VALIKKO

SEL tarjoili uuden varoituksen pöytään: kohta lakkoillaaan muun muassa Saarioisten, Atrian ja HK:n tehtailla

Arkistokuvaa Saarioisten Sahalahden tehtaalta vuonna 2004.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL on antanut lakkovaroituksen, joka koskee 13 elintarvikealan työpaikkaa ja lähes 4000 työntekijää.

SEL:n tavoitteena on vauhdittaa lakolla uusien työehtosopimusten syntymistä. Jos sopimukseen ei päästä, alkaa lakko keskiyöllä 25. maaliskuuta ja päättyy torstaina 27. maaliskuuta kello 23.59.

Lakon piirissä on Apetitin, Atrian, HKFoodsin, Poutun, Saarioisten ja Snellmanin Kokkikartanon toimipisteitä eri puolilla Suomea.

– Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää kolmas lakkovaroitus tolkullisten työehtosopimusten aikaansaamiseksi kaikille elintarvikealan työntekijöille. Työntekijät ovat yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kunnon työehdot ansainneet, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo tiedotteessa.

AIEMMIN SEL on ilmoittanut tänään keskiyöllä alkavasta lakosta, joka koskee 150 Fazer- ja Lantmännen -konsernien leipomoa. Lakko päättyy sunnuntaina 16. maaliskuuta kello 23.59.

Perjantaina SEL ilmoitti tulevasta lakosta Hartwallin, Olvin ja Sinebrychoffin panimoissa. Lakko toteutuu 23.-28. maaliskuuta, mikäli SEL ja ETL eivät pääse ennen lakon alkamista sopuun elintarvikelaan työntekijöiden uusista työehtosopimuksista.

SEL ja Elintarviketeollisuusliitto ETL neuvottelevat viidestä työehtosopimuksesta: leipomoalan, liha-alan, meijerialan, teollisuuden sekä panimo- ja virvoitusjuoma-alan työntekijöiden työehtosopimuksista, joiden piirissä on noin 25 000 työntekijää.

SEL:n liittovaltuusto hylkäsi tänään yksimielisesti sovittelija Janne Metsämäen eilen jättämän sovintoehdotuksen elintarvikealan työriitaan. ETL olisi hyväksynyt ehdotuksen.

SEL hylkäsi ehdotuksen, koska siinä työntekijöiden palkankorotukset olisivat jääneet yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia pienemmiksi. Sovintoehdotus olisi myös tuonut leipomoalan työntekijöille SEL:n mukaan täysin kohtuuttomia heikennyksiä työaikoihin, kuten 10 tunnin työpäiviä tai kuusipäiväisiä työviikkoja.

AVAINSANAT

Tanssinopettajat lakkoon lauantaina – työehdoista ei päästy sopuun

Tanssiopettajien työehdoista ei ole syntynyt sopua, kertoo työnantajia edustava Palvelualojen työnantajat Palta.

Palta, Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ovat sovittelijan avulla hakeneet ratkaisua, mutta tuloksia ei ole saatu.

Tämä merkitsee, että Temen lakot tietyissä tanssiopistoissa toteutuvat lauantaina sekä ensi viikon tiistaina ja lauantaina. Lakkoon menee tanssiopistoja muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä Turussa.

Työriidan sovittelu jatkuu vappuaattona eli ensi viikon keskiviikkona.

Palta harmitteli lakkojen alkamista ja sanoi, että ne osuvat ikävästi tanssikoulujen kevätnäytösten ja harjoitusten aikaan. Alan toimijoiden taloudellinen tilanne on Paltan mukaan heikko.

-  Alalla on nähty toiminnan lopettamista ja konkursseja. Paltan tavoitteena on alan toiminta- ja kilpailukykyä turvaava ja edistävä ratkaisu, joka mahdollistaa tanssikoulujen toiminnan jatkumisen ja tuntien monipuolisen tarjoamisen sekä työpaikkojen säilymisen, sanoi Paltan neuvottelujohtaja Kaisa Lakovaara tiedotteessa.

Teme linjaa, että se hakee tanssinopettajille samoja palkankorotuksia kuin muillakin aloilla jaetaan, eli meneillään olevan kierroksen yleiseksi linjaksi muodostunutta 7,8 prosenttia vuosille 2025-27.

Temen toiminnanjohtajan Karoliina Huovilan mukaan tanssinopettajien palkat ovat matalat ja aiemmilla kierroksilla on tehty muita aloja heikompia palkkaratkaisuja.

-  Tämä kestämätön tie ja on johtanut siihen, että yhä useampi tanssinopettajana työllistyvä joutuu täydentämään ansiotaan sosiaaliturvalla. Kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkka on alimmillaan alle 2  000 euroa, Huovila sanoi tiedotteessa.

Uutista täydennetty klo 15.42 osapuolten kommentein.

AVAINSANAT

Pelastusalan ammattilaisille uusi puheenjohtaja

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Jari Koivuluoman (kuvassa) Tampereelta.

Koivuluoma on pelastaja ja oikeustieteen maisteri. Hän on työskennellyt SPALissa neuvotteluasiantuntijana viime vuoden syyskuusta alkaen. Koivuluoma aloittaa tehtävässään 1. toukokuuta, liiton tiedotteessa kerrotaan.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Petteri Broström Varsinais-Suomesta ja Pekka Pajala Helsingistä. Helsingissä pidetyssä liittokokouksessa valittiin myös SPALin uusi liittohallitus kaudelle 2025 – 2029.

SPAL ajaa ja valvoo pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskusammattilaisten etuja ja oikeuksia sekä edistää heidän hyvinvointiaan työelämässä. SPAL on Suomen suurin pelastushenkilöstön ammattiliitto ja Ammattiliitto Jytyn jäsenliitto.

AVAINSANAT

Ratkeaako lentäjien työriita vappuaattona? – Uusi ratkaisuehdotus annettu

Palvelualojen työnantajat Palta on antanut tänään valtakunnansovittelijan johdolla uuden esityksen Finnairin liikennelentäjiä koskevan työriidan ratkaisemiseksi.

Suomen liikennelentäjäliitto SLL antaa vastauksensa ratkaisuehdotukseen vappuaattona 30. huhtikuuta.

Palta ja SLL ovat neuvotelleet Finnairin liikennelentäjien uudesta työehtosopimuksesta viime elokuusta lähtien. Työriitaa on ratkottu valtakunnansovittelijan toimistolla, ja aiemmin SLL on hylännyt kolme sovintoehdotusta.

Palta kertoo tiedotteessa, että Finnair on joutunut työtaisteluiden alusta lukien perumaan yli 1 500 lentoa. Kyseessä on Paltan mukaan yksi Finnairin historian pisimmistä työtaisteluista.

Paltan neuvottelujohtaja Heini Wiik-Blåfield vetoaa SLL:ään sovun syntymiseksi ja työrauhan palattamiseksi. Hän kertoo tiedotteessa, että esitys on Paltan näkökulmasta hyvä ja tasapainoinen. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset.

– Antamamme kokonaisesitys on mielestämme lentäjille erittäin hyvä kokonaisuus ja vastaa moniin heidän esille nostamiinsa tarpeisiin. Se on myös työnantajalle kustannusvaikutuksiltaan toteutettavissa oleva, hän sanoo.

AVAINSANAT

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa, Teollisuusliiton Aalto sanoo

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliiton mukaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto uhkaa yleissitovuutta sekä juuri saavutettua kolmen vuoden työrauhaa.

Teollisuusliitto pitää erittäin ongelmallisena hallituksen päätöstä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeus. Hallitus puuttuu samalla myös työnantajaliittojen jäsenyyden verovähennysoikeuteen.

Liiton mukaan päätös romuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta, kun kannusteet ottaa osaa järjestäytyneisiin työmarkkinoihin heikkenevät.

– Yleissitovuuden romuttaminen uhkaa kymmenien tuhansien työntekijöiden työehtoja. Hallituksen ideologinen viha ay-liikettä kohtaan tekee mahdottomaksi työntekijöiden etujen ja oikeuksien tehokkaan puolustamisen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo tiedotteessa.

Päätös vaikuttaa Aallon mukaan väistämättä myös nykyisten työehtosopimusten sopimuskausien pituuteen.

– Liiton on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Verovähennysoikeuden poisto on myös työehtosopimuksiin liittyvä asiakokonaisuus, hän sanoo.

Teollisuusliitossa uskotaan, että lopulta verovähennysoikeuden poisto koskettaa tosiasiallisesti vain työntekijäpuolta. Liitto pitää selvänä, että työnantajayhdistyksissä löydetään keinot kiertää hallituksen päätös.

– Hallitus on tähän asti toteuttanut kaikki toimensa siten, että ne heikentävät vain työntekijäpuolen asemaa. Eiköhän tähänkin muutokseen rakenneta sisään takaportti, josta työnantajapuoli voi livahtaa ulos. Tämä hallitus toteuttaa järjestelmällisesti kaiken, mitä elinkeinoelämä siltä odottaa, Aalto tykittää.

Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä.

TEOLLISUUSLIITTO ei ole ilahtunut myöskään hallituksen veropäätöksistä.

– On vastuutonta jakaa satojen miljoonien veronkevennyksiä suurituloisille ja miljardiluokan veronkevennyksiä elinkeinoelämälle ja samalla väittää, että se hyödyttää kaikkia. Kyse ei ole mistään kasvupolitiikasta. Kyse on hyvinvointivaltion historian suurimmasta sammonryöstöstä, Aalto kuvailee.

Teollisuusliitto muistuttaa, että Suomessa on jo eilusti yli vuosikymmenen ajan pyritty kasvattamaan taloutta keventämällä yritysten verotusta ja maksurasitusta. Teollisuusliitto kritisoi, että nykyinen hallitus jatkaa samalla linjalla, vaikka näyttöä onnistumisista ei ole.

– Elinkeinoelämän voimakkaan lobbaustyön maksumiehiksi joutuvat jälleen tavalliset suomalaiset työntekijät, joiden turvaverkkoja ja palveluita leikataan tämän kulutusjuhlan rahoittamiseksi. Hallituksen suurituloisia ja elinkeinoelämää hyödyttävät veropäätökset voidaan tiivistää kolmeen sanaan: Vastuutonta, epäoikeudenmukaista, unelmahöttöä, Aalto lataa.

Teollisuusliitto ryöpyttää hallitusta myös väitteistä, että se päätöksillään vahvistaisi merkittävästi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Liitto huomauttaa, että hallituksen muut toimet mitätöivät veronalennusten vaikutuksia.

Teollisuusliitto listaa, että hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa, heikentänyt työehtoja, vaikeuttanut edellytyksiä neuvotella palkankorotuksista ja viimeisimpänä kertonut poistavansa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

– Hallitus antaa yhdellä kädellä veronkevennyksiä mutta ottaa toisella kädellään pois palkkaa, työehtoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Lopputulos on miinusmerkkinen. Jos hallitus haluaisi aidosti vahvistaa työntekijöiden ostovoimaa, se pyrkisi varmistamaan työntekijäjärjestöjen toimintaedellytyksiä, eikä jatkuvasti moukaroisi niitä erilaisilla heikennystoimilla, Aalto toteaa.

AVAINSANAT

Jäsenmaksujen verovähennyksen poisto osuu tarkasti työntekijöihin – yritys voi kikkailla näilläkin veroeduillaan

SAK:n mukaan jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessään poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden kaikilta alan toimijoilta – mutta näin työnantajayritykset voivat poistoa kiertää.

Vaikka poisto koskee teoriassa tasapuolisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjä, työnantajilla on hyvät mahdollisuudet kiertää päätöksen vaikutukset yritysverotuksen kautta.

Yritysverotuksessa voi vähentää liiketoimintamenoina periaatteessa kaikki yritykseen toimintaan liittyvät kulut, kunhan niillä on yhteys toimialaan. Tämä on koskenut muun muassa erilaisten edunvalvontayhteisöjen kuten Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja Yrittäjänaisten liittymis- ja jäsenmaksuja.

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, verotusasiantuntija Niko Pankka pitää selvänä, että hallituksen vähennyslinjaus jättää toimintakentän eri tavoin avoimeksi työnantaja- ja tekijäjärjestöille. Tämä johtuu siitä, että henkilö- ja yritysverotuksen periaatteet ovat erilaisia.

– Jos työntekijältä poistetaan jäsenmaksun verovähennysoikeus, se poistetaan ja sillä selvä. Sen sijaan yritykselle jää mahdollisuus ulkoistaa edunvalvontansa toiselle työnantajajärjestölle, jolloin sen kulut voi edelleen vähentää.

PANKKA korostaa, että nyt valtiovarainministeriön on oleellista tehdä selväksi, mitä työnantajajärjestön toimintaa vähennysoikeuden poisto koskee: sopimus- ja neuvottelutoimintaa vai koko edunvalvontaa.

– Jos muutos rajataan koskemaan vain sopimus- ja neuvottelutoimintaa, yrityksen edunvalvonta eli lobbaus voidaan eriyttää toiseen työnantajajärjestöön ja edelleen vähentää kaikki siitä koituvat jäsenmaksut. Jo nyt on paljon tahoja, jotka ovat ulkoistaneet oman edunvalvontansa esimerkiksi Keskuskauppakamarille tai Suomen Yrittäjille.

Pankan mukaan asiasta on saatava täsmällinen ja suora rajaus, ja sellaista ei hallituksen tämänhetkisessä esityksessä ole.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki painottaa, että hallitus päätti kehysriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen symmetrisesti niin, että vähennysoikeus poistuu sekä työnantajajärjestöjen että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuilta.

– Kehysriihipäätöksen sanamuodosta ei voida tehdä johtopäätöstä, että muutoksella olisi automaattisesti vaikutusta muiden kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen. Lainvalmistelun käynnistyttyä ja edetessä selviää, millaisella sääntelyratkaisulla hallituksen päättämä muutos aiotaan toteuttaa, Kurki muotoilee.

TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖISTÄ STTK luonnehti tuoreeltaan, että päätös on jatkoa ”hallituksen ideologiselle ajojahdille ay-liikettä kohtaan ja uusi läimäytys järjestäytyneiden palkansaajien poskelle”.

Samalla linjalla on SAK, joka muistutti, että muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Jopa työnantajaleiri eli elinkeinoelämän suurjärjestö EK on pitänyt omien vähennystensä poistoa tarpeettomana, eikä ole tähän asti ollut kovinkaan vakuuttunut muutoksen hyödyistä.

Kokonaan oma lukunsa on, miten päätös vaikuttaa jo valmiiksi horjuvaan työrauhaan, järjestöjen kärjistyneisiin väleihin ja yhä ahtaammalle työmarkkinoiden epävarmuudessa ja työttömyys- ja sosiaaliturvaleikkauksilla ajettuihin ihmisiin.

Moni kokenut työmarkkina- ja poliittinen vaikuttaja on leiriin katsomatta jo aiemmin varoitellut, että niin sanottujen tyrmäysvoittojen hakeminen harvemmin on kestävää toimintaa: se rapauttaa yhteistyömahdollisuuksia ja lyö ennemmin tai myöhemmin takaisin.

Juttua muokattu pe 25.4. klo 12.21: lisätty Laura Kurjen kommentit.

AVAINSANAT