tymä = kömpelö nuorisolaisväännös ”tyhmästä”

Jiihaa! Suomi avaa vihdoin oman pääkonsulaatin Teksasiin

Suomi avaa pääkonsulaatin Houstoniin Texasin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo ulkoministeriö.

Pääkonsulaatti avataan ulkomaanedustustoista annetun tasavallan presidentin asetuksen muutoksen perusteella. Presidentti Alexander Stubb vahvisti asetuksen muutoksen perjantaina.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan tällä vahvistetaan Suomen läsnäoloa Yhdysvaltain markkinoilla. Pääkonsulaatti kattaa yhdeksän eteläistä ja keskistä osavaltiota.

-  Muuttuvassa maailmantilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että olemme paikan päällä edistämässä kaupallisia etujamme niin, että Suomi näkyy ja kuuluu. Texas on yksi maailmantalouden vahvimmista alueista ja suomalaisille ratkaisuille on kysyntää, Valtonen kertoo tiedotteessa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) korostaa, että pääkonsulaatin avaamisella pyritään syventämään suhteita Yhdysvaltain kanssa ja edistämään vientiä.

-  Texas itsessään on maailman kymmenen suurimman talousalueen joukossa, ja sen profiili sopii hyvin yhteen mm. suomalaisen teknologia-, avaruus- ja energiaosaamisen kanssa, Tavio toteaa ulkoministeriön tiedotteessa.

Houston on Texasin suurin ja Yhdysvaltain neljänneksi suurin kaupunki.

Osavaltio on noussut Suomen vientiteollisuudelle yhä tärkeämmäksi paikaksi etenkin puolustusteollisuuden suurhankkeiden takia. Teksasissa valmistetaan muun muassa Suomen tilaamat F35-hävittäjät.

PÄÄKONSULAATIN perustamista on valmisteltu Teksasiin jo pitemmän aikaa. Suomi alkoi vahvistaa kahdenvälisiä suhteitaan osavaltion kanssa jo edellisen hallituksen aikana.

Vuonna 2022 silloisen ulkomaankauppaministerin Ville Skinnarin (sd.) kaudella Suomi teki osavaltion kanssa yhteistyön tiivistämistä koskevan aiesopimuksen.

Pääkonsulaatti perustetaan heinäkuun alussa. Se aloittaa toimintansa väliaikaisissa tiloissa. Pysyvät tilat pyritään saamaan valmiiksi ulkoministeriön mukaan vuoden lopulla tai alkuvuodesta 2026.

Pääkonsulin nimitysprosessi saatetaan ulkoministeriön mukaan päätökseen muutaman kuukauden sisällä. Pääkonsulaatin muun henkilökunnan rekrytoinnit käynnistyvät lähiaikoina.

Perustamisestaan lähtien pääkonsulaatissa annetaan palveluja hädänalaisessa asemassa oleville ja hoidetaan muita kiireellisiä konsulipalveluja.

Muut konsulipalvelut hoidetaan ulkoministeriön mukaan edelleen Suomen New Yorkin -pääkonsulaatissa siihen asti, kunnes pääkonsulaatin pysyvät toimitilat ovat valmistuneet.

Suomella on ennestään yhdysvalloissa pääkonsulaatit New Yorkissa ja Los Angelesissa. Suurlähetystö toimii Washingtonissa.

Uutista täydennetty klo 13.17 kauttaaltaan mm. Valtosen ja Tavion kommentilla.