VALIKKO

Orpo: “Hallitusyhteistyöhön tämä ei vaikuta”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti tänään yksimielisesti erottaa kansanedustaja Timo Vornasen luottamuspulan vuoksi.

Poliisi epäilee, että 54-vuotias mies osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä. Kyse on Vornasesta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo pitävänsä Vornasen erottamista ryhmästä ainoana oikeana päätöksenä tässä tilanteessa.

Kun Orpolta kysyy vaikuttaako Vornasen tapaus jollakin tavalla kuvaan perussuomalaisista, hän sanoo, että se vaikuttaa kuvaan yhdestä henkilöstä.

– Se on pysäyttävää, olen hämmentynyt niin kuin varmaan kaikki muutkin.

– Perussuomalaisten osalta oleellista on se, että minulla on täysi luotto siihen, että hallitusyhteistyöhön tämä ei vaikuta. Hallitus on toimintakykyinen. Kaikki ministerit ja perussuomalaiset ministerit ovat hyvin sitoutuneita hallitusohjelmaan ja työskentelyyn ja se jatkuu normaalisti.

Orpo näkee toisaalta myös, että tapaus jättää jäljen kuvaan perussuomalaisista puolueena.

– Mutta nyt minä katson pääministerinä tätä hallituksen työskentelyn näkökulmasta ja se jatkuu entiseen tapaan, hän jatkaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu kansanedustaja Timo Vornanen on ilmoittanut, että hän aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän.

– Hän on ihan vapaa tekemään tietenkin, mitä haluaa, puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi Demokraatille.

Pitäisikö hänet erottaa perussuomalaisesta puolueesta?

– Luonnollisesti, kun puoluetta johdan, ehkä en tähän ota sen suorempaa kantaa. Puoluehallitus käsittelee asiaa, Purra toteaa.

AVAINSANAT

Nyt se on virallista: lakkolait tulevat voimaan huomenna

AKT:n ahtaajat ja osa muita satamiin liittyviä työntekijäryhmiä oli mukana kaksi viikkoa kestävässä poliittisessa lakossa maaliskuussa.

Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut niin kutsutut lakkolait.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset tulevat voimaan huomenna.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus saa näin valmiiksi ensimmäisen isoista työmarkkinauudistuksistaan, kun työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla. Hallituspuolueiden lisäksi lakimuutosten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Hallituksen lakiesityksessä aikatauluna oli, että muutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa. Voimaantuloa kuitenkin aikaistettiin jo tämän viikon lauantaille.

POLIITTISET lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Tukityötaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettomia seurauksia ulkopuolisille.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan tuntuvasti. Jatkossa työntekijäyhdistys tai työnantaja voi joutua maksamaan sakkoa enimmillään 150  000 euroa. Hyvityssakon alarajaksi tulee 10  000 euroa.

Yksittäiselle työntekijälle voidaan jatkossa määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että poliittisista lakoista ja tukilakoista pitää ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkamista.

AY-LIIKE järjesti keväällä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. Viikkoja kestäneet lakot hyydyttivät Suomen ulkomaankaupan ja rautateiden tavarakuljetukset, mutta lakot eivät saaneet hallitusta taipumaan neuvottelupöytään.

Hallituksen muut keskeiset työmarkkinauudistukset ovat vielä valmistelussa. Paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin valmistelu etenee kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys pyritään antamaan syksyllä.

PRESIDENTTI vahvisti myös Jari Vilénin tehtävän päättymisen Suomen Kanadan-suurlähettiläänä.

Selvitysryhmän mukaan Vilén on syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen.

AVAINSANAT

Grahn-Laasonen HS:lle: Yleistuki tulee voimaan vuonna 2026

Sosiaalitukien uudistus on etenemässä vaiheittain.

-  Suunnittelupöydällä on ensi vaiheessa työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan yhdistäminen yleistueksi vuodesta 2026 alkaen, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo Helsingin Sanomissa.

Samalla Kelan tukien hakuprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa.

-  Tarkoituksena on ensi vaiheessa, että yleistukea ja asumistukea voi hakea samalla hakemuksella, ministeri sanoo.

Uudistuksen seuraavissa vaiheissa hallitus aikoo yhdistää yleistukeen muut perusturvaetuudet sekä asumistuen ja toimeentulotuen. Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on selkeä ja työhön kannustava malli, jossa sosiaalituen määrä pienenee suoraviivaisesti työtulojen noustessa.

Uudistusta on valmisteltu edellisen hallituksen vuonna 2020 perustamassa eduskuntapuolueiden yhteisessä sosiaaliturvakomiteassa.

Vielä ei ole tiedossa, mitä eri tukimuotojen yhdistäminen tarkoittaisi esimerkiksi tukien keston kannalta. Mikäli yleistuen kestoa rajataan, monet työttömistä siirtyisivät toimeentulotuen asiakkaiksi, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho arvioi Helsingin Sanomissa.

AVAINSANAT

Kirkolliskokous pui piispojen jakavaa avioliittoesitystä – päätöksiä aikaisintaan marraskuussa

Uusi kirkolliskokous koolla ensimmäisellä istuntoviikolla Turussa 15. toukokuuta.

Piispainkokouksen esitys avioliittokäsityksen muuttamisesta eteni odotetusti evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa valiokuntien pohdittavaksi. Kirkko kertoi asiasta torstaina.

Esitys lähetettiin lakivaliokuntaan, joka pyytää lausunnon perustevaliokunnalta. Mietintö tulee käsittelyyn aikaisintaan kirkolliskokouksen seuraavassa kokoontumisessa marraskuussa.

Piispainkokous ehdotti maaliskuussa kirkkojärjestykseen kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallia. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä. Papilla olisi mahdollisuus toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton siunaaminen, mutta hän voisi siitä myös pidättäytyä.

Kirkolliskokous keskusteli asiasta keskiviikkona ja torstaina. Puheenvuoroja kuultiin yhteensä 67.

KIRKON tiedotteen mukaan osa puhujista piti esitystä kompromissina, kun taas osa esityksen vastustajista näkee avioliiton vain miehen ja naisen välisenä eikä siksi ole valmis kompromissiin. Osassa puheenvuoroja piispojen esitystä ei kannatettu, koska sen tulkittiin mahdollistavan syrjinnän. Nykyisellään kirkkojärjestyksessä ei ole mainintaa vihittävien sukupuolesta.

Vaikka kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä, monissa seurakunnissa kirkkotilat on annettu kaikkien vihkiparien käyttöön. Useat papit vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa kirkolliskokousedustajista.

Kirkolliskokous lähetti yleisvaliokuntaan määräenemmistösäännöksen muuttamista koskevan aloitteen, jonka on allekirjoittanut 25 edustajaa.

ALOITTEESSA esitetään, että määräenemmistöksi riittäisi kaksi kolmasosaa nykyisen kolmen neljäsosan sijaan. Siinä esitetään, että määräenemmistöä edellytettäisiin ainoastaan niissä kirkolliskokouksen asioissa, jotka käsittelevät kirkon uskoa, tunnustusta ja oppia, kirkon jäsenyyden edellytyksiä, jumalanpalvelusta, sakramentteja sekä pappis- ja piispanvirkaa.

Nykyinen määräenemmistövaatimus on aloitteen mukaan kaatanut monia uudistusprosesseja, joiden takana on ollut edustajien suuri enemmistö ja jotka eivät ole suoraan liittyneet kirkon oppiin.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

AVAINSANAT

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto jättävät välikysymyksen

SDP:n Helena Marttila, Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto tekevät välikysymyksen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Puolueiden mielestä hallitus on ollut kyvytön esittämään uskottavia keinoja Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi.

Välikysymyksen tarkemman sisällön esittelevät iltapäivällä eduskunnassa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne, SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Vihreiden tiedotteen mukaan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.

AVAINSANAT

“Heikko, surkea, katastrofaalinen” – näin kuntapäättäjät arvioivat oman kuntansa talousnäkymiä

Suomalaisten poliittisten kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti. Tämä käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometrista.

Barometrikyselyn vastaajista peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä barometrissä 45 prosenttia poliittisista päättäjistä näki kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.

Kuntien johtavasta viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 vastaava lukema oli 34 prosenttia.

Poliittisista päättäjistä vain 16 prosenttia näki kuntansa tai hyvinvointialueensa tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa, missä 18 prosenttia näki tulevaisuuden myönteisenä.

Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.

BAROMETRIN avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli kuntien taloustilanteen lohduttomuudesta.

Suuri osa kuntien poliittisista päättäjistä näkee kuntansa talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Pieni osa vastaajista taas näkee kuntansa taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä. Silti pitkän ajan näkymä koetaan haastavana ja huolestuttavana.

Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.

Barometria varten haastateltiin myös hyvinvointialueiden poliittisia päättäjiä ja virkamiesjohtoa.

HYVINVOINTIALUEIDEN poliittiset päättäjät toivat vastauksissaan esiin rahoituksen vähäisyyden sekä huolet palveluverkoston karsimisesta.

Hyvinvointialueiden virkamiesjohto toi esiin sen, että talouden sopeuttamisen määräaika on lyhyt ja sopeutussummat euromääräisesti tiukkoja.

-  Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa, johtava asiantuntija Ismo Kainulainen sanoo Kevan tiedotteessa.

SYNKISTÄ talousnäkymistä huolimatta 73 prosenttia päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole tänä vuonna suunnitteilla henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.

Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia suunnitellaan hieman enemmän hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Hyvinvointialueiden johdosta ja päättäjistä 30 prosenttia kertoi, että hyvinvointialueella on suunnitteilla henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia, kun vastaava luku kunnissa oli 13 prosenttia.

Kevan helmi-maaliskuun aikana toteuttaman kyselytutkimuksen kohderyhminä olivat Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ja niiden ylin virkamiesjohto.

Vastauksia saatiin yhteensä 947, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 10,3. Kuntien ja alueiden poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10,0 ja virkamiesjohdon vastausprosentti oli 15,0.

Kyselytutkimuksen Kevalle toteutti Pohjoisranta BCW.

AVAINSANAT