Näin eduskunnan turvallisuusjohtaja kommentoi huhuja aseiden varomattomasta säilytyksestä

Eduskuntatalo Helsingissä.

Eduskunta tiedotti tänään, että sen kanslia täsmentää ohjetta aseiden säilytyksestä.

Kansliatoimikunnassa käydyn keskustelun mukaisesti ohje pidetään voimassa, mutta sitä tarkennetaan.

Kansliatoimikunta keskusteli tänään turvallisuudesta eduskunnassa. Keskustelun taustalla on kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvä rikosepäily.

Jatkossakin eduskuntaan voi tuoda metsästysaseen tai tarkkuusammunta-aseen, mutta se on viipymättä toimitettava säilytettäväksi turvallisuusosaston hallinnoimaan asekaappiin erillisen ohjeen mukaisesti. Eduskunnan muihin tiloihin ei saa tuoda aseita.

Eduskunnan kanslia tekee yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen kanssa aseiden säilyttämiseen liittyen sekä sen varmistamiseksi, että ohjeistukset ja toimintatavat ovat riittävät.

Eduskunnan kansliatoimikunta oli päättänyt jo helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa.

Ilmeisesti ennen helmikuun päätöstä avain asekaappiin on ollut eduskunnan eräkerhon puheenjohtajalla. Helmikuisen virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosastolle säilytettäväksi. Nyt tapaus Vornasen seurauksena helmikuun päätöstä siis täsmennetään entisestään.

EDUSKUNNAN turvallisuusjohtaja Tiina Ranta kertoo Demokraatille, että ohjeen täsmennyksistä on jo ensimmäinen luonnos olemassa.

– Tavoite on se, että pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selkeät. On kaikkien osapuolten edun mukaista, että meillä on ihan tarkalleen yhteinen käsitys siitä, miten aseiden kanssa toimitaan. Lisäohjeistus ei ole koskaan turhaa.

Onko tullut mitään tietoa, että aseita olisi säilytetty väärin?

– Tästähän on ollut keskustelua, huhuja, että täällä olisi työhuoneissa tavattu aseita, mutta sellaisia havaintoja ei ole minun tietooni saatettu. Voisi kuvitella, että tässä positiossa ne tulisivat minulle heti välittömästi tietoon, Ranta sanoo.

Ranta kertoo kysyneensä myös turvallisuusosaston kollegoilta, mutta tällaisia tietoja ei ole tullut.

Yle on kertonut huhuista, joita liittyisi aseiden säilyttämiseen eduskunnan työhuoneissa. Myös Demokraatti on kuullut huhun, mutta sen todenperäisyydestä ei ole tietoa.

Ranta sanoo, että hänelle huhu on vieras.

Ylelle on myös kerrottu, että yksi syy eduskunnan helmikuiseen aselinjauksen täsmentämiseen oli se, että osa kansanedustajista on säilyttänyt esimerkiksi metsästysaseitaan eduskuntaviikon aikana varomattomasti, kuten autojensa takakonteissa. Myös Demokraatilla on tiedossa väite takakontissa säilyttämisestä. Tiedon on Ylelle vahvistanut usea kansliatoimikunnan jäsen.

Tiina Rannalla ei itsellään ole havaintoa siitä, että olisi säilytetty aseita auton takakonteissa.

Ranta toteaa, että asetta ei yksiselitteisesti saa säilyttää autossa eduskunnassa.

– Meillä on täällä asekaappi sitä varten.

RANTA kertoo, että kansliatoimikunnan kokouksen pääpaino oli aseiden säilyttämisessä, kun hän oli tänään kuultavana toimikunnassa.

Tämän hetken tieto Rannan mukaan on se, että eduskunnan turvatarkastuksiin ei olisi tulossa muutoksia. Näin ollen eduskunnassa työskentelevät pääsisivät jatkossakin taloon turvatarkastuksetta.

Timo Vornasta epäillään vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Poliisi epäilee, että 54-vuotias mies – käytännössä mediatietojen mukaan Vornanen vaikkei poliisi ole asiaa vahvistanut – osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Helsingissä ravintola Ihkun edessä viime viikolla.

Vornasella ei ole ollut poliisista saadun tiedon mukaan asetta mukana eduskunnassa. Tiettävästi Vornanen ei ole koskaan säilyttänyt aseita eduskunnassa.

– Sellaista tietoa ei ole tullut, että Vornanen olisi luovuttanut aseen sinne asekaappiin, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio on sanonut Demokraatille.

Demokraatti palkittiin Edit-kilpailussa vuoden yleisömediana: harvinainen saavutus puoluelehdelle

Aikakauslehtialan vuosittainen Edit-kilpailu päättyi Demokraatin yllätysvoittoon: ammattilaistuomaristo valitsi Demokraatin vuoden 2023 yleisömediaksi.

– Ajassa kiinni oleva ja hyvännäköinen lehti on osoitus siitä, että poliittisesti sitoutunut julkaisu voi olla journalistisesti korkeatasoinen ja toteuttaa toimitustyön laatustandardeja, kilpailun tuomaristo perustelee Demokraatin valintaa.

Torstai-iltana ratkenneen kilpailun finaalissa Demokraatin kanssa kisasivat Talouselämä ja Yliopisto-lehti. Yleisömedialla tarkoitetaan julkaisuja, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeroina.

Tänä vuonna Edit-palkintoa tavoitteli yleisömediasarjassa ennätyksellisen monta, peräti 27 lehteä. Kilpailun järjestää alan kustantajien ja julkaisijoiden yhteistyöfoorumi Aikakausmedia.

YLEISÖLEHTIEN kilpasarjan kriteerit ovat kovia. Järjestäjien valintalistan mukaan palkittavan on oltava ammattitaitoisesti toteutettu kokonaisuus, jonka sisällössä ymmärretään kohderyhmän ja yleisön tarpeet.

Etusijalla arvioinnissa ovat laatu ja journalistiset ansiot kaikissa lehden julkaisukanavissa – mutta myös kaupallinen ja muu lukijamenestys ratkaisee.

Tuomariston palkintoperusteluiden mukaan Demokraatti on “luonut nahkansa laadukkaasti ja muotoutunut relevantiksi poliittisen keskustelun areenaksi – myös oman puolueen kriittisen keskustelun osalta”.

Tuomaristo kiitti myös lehden vahvaa kulttuurisisältöä. Demokraatissa kolumnoi joukko hyvin erilaisia asiantuntijoita niin kirjallisuuden, työmarkkinoiden kuin turvallisuuspolitiikankin parista.

DEMOKRAATIN vastaavan päätoimittajan Petri Korhosen mukaan toimitus otti alalla arvostetun palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä.

– Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja, ja puoluelehtien menestyminen tällaisissa alan “suomenmestaruuskisoissa” on hyvin harvinaista. Palkinto tuntuu hienolta tunnustukselta journalistiselle linjallemme, Korhonen sanoo.

Demokraatti on luvannut lukijoilleen käsitellä yhteiskunnallisia aiheita rehellisesti ja avoimesti, vuodesta 1895 asti jatkuneesta taustastaan ylpeänä.

– Politiikassa ja vielä enemmän politiikan journalismissa pitää kavahtaa mustavalkoisuutta. Jokainen politiikassa toimiva ryhmä yrittää mielestään tehdä Suomesta kannattajilleen paremman paikan. Demokraatin ja muiden lehtien tehtävänä on analysoida yleisölle sitä, miten kukin joukko tässä onnistuu, ja millä hinnalla, Korhonen sanoo.

Demokraatti ilmestyy painettuna versiona kaksi kertaa kuukaudessa, ja verkkosivustoa tehdään päivittäin.

Lehden lukijamäärät sekä päättäjätavoittavuus etenkin verkossa ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti.

Painetun Demokraatin voi tilata tästä linkistä.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen – välikysymys koski näivettävää talouspolitiikkaa

Kuvassa pääministeri Petteri Orpo ja kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-71 näivettävää talouspolitiikkaa koskeneessa välikysymyksessä.

Poissa oli 35 edustajaa.

Välikysymyksen olivat jättäneet oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt.

Sen mukaan hallituksen kehysriihessä päättämä sopeutuspaketti oli mittaluokaltaan oikea mutta ei kohdentamiseltaan.

Erityisesti kasvutoimia pidettiin riittämättöminä.

Työryhmältä ehdotus: täyskielto venäläisille kiinteistöhankinnoille

Puolustusministeriön estämän kaupan kohteena ollut kiinteistö Ruokolahdella vuonna 2023.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asettama virkamiestyöryhmä ehdottaa täyskieltoa tiettyjen valtioiden kansalaisten kiinteistöhankinnoille Suomessa.

Työryhmän mietinnön valmistumisesta kertoo puolustusministeriö.

Viime vuoden lopulla perustetun työryhmän tarkoituksena on ollut arvioida Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa kiinteistökaupan täyskieltoa ja valmistella ehdotus sen toteuttavaksi lainsäädännöksi. Toimeksiannon taustalla on ollut turvallisuustilanteen kiristyminen sekä kiinteistöomistusten mahdollinen rooli vihamielisessä vaikuttamisessa Suomea vastaan.

Työryhmä esittää, ettei kiinteistön hankintaan myönnettäisi lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltion EU on todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden kansalaisuusvaltio muodostaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle turvallisuusuhkan.

Mahdollisessa laissa tarkoitettu valtio määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Päätökset lakihankkeen jatkotoimista tehdään myöhemmin.

MIETINNÖSSÄ ehdotettuun kieltoon sisältyisi poikkeus henkilöille, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa. Näihin henkilöihin sovellettaisiin voimassaolevaa lupalakia.

Kielto ei koskisi myöskään Suomen ja jonkin toisen valtion kaksoiskansalaisia.

Työryhmän esitys ei vaikuttaisi oikeuteen vuokrata kiinteistöä tai hankkia sellaista tilapäiseen käyttöön.

Mietinnön mukaan nykytilanteen perusteella rajoitus kohdistuisi todennäköisesti Venäjän kansalaisiin.

-  Rajoitus vaikuttaisi näin ollen noin 20  000:een Suomessa ilman pysyvää oleskelulupaa olevaan Venäjän kansalaiseen, mietinnössä todetaan.

Hanke liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin tarkastella EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja -hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä.

Hallitus selvittää myös mahdollisuuksia jälkikäteiseen puuttumiseen ja kontrolliin sellaisen omaisuuden osalta, joka on turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä.

MIETINNÖN mukaan kesän 2023 maahantulorajoitukset ovat käytännössä lopettaneet Venäjällä asuvien Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa.

Valtaosa kiinteistökaupoista on tätä nykyä Suomessa asuvien Venäjän kansalaisten ja Suomeen perustettujen yritysten tekemiä. Kaupat ovat vaatineet mietinnön mukaan puolustusministeriöltä enemmän omistajien taustojen ja taustayhteyksien selvittämistä.

Työryhmän mietinnössä arvioidaan, että ehdotetun lainsäädännön myötä vuokraamistoiminta sekä bulvaanien kautta toimiminen voisi mahdollisesti lisääntyä. Tällöin omistusjärjestelyt saattaisivat monimutkaistua ja läpinäkyvyys vähentyä, mikä vaikeuttaisi viranomaisvalvontaa ja lisäisi resurssitarpeita valvontaan.

-  Resurssikysymykseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka aktiivista kiinteistönhankinnan kiellon piirissä olevan valtion kansalaisten ja yhteisöjen kiinteistönhankinta on, mietinnössä todetaan.

Tietyn valtion kansalaisiin kohdistuva kielto asettaisi tietyn väestöryhmän osan eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun väestöön ja muiden maiden kansalaisiin, mikä voi aiheuttaa levottomuutta ja vastakkainasettelua, mietinnössä todetaan.

Työryhmä toteaa myös, että kansalaisuuden perusteella toteutettava kiinteistökauppakielto olisi EU-maiden keskuudessa poikkeuksellinen toimi.
Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.20.

“Hidaste, ei este” – sote-valiokunta esittää alkoholilain hylkäämistä

Kuvassa 8-prosenttista Mionetto Spriz -juomaa K-ryhmän mediatilaisuudessa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää odotetusti hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta hyväksyi mietintönsä alkoholilain muuttamisesta. Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on hylkäämisen kannalla opposition rinnalla. Muut hallituspuolueiden edustajat jättävät mietintöön vastalauseen.

-  Sen perusteella esitys voidaan nostaa suureen valiokuntaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) totesi kolmetuntisen kokouksen jälkeen.

Laiho kuvaili hylkäävää mietintöä hidasteeksi, ei esteeksi hallituksen esitykselle. Jos vastalause saa kannatusta, esitys käy suuressa valiokunnassa ja palaa sen jälkeen suuren salin äänestettäväksi.

Hallituspuolueiden enemmistö riittää salissa lain hyväksymiseen ilman kristillisdemokraattejakin. Lisäksi tukea tulee oppositiosta jonkun verran.

Hallitus esittää lakimuutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Muutos koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia.

Valiokunta perustelee hylkäävää mietintöä kansanterveydellisillä ja kansantaloudellisilla syillä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13.07

Nyt se on virallista: lakkolait tulevat voimaan huomenna

AKT:n ahtaajat ja osa muita satamiin liittyviä työntekijäryhmiä oli mukana kaksi viikkoa kestävässä poliittisessa lakossa maaliskuussa.

Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut niin kutsutut lakkolait.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset tulevat voimaan huomenna.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus saa näin valmiiksi ensimmäisen isoista työmarkkinauudistuksistaan, kun työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla. Hallituspuolueiden lisäksi lakimuutosten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Hallituksen lakiesityksessä aikatauluna oli, että muutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa. Voimaantuloa kuitenkin aikaistettiin jo tämän viikon lauantaille.

POLIITTISET lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Tukityötaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettomia seurauksia ulkopuolisille.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan tuntuvasti. Jatkossa työntekijäyhdistys tai työnantaja voi joutua maksamaan sakkoa enimmillään 150  000 euroa. Hyvityssakon alarajaksi tulee 10  000 euroa.

Yksittäiselle työntekijälle voidaan jatkossa määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että poliittisista lakoista ja tukilakoista pitää ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkamista.

AY-LIIKE järjesti keväällä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. Viikkoja kestäneet lakot hyydyttivät Suomen ulkomaankaupan ja rautateiden tavarakuljetukset, mutta lakot eivät saaneet hallitusta taipumaan neuvottelupöytään.

Hallituksen muut keskeiset työmarkkinauudistukset ovat vielä valmistelussa. Paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin valmistelu etenee kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys pyritään antamaan syksyllä.

PRESIDENTTI vahvisti myös Jari Vilénin tehtävän päättymisen Suomen Kanadan-suurlähettiläänä.

Selvitysryhmän mukaan Vilén on syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen.