VALIKKO

Lindtman: “Kokonaisuudessaan erittäin epäoikeudenmukainen paketti”

Kansanedustaja Antti Lindtman (sdp) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 16. huhtikuuta.

SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan hallitus sai kehysriihessään aikaiseksi ison laskun tavallisille suomalaisille. Orpon hallituksen päätökset ovat Lindtmanin mukaan kurittaneet jo aiemmin raskaasti pienituloisia.

– Nyt tämä laajennetaan moniin keskituloisiin, eritysesti eläkkeensaajiin. Samaan aikaan yhteiskuntamme varakkaat ja hyväosaiset pysyvät hallituksen erityissuojeluksessa.

– Kokonaisuudessaan erittäin epäoikeudenmukainen paketti, Lindtman kommentoi tiistaina eduskunnassa.

MERKITTÄVIN kehysriihen sopeutustoimista on arvolisäveron nosto 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin, mikä tekee Suomen arvonlisäverokannasta Unkarin (27%) jälkeen Euroopan kovimman.

Lindtmanin mukaan alv-noston yhteisvaikutus on merkittävä, kun se yhdistetään eläkeläisten verojen korotuksiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nostoon, jolla hallitus on kaavaillut säästävänsä 100 miljoonaa euroa.

– Toki sillä (alv-korotuksilla) on vaikutuksia myös moniin elinkeinoihin. Näin raju korotus etenkin ilman kompensaatiota vaikuttaa ylimitoitetulta ja kohtuuttomalta.

Alv:n korotus vaikuttaa myös polttonesteiden verotuksen ja nostaa perussuomalaisten paljon esillä pitämää bensan litrahintaa joillakin senteillä. Muutos vaikuttaisi neutraloivan vuoden alusta voimaan tulleen polttoaineiden valmisteveron alennuksen vaikutuksia.

– Mitä tulee näihin arjen kustannuksiin, niin näyttää siltä, että perussuomalaisten viimeisetkin vaalilupaukset on nyt haudattu, Lindtman sanoo.

EDUSKUNTAVAALIEN alla perussuomalaiset lupasivat, että bensan pumppuhinta laskee. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei se ainakaan nouse.

Sote-palveluista hallitus leikkaa muun muassa heikentämällä hoitotakuuta ja laskemalla vanhustenhoidon hoitajamitoitusta.

– Se tulee tarkoittamaan pahempaa työvoimapulaa siellä, missä pula on jo ennestään paha ja vaikuttaa suomalaisten ikäihmisten hoivaan ja hoitoon. Kun täältä tehdään erittäin suuria säästöjä samalla, kun hallituskauden aikana käytetään satoja miljoonia euroja yksityisen terveydenhuollon tukemiseen, niin jää kysymään, että saadaanko tällä suomalaista terveydenhuoltoa pelastettua, tuskinpa.

MYÖS sairaalaverkkoa koskeva päätös valmistui yllättäen jo huhtikuun riihessä. Ratkaisu pitää sisällään muun muassa yöpäivystyksen lakkauttamisen Iisalmesta, Jämsästä, Kouvolasta, Raahesta ja Varkaudesta viimeistään ensi vuoden lopussa.

– Näyttää siltä, että koko opposition yhteinen välikysymys tuli juuri oikeaan aikaan. Vaikuttaa siltä, että hallitus ryhtyy ajamaan alueellisia päivystyksiä alas, mutta joutuu peruuttamaan tässä toisessa vaiheessa, joka koskee keskussairaaloiden alasajoa, Lindtman sanoo.

AVAINSANAT

Näin kävi Teuvo Hakkaraiselle – PS:n ehdokaslista on nyt täysi

Perussuomalaiset ilmoittaa nimenneensä kaikki 20 ehdokastaan eurovaaleihin.

Toinen kahdesta viimeisestä paikasta varattiin rovaniemeläiselle kansanedustaja Sara Seppäselle.

Kuten ennakolta oli odotettu, istuva europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ei pääse tavoittelemaan jatkokautta. Varasijalta parlamenttiin noussut Pirkko Ruohonen-Lerner on sen sijaan ehdolla jatkamaan.

Perussuomalaiset on asettanut ehdolle kaikkiaan yhdeksän istuvaa kansanedustajaa ja kaksi entistä.

– Olen todella tyytyväinen ehdokasasetteluumme. Meillä on laaja kattaus ehdokkaita ympäri Suomen. Myös molemmat sukupuolet ovat hyvin edustettuina ja ikähaarukka on laaja, puoluesihteeri Harri Vuorenpää toteaa tiedotteessa.

AVAINSANAT

Hurja määrä kansanedustajia pyrkii Brysseliin – tässä he ovat kaikki

Kesällä käytävissä eurovaaleissa on ehdolla poikkeuksellisen paljon kansanedustajia. Heitä on listalla peräti 31.

Tätä suurempi määrä kansanedustajia on ollut ehdolla vain vuonna 2014, jolloin heitä oli peräti 40.

Kansanedustajia on yhteensä 200.

Eniten kansanedustajaehdokkaita on tänä vuonna järjestettävissä vaaleissa perussuomalaisilla, peräti 9 eli lähes puolet 20 ehdokkaan listasta. Seuraavaksi eniten heitä on SDP:llä, yhteensä 6.

Perussuomalaisista istuvista kansanedustajista ehdolla ovat Sanna Antikainen, Kaisa Garedew, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Ari Koponen, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Sara Seppänen ja Sebastian Tynkkynen.

Mainittakoon, että perussuomalaisista ehdokaslistalle ei päässyt istuva meppi Teuvo Hakkarainen, vaikka hän ilmoitti ehdolle haluavansa.

Perussuomalaisten kansanedustajat edustavat kaiken kaikkiaan kuutta eri vaalipiiriä kolmestatoista.

SDP:n kuudesta kansanedustajaehdokkaasta peräti kolme tulee Uudenmaan vaalipiiristä, Maria Guzenina, Kimmo Kiljunen ja Pinja Perholehto. Muuta kansanedustajaehdokkaat ovat Piritta Rantanen, Suna Kymäläinen ja Ville Merinen.

VIHREILLÄ ja kokoomuksella on molemmilla 4 kansanedustajaa ehdolla.

Kokoomuksesta meppipaikkaa tavoittelevat Ville Kaunisto, Susanne Päivärinta, Pekka Toveri ja Aura Salla.

Arkadianmäeltä Brysseliin vihreistä pyrkivät Atte Harjanne, Inka Hopsu, Krista Mikkonen sekä Maria Ohisalo.

Keskustallakin on kolme kansanedustajaehdokasta. He ovat Petri Honkonen, Katri Kulmuni ja Mika Lintilä, joista kaikilla on myös ministerikokemusta. Ministerikokemusta on myös vasemmistoliiton ehdokkailla, puheenjohtaja Li Anderssonilla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramolla sekä kansanedustaja Merja Kyllösellä, jolla on myös europarlamenttikokemusta.

RKP:stä europarlamenttiin haluavat kansanedustaja Eva Biaudet ja puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat solmineet teknisen vaaliliiton eurovaaleissa. Kumpikin puolue on asettanut vaaliliitossa 10 ehdokasta. Kansanedustajia ei ole ehdolla.

Muilla eduskuntapuolueilla on kullakin maksimimäärä ehdokkaita listoillaan eli yhteensä 20.

KANSANEDUSTAJAEHDOKKAITA on 13 vaalipiiristä 10:stä. Satakunnasta ja Hämeestä ei ole yhtään kansanedustajaehdokasta, myöskään Ahvenanmaan edustaja ei ole ehdolla.

Uudenmaan kansanedustajia eurovaaleissa nähdään peräti 9 ja Helsingistä on 4 edustajaa. Kolmen ehdokkaan vaalipiirejä ovat Keski-Suomi, Vaasa ja Oulu.

Kaksi ehdokasta tulee niin Savo-Karjalasta, Varsinais-Suomesta Lapista kuin Kaakkois-Suomesta.

Pirkanmaalta ehdolla on ainoastaan yksi kansanedustaja, SDP:n Ville Merinen.

On kuitenkin tärkeä huomata, että eurovaaleissa ei äänestetä vaalipiirikohtaisesti vaan koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä eli äänestää voi ketä tahansa ehdokasta ympäri Suomen.

Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 6.-9. kesäkuuta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

“Röyhkeä leikkaus” – hallitukselta vaaditaan vastauksia päätöksestä, joka suututtaa erityisesti Ruotsissa

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, miksi hallitus puuttuu ulkomailla asuvien suomalaisten eläkeläisten oikeuteen saada kansaneläkettä.

– On ennenkuulumatonta, että hallitus ottaa äkillisen jyrkän kannan lopettaa kansaneläkkeiden maksu ulkomailla asuvilta kansalaisilta ja kajoaa suoraan heidän toimeentuloonsa eläkevuosina, Kiljunen toteaa tiedotteessa.

Kansaneläke on peruseläketurvaa, hän muistuttaa. Sitä maksetaan ulkomaille noin 25 000 henkilölle, joista valtaosa eli 18 000 asuu Ruotsissa. Kansaneläkettä saa, kun muu eläketulo on alle 1 601 euroa yksinasuvalla, parisuhteessa alle 1 435 euroa kuukaudessa.

– Kyseessä ovat pienituloiset eläkeläiset, joiden toimeentuloon leikkauksella olisi erittäin kriittinen vaikutus, se koskisi suoraan heidän asuin- ja elinmahdollisuuksiaan. Näin äkillinen peruseläketurvaan kajoaminen on röyhkeä leikkaus hallitukselta.

Hallituksen päätös leikata kansaneläkettä ja sälyttää pienituloisten kansalaistensa pärjääminen muiden maiden vastuulle on Kiljusen mielestä häikäilemätöntä.

PÄÄTÖS on suututtanut erityisesti Ruotsissa, jossa asuu suurin osa kansaneläkkeen saajista, hän kertoo. Niin suomalaiset eläkeläiset kuin Ruotsin kansalaisetkin entisiä ministereitä myöten ihmettelevät hänen mukaansa Suomen hallituksen ratkaisua, joka ajaisi suomalaiset eläkeläiset hakeutumaan Ruotsin perustoimeentuloturvan piiriin.

– Peruseläketurvaa ei pidä leikata. Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että he pystyvät tulemaan toimeen eläkevuosinakin. Leikkauskohteet ovat aina arvovalinta, ne pitää kohdistaa niihin, joilla on varaa, eikä pienituloisiin, joilla ei ole.

KILJUNEN kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko Ruotsin ja Suomen hallitusten välillä olemassa sopimus, johon perustuen Ruotsi maksaisi Ruotsissa asuvien suomalaisten peruseläketurvan, jos Suomi lakkauttaa näiden henkilöiden kansaeläkkeiden maksamisen.

Hän kysyy myös, onko Suomella muiden valtioiden kanssa solmittuja sopimuksia, joihin perustuen sopijavaltiot maksaisivat maassaan asuvien toisen valtion kansalaisten eläkkeitä. Lisäksi Kiljunen tiedustelee, onko ministerin mielestä kohtuullista, että hallituksen kansaneläkkeiden maksamisen äkillinen lopettamispäätös muuttaa kokonaan usein monia vuosia ulkomailla asuneiden suomalaisten eläkkeensaajien elämän ja toimeentulon.

AVAINSANAT

“Tältä listalta jokainen löytää varmasti sopivan ehdokkaan” – SDP valmis eurovaaleihin

SDP lähtee kesän eurovaaleihin täydellä 20 ehdokkaan listalla.

Tänään on ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä, mutta SDP julkisti viimeiset ehdokasnimensä jo lauantaina.

– SDP:n monipuolinen ehdokasjoukko on sitoutunut rakentamaan vahvaa Eurooppaa, joka huolehtii turvallisuudesta ja ympäristöstä sekä puolustaa palkansaajien oikeuksia ja oikeusvaltiota, puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi toteaa tiedotteessa.

Tältä listalta jokainen äänioikeutettu löytää varmasti itselleen sopivan ehdokkaan, hän vakuuttaa.

SDP:n ehdokkaat vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa ovat Tanja Airaksinen, erityisopettaja, FM, Kuopio, Patrik Borg (sit.), yrittäjä, kehitysjohtaja, Vantaa, Jessy Eckerman, lagtingsledamot, ungdomledare, Maarianhamina, Piia Elo, apulaispormestari, VTM, Turku, Maria Guzenina, kansanedustaja, toimittaja, Espoo, Eero Heinäluoma, europarlamentaarikko, Helsinki, Miina-Anniina Heiskanen, kauppatieteiden maisteri, tanssinopettaja (AMK), Oulu, Sari Helin, yrittäjä, toimittaja, Helsinki, Viivi Järvelä, väitöskirjatutkija, biofyysikko, Kemi, Emilia Kangaskolkka, puheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, Liperi, Kimmo Kiljunen, VTT, kansanedustaja, Vantaa, Pekka Komu, liiketoimintakehittäjä, Lahti, Tiina Kyllönen, nuorisotyöntekijä, omaishoitaja, Kajaani, Suna Kymäläinen, kansanedustaja, Lappeenranta, Emmi Lintonen, optikko, optometristi (AMK), Forssa, Ville Merinen, kansanedustaja, psykoterapeutti, Pirkkala, Päivi Niemi-Laine, yhteiskuntasuhteiden johtaja, FM, Helsinki, Pinja Perholehto, kansanedustaja, Hyvinkää, Dimitri Qvintus, johtaja, puheenjohtaja, direktör, ordförande, Helsinki ja Piritta Rantanen, kansanedustaja, sairaanhoitaja, Jämsä.

Lue lisää SDP:n eurovaaliehdokkaista.

AVAINSANAT

Ammattiliitto selvitti: tämä on totuus “ruhtinaallisista” palkkioista

Tavallisimmat myyjien tulospalkkiot lihottavat tilipussia 30-50 eurolla kuukaudessa. Tämä käy ilmi Palvelualojen ammattiliitto PAMin selvityksestä.

– Tulospalkkiot ovat hyviä, mutta myyjien toimeentulon kohentamiseen tarvitaan lisää kokoaikatyötä, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistuttaa tiedotteessa.

Yle uutisoi viime viikolla päivittäistavarakauppojen viime vuosina maksamista tulospalkkioista ja nosti esille, että kauppaketjut palkitsevat työntekijöitään ”ruhtinaallisesti”.

Tulospalkkiot ovat yritysten päätösvallassa ja iso osa myyjistä on niiden piirissä. PAMin selvitykseen vastanneista myyjistä 60 prosenttia oli töissä yrityksessä, jossa maksetaan tulospalkkioita. Palkkiojärjestelmät myös palkitsevat: 86 prosenttia vastanneista kertoi saaneensa kuluneen 12 kuukauden aikana palkkioita.

PAM pitääkin hyvänä, että kaupan alalla tulospalkkioita maksetaan. Muualla yksityisen palvelualan yrityksissä niitä on erittäin harvassa.

Avovastauksissa moni kiitti palkkioiden olevan lisä ansioihin.

– Tulospalkkiot ovat lähtökohtaisesti tervetullutta yrityskohtaista henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Ne tuovat vähentämisen sijaan lisää työehtosopimuksessa sovittujen vähimmäisehtojen päälle, Rönni-Sällinen sanoo.

KYSELYN perusteella osa-aikaiset myyjät ovat jopa kokoaikaisia useammin töissä yrityksessä, jossa on tulospalkkiojärjestelmä. Osa-aikaiset näyttävät myös saavan niin kokoaikaisia useammin. Peräti 89 prosenttia osa-aikaista vastasi saaneensa niitä 12 viimeisen kuukauden aikana, kun kokoaikaisista saajia on 82 prosenttia.

Tulos johtunee PAMin mukaan siitä, että kaupan suuret yritykset Kesko, S-ryhmä ja Lidl maksavat tulospalkkioita ja niissä suuri osa myyjistä on osa-aikaisia.

“Tulospalkkiot eivät poista alan työntekijöiden toimeentulo-ongelmia.”

Kyselyn perusteella viimeisen 12 kuukauden aikana maksetut palkkiot kokoaikaisilla myyjillä olivat keskimäärin 501-700 euroa ja osa-aikaisilla 401-500 euroa. Korkeisiin, yli 2 000 euron palkkioihin vuodessa, ylsi viisi prosenttia vastanneista.

PAMin marraskuussa toteutetun jäsenkyselyn mukaan myyjien keskipalkka on kuukaudessa 2 054 euroa. Yleisimpien tulospalkkioiden mukaan kuukausitulot nousevat 30-50 eurolla.

– Tulospalkkiot eivät poista alan työntekijöiden toimeentulo-ongelmia. Tarvitaan lisää tunteja, lisää kokoaikatyötä, sekä parempia peruspalkkoja, Rönni-Sällinen sanoo.

AVOIMISSA vastauksissa tulee esiin yritysten erilaiset palkkioperusteet. Osalle osa-aikaisista tulospalkkaus maksetaan työsopimukseen merkittyjen tuntien mukaan, osalle puolestaan otetaan huomioon toteutuneet tuntimäärät.

Loman osuminen väärään ajankohtaan voi tiputtaa työntekijän pois palkkion saajista. Osa kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että palkkion saaminen on kiinni työtehtävistä – kassalla saa, osaston vastaavana ei. Jos mysteerishoppajan kohdalla jää kanta-asiakaskortti kysymättä tai tervehtimättä, leikkaantuu palkkio. Toisten kanssa samaa työtä tekevä vuokratyöntekijä voi myös jäädä vaille palkkiota.

– Olisi erittäin tärkeää, että tulospalkkausjärjestelmät rakennettaisiin yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä varmistettaisiin, että kaikki työntekijät voivat omalla työllään vaikuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja saada siitä myös rahallista palkintoa. Tämä olisi sitä parasta mahdollista paikallista sopimista, jossa molemmat voittavat, Rönni-Sällinen korostaa.

Hänen mukaansa voisi olla aiheellista käydä läpi Kaupan liiton kanssa tulospalkkiojärjestelmien pääperiaatteita.

PAM selvitti jäseniltään tulospalkkioiden maksukäytäntöjä 25.-28. huhtikuuta tehdyllä kyselyllä. Vastauksia saatiin 2 600.

AVAINSANAT