Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti Vornasen, joka aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt erottaa kansanedustaja Timo Vornasen ryhmästä luottamuspulan vuoksi. Eduskuntaryhmä päätti asiasta kokouksessaan torstaina iltapäivällä.

Myös eduskuntaryhmän työvaliokunta oli aiemmin esittänyt, että Vornanen erotetaan ryhmästä.

-  Tämä viikko sitten tapahtunut välikohtaus on järkyttänyt ryhmäämme. Vornasen käytöstä ei voi näiden tietojen valossa puolustaa tai pitää hyväksyttävänä, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra piti luonnollisena, että Vornasen toiminta on johtanut luottamuspulaan eduskuntaryhmässä.

-  Mikäli perussuomalaisten kansanedustaja kulkee päihtyneenä aseen kanssa Helsingissä ravintolassa ja ampuu sillä, niin siinä on riittävästi luottamuspulaa, Purra sanoi.

PURRA sanoi myös, että mahdollinen puolueesta erottaminen on oma erillinen prosessinsa.

-  Sitä käsitellään aikanaan. Ja jäsenyysprosessi ja mahdollinen erottamisprosessi, se määräytyy paitsi yhdistyslain niin puolueen omien sääntöjen mukaisesti, Purra sanoi. Hän ei halunnut valottaa Vornasen mahdollista erottamista käsittelevän perussuomalaisten puoluehallituksen kokousaikataulua.

-  Puoluehallituksen kokousten aikataulu ei ole julkinen, mutta lienee selvää, että tulevassa kokouksessa me tätä käsittelemme. Jo lain mukaan ja omien sääntöjemme mukaan siihen liittyy erillinen prosessi, jossa henkilöä kuullaan, Purra sanoi.

Mäkelä ei halunnut kommentoida Vornasen Facebook-kommenttia, jossa Vornanen kritisoi muun muassa sisäministeri Mari Rantasta (ps.) hänen toimintansa tuomitsemisesta ennen kuin asiaa on käsitelty tuomioistuimessa tai edes sen esitutkinta on valmistunut.

-  Emme ota kantaa juridiikkaan vaan politiikkaan. Vornanen voi päivittää Facebookiin mitä hyväksi katsoo, Mäkelä sanoi.

MÄKELÄN mukaan Vornanen oli etäyhteydellä yhteydessä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokoukseen. Mäkelä ei suostunut luonnehtimaan tarkemmin ryhmässä käytyä keskustelua.

-  En käy avaamaan luottamuksellisia keskusteluja. Meillä on hyvin luottamuksellinen keskustelukulttuuri eduskuntaryhmässä, ja siellä voi esittää kaikenlaisia kysymyksiä ja näkemyksiä ja kaikkia kuunnellaan, Mäkelä sanoi.

Myöhemmin Mäkelä kuitenkin sanoi, ettei eduskuntaryhmän keskustelussa ilmennyt erimielisyyttä Vornasen tapauksesta.

-  Ei siellä mitään erimielisyyttä asiasta ollut, siitä vain keskusteltiin ja haluttiin tietoa.

Mäkelä ei pitänyt tarpeellisena, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä antaisi kansanedustajille jonkinlaista ohjeistusta aseiden käsittelystä.

-  Mielestäni sellaiselle ei ole mitään tarvetta. Tämä oli hyvin poikkeuksellinen yksittäinen tapaus, joka jää varmaan Suomen poliittiseen historiaan. Näkisin tämän hyvin ainutlaatuisena tapauksena, Mäkelä sanoi.

“Ei vaikuta hallitusyhteistyöhön”

Mäkelältä kysyttiin myös Vornasen valiokuntapaikkojen tulevaisuudesta.

-  Tämä on sellainen asia, joka jää nähtäväksi ja käsiteltäväksi. Valiokuntapaikathan kuuluvat eduskuntaryhmälle, ja sääntöjen mukaan edustaja, joka eroaa tai tulee erotetuksi ryhmästä, on niistä velvollinen luopumaan. Tämä keskustelu tullaan käymään jatkossa, siitä ei ole mitään valmista sapluunaa olemassa, Mäkelä vastasi.

MÄKELÄLTÄ kysyttiin myös, olisiko mahdollista, että Vornanen palaisi perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi jossain vaiheessa.

-  Sillä on turha lähteä tässä kohtaa spekuloimaan. Ryhmäpäätös oli selvä erottaminen, Mäkelä sanoi.

Mäkelä ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö Vornasen pyytää eroa koko eduskunnasta.

-  Se on hänen asiansa. Jos rikosprosessi johtaa johonkin, niin siihen ehkä palataan, mutta tässä kohtaa se on täysin hänen asiansa, Mäkelä sanoi.

Purra ja Mäkelä eivät tiedotustilaisuudessa nähneet minkäänlaisia yhtymäkohtia Vornasen toiminnan ja perussuomalaisten kovana pidetyn retoriikan välillä.

-  Tämä asia on yksittäisen henkilön tekoa. Tämä ei liity puolueeseen tai sen politiikkaan, Mäkelä sanoi.

Purra ei usko, että Vornasen tapaus vaikuttaa mitenkään pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskinäiseen yhteistyöhön. Purran mukaan asiaa käsiteltiin torstaiaamuna hallituspuolueiden puheenjohtajien nelikossa. Mäkelän mukaan asiasta on käyty keskustelua myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken.

“Ei julkisuuteen epävarmoilla tiedoilla”

PERUSSUOMALAISIA on kritisoitu tiedottamisen hitaudesta Vornasen tapauksessa, kun puolue ei tiedottanut asiasta lainkaan ennen kuin Seiska-lehti kertoi tapauksesta perjantaina illalla. Puheenjohtaja Purra oli saanut tiedon tapauksesta jo perjantaina aamulla.

Purralta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, olisiko puolue lainkaan tiedottanut tapahtuneesta, jos Seiska ei olisi kertonut tapahtuneesta.

Purra perusteli tiedotuksen verkkaisuutta sillä, että puolue ei voinut lähteä julkisuuteen epävarmoilla tiedoilla.

-  Epävarmoja tietoja, jotka liittyvät näin vakavaan tilanteeseen, me emme voi tuoda julki, Purra sanoi.

Mäkelän mukaan eduskuntaryhmä ei lähtenyt tiedottamaan tapauksesta ennen viranomaisten tiedottamista.

-  Emme lähde kommentoimaan huhupuheita omasta aloitteestamme julkisuuteen, Mäkelä sanoi.

Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä viime viikon torstain ja perjantain välisenä yönä. Hänen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan.

TIMO Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä. Hän on parhaillaan kahden viikon sairauslomalla.

Vornanen ilmoitti erottamisuutisen jälkeen, että hän aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän.

Vornanen sanoi STT:lle lähettämässään tiedotteessa katsovansa, että hänen eduskunnasta eroamiselleen tai erottamiselleen ei ole olemassa juridista perustetta. Vornanen perustelee asiaa sillä, että esitutkinta on yhä keskeneräinen eikä tapauksesta ole lainvoimaista tuomioistuimen päätöstä.

Vornanen sanoo aikovansa pyytää itse eroa, mikäli perusteet tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen ilmenevät.

Tiedotteessaan Vornanen sanoo haluavansa pyytää mitä nöyrimmin anteeksi äänestäjiltään heille aiheuttamaansa mielipahaa ja tilanteen luomaa epätietoisuutta.

-  Syntyneen mainehaitan vuoksi haluan esittää vilpittömän anteeksipyyntöni perussuomalaiselle puolueelle, kansanedustajille sekä koko kansanedustajalaitokselle, Vornanen sanoo.

VORNANEN vetoaa esitutkinnan keskeneräisyyteen ja sanoo, ettei sen takia voi julkisesti kommentoida asiaa, vaikka mieli kovasti tekisi.

-  Median edustajille haluan vielä korostuneesti pahoitella tätä tiedottamiseni vähäisyyttä, toivon kuitenkin ymmärrystänne tässä tilanteessa. Esitutkinnan ollessa keskeneräinen, en voi asianmukaisen poliisitutkinnan turvaamiseksi avata teille tätä asiaa tämän enempää. Tiedottamisen linjan peruste on minusta riippumaton force majeure -syy, johon en voi vaikuttaa, Vornanen selvittää.

Tiedotteessaan Vornanen lupaa vastata median kysymyksiin sitten kun esitutkinta on valmis.

-  Media ja median edustajat tekevät päivittäin yhteiskunnallisesti arvokasta työtä, ja haluaisin olla tässäkin tapauksessa työtänne tukemassa. Kun esitutkintamateriaali tulee julkiseksi, niin lupaan olla käytettävissänne ja avata tätä asiaa laajasti.

AVAINSANAT

Demokraatti palkittiin Edit-kilpailussa vuoden yleisömediana: harvinainen saavutus puoluelehdelle

Aikakauslehtialan vuosittainen Edit-kilpailu päättyi Demokraatin yllätysvoittoon: ammattilaistuomaristo valitsi Demokraatin vuoden 2023 yleisömediaksi.

– Ajassa kiinni oleva ja hyvännäköinen lehti on osoitus siitä, että poliittisesti sitoutunut julkaisu voi olla journalistisesti korkeatasoinen ja toteuttaa toimitustyön laatustandardeja, kilpailun tuomaristo perustelee Demokraatin valintaa.

Torstai-iltana ratkenneen kilpailun finaalissa Demokraatin kanssa kisasivat Talouselämä ja Yliopisto-lehti. Yleisömedialla tarkoitetaan julkaisuja, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeroina.

Tänä vuonna Edit-palkintoa tavoitteli yleisömediasarjassa ennätyksellisen monta, peräti 27 lehteä. Kilpailun järjestää alan kustantajien ja julkaisijoiden yhteistyöfoorumi Aikakausmedia.

YLEISÖLEHTIEN kilpasarjan kriteerit ovat kovia. Järjestäjien valintalistan mukaan palkittavan on oltava ammattitaitoisesti toteutettu kokonaisuus, jonka sisällössä ymmärretään kohderyhmän ja yleisön tarpeet.

Etusijalla arvioinnissa ovat laatu ja journalistiset ansiot kaikissa lehden julkaisukanavissa – mutta myös kaupallinen ja muu lukijamenestys ratkaisee.

Tuomariston palkintoperusteluiden mukaan Demokraatti on “luonut nahkansa laadukkaasti ja muotoutunut relevantiksi poliittisen keskustelun areenaksi – myös oman puolueen kriittisen keskustelun osalta”.

Tuomaristo kiitti myös lehden vahvaa kulttuurisisältöä. Demokraatissa kolumnoi joukko hyvin erilaisia asiantuntijoita niin kirjallisuuden, työmarkkinoiden kuin turvallisuuspolitiikankin parista.

DEMOKRAATIN vastaavan päätoimittajan Petri Korhosen mukaan toimitus otti alalla arvostetun palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä.

– Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja, ja puoluelehtien menestyminen tällaisissa alan “suomenmestaruuskisoissa” on hyvin harvinaista. Palkinto tuntuu hienolta tunnustukselta journalistiselle linjallemme, Korhonen sanoo.

Demokraatti on luvannut lukijoilleen käsitellä yhteiskunnallisia aiheita rehellisesti ja avoimesti, vuodesta 1895 asti jatkuneesta taustastaan ylpeänä.

– Politiikassa ja vielä enemmän politiikan journalismissa pitää kavahtaa mustavalkoisuutta. Jokainen politiikassa toimiva ryhmä yrittää mielestään tehdä Suomesta kannattajilleen paremman paikan. Demokraatin ja muiden lehtien tehtävänä on analysoida yleisölle sitä, miten kukin joukko tässä onnistuu, ja millä hinnalla, Korhonen sanoo.

Demokraatti ilmestyy painettuna versiona kaksi kertaa kuukaudessa, ja verkkosivustoa tehdään päivittäin.

Lehden lukijamäärät sekä päättäjätavoittavuus etenkin verkossa ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti.

Painetun Demokraatin voi tilata tästä linkistä.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen – välikysymys koski näivettävää talouspolitiikkaa

Kuvassa pääministeri Petteri Orpo ja kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-71 näivettävää talouspolitiikkaa koskeneessa välikysymyksessä.

Poissa oli 35 edustajaa.

Välikysymyksen olivat jättäneet oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt.

Sen mukaan hallituksen kehysriihessä päättämä sopeutuspaketti oli mittaluokaltaan oikea mutta ei kohdentamiseltaan.

Erityisesti kasvutoimia pidettiin riittämättöminä.

Työryhmältä ehdotus: täyskielto venäläisille kiinteistöhankinnoille

Puolustusministeriön estämän kaupan kohteena ollut kiinteistö Ruokolahdella vuonna 2023.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asettama virkamiestyöryhmä ehdottaa täyskieltoa venäläisten kiinteistöhankinnoille Suomessa.

Työryhmän mietinnön valmistumisesta kertoo puolustusministeriö.

Kieltoon sisältyisi poikkeus henkilöille, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa. Näihin henkilöihin sovellettaisiin voimassaolevaa lupalakia.

Kielto ei koskisi Suomen ja jonkin toisen valtion kaksoiskansalaisia.

Päätökset jatkotoimista tehdään myöhemmin.

“Hidaste, ei este” – sote-valiokunta esittää alkoholilain hylkäämistä

Kuvassa 8-prosenttista Mionetto Spriz -juomaa K-ryhmän mediatilaisuudessa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää odotetusti hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta hyväksyi mietintönsä alkoholilain muuttamisesta. Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on hylkäämisen kannalla opposition rinnalla. Muut hallituspuolueiden edustajat jättävät mietintöön vastalauseen.

-  Sen perusteella esitys voidaan nostaa suureen valiokuntaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) totesi kolmetuntisen kokouksen jälkeen.

Laiho kuvaili hylkäävää mietintöä hidasteeksi, ei esteeksi hallituksen esitykselle. Jos vastalause saa kannatusta, esitys käy suuressa valiokunnassa ja palaa sen jälkeen suuren salin äänestettäväksi.

Hallituspuolueiden enemmistö riittää salissa lain hyväksymiseen ilman kristillisdemokraattejakin. Lisäksi tukea tulee oppositiosta jonkun verran.

Hallitus esittää lakimuutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Muutos koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia.

Valiokunta perustelee hylkäävää mietintöä kansanterveydellisillä ja kansantaloudellisilla syillä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13.07

Nyt se on virallista: lakkolait tulevat voimaan huomenna

AKT:n ahtaajat ja osa muita satamiin liittyviä työntekijäryhmiä oli mukana kaksi viikkoa kestävässä poliittisessa lakossa maaliskuussa.

Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut niin kutsutut lakkolait.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset tulevat voimaan huomenna.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus saa näin valmiiksi ensimmäisen isoista työmarkkinauudistuksistaan, kun työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla. Hallituspuolueiden lisäksi lakimuutosten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Hallituksen lakiesityksessä aikatauluna oli, että muutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa. Voimaantuloa kuitenkin aikaistettiin jo tämän viikon lauantaille.

POLIITTISET lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Tukityötaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettomia seurauksia ulkopuolisille.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan tuntuvasti. Jatkossa työntekijäyhdistys tai työnantaja voi joutua maksamaan sakkoa enimmillään 150  000 euroa. Hyvityssakon alarajaksi tulee 10  000 euroa.

Yksittäiselle työntekijälle voidaan jatkossa määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että poliittisista lakoista ja tukilakoista pitää ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkamista.

AY-LIIKE järjesti keväällä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. Viikkoja kestäneet lakot hyydyttivät Suomen ulkomaankaupan ja rautateiden tavarakuljetukset, mutta lakot eivät saaneet hallitusta taipumaan neuvottelupöytään.

Hallituksen muut keskeiset työmarkkinauudistukset ovat vielä valmistelussa. Paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin valmistelu etenee kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys pyritään antamaan syksyllä.

PRESIDENTTI vahvisti myös Jari Vilénin tehtävän päättymisen Suomen Kanadan-suurlähettiläänä.

Selvitysryhmän mukaan Vilén on syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen.