VALIKKO

Kuluttajien luottamus yhä alamaissa, teollisuudessa toivo jo viriää

Suomalaiset kuluttajat jatkoivat synkistelyään helmikuussa, kertoo Tilastokeskus. Luottamusindikaattorin lukemat laskivat hieman tammikuuhun verrattuna ja pysyivät selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Indikaattorin saldoluku oli -9,0, kun keskiarvo on -2,6.

Arvio oman talouden nykytilasta oli synkähkö ja odotukset Suomen taloudesta vaisuja. Vain runsas viidesosa kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen kohenemiseen seuraavan vuoden aikana.

-  Kuluttajien näkemykset ovat ymmärrettäviä, sillä yleinen talouskehitys on myös reaalisesti ollut pitkään heikkoa Suomessa ja muuallakin Euroopassa, meille tärkeissä vientimaissa. Lisäksi yleinen ilmapiiri maailmalla sotineen kaikkineen on huono, sanoi Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo tiedotteessa.

ODOTUS yleisestä työttömyyskehityksestä synkistyi edelleen, ja työttömyyden uhka koettiin omalla kohdalla suureksi. Arviot inflaatiosta olivat nousussa.

Kuluttajista 61 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän tulevan vuoden aikana ja runsas neljännes arvioi oman työttömyysriskinsä kohonneen.

Kuluttajat pitivät ajankohtaa edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden hankinnalle ja rahankäyttöaikeita kulutukseen oli niukalti. Asunnon ostamista harkitsi normaalia harvempi kuluttaja.

-  Heikko luottamus ja vaisut arviot varsinkin omasta taloudesta heijastuvat tutkitusti kuluttajien käyttäytymiseen. Työttömyys ja lomautukset ovat monille todellisuutta. Kuluttajien ostovoima on kyllä jo laajasti ehtinyt parantua, kun rahaa on jäänyt säästöön, inflaatio hidastunut, korot laskeneet ja palkat monilla nousseet. Niinpä on toiveita kulutuksen kasvusta lähitulevaisuudessa, Kangassalo totesi.

ELINKEINOELÄMÄN luottamus ei EK:n luottamusindikaattorin mukaan juuri muuttunut helmikuussa.

Teollisuudessa ja palveluissa nähtiin pientä nousua, mutta rakentaminen ja kauppa painuivat.

-  EK:n helmikuun suhdannetiedustelun perusteella yritysten tilanne on hiljalleen kohentumassa, vaikka elpyminen on kokonaisuutena ollut vielä varovaista. Teollisuuden ja palveluiden suhdannekuva vahvistui hieman, kun taas vähittäiskaupassa varastojen kasvu painoi luottamusindikaattoria. Rakentamisessa suhdannekuva on pysynyt huomattavan heikkona, sanoi EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiedotteessa.

AVAINSANAT

Petteri Orpon talouslinjalle löytyi selitys: ”Se on luokkapolitiikkaa, tymä!”

  • Kolumnit
  • 25.04.2025
  • 19:01
  • (Päivitetty: 25.04. 21:45)

Hallituksen suhde velkaantumiseen ja rahankylvöön voi vaikuttaa poukkoilevalta – mutta kaikki taitaakin perustua hyvin johdonmukaisesti toteutettuun linjaukseen.

Se on talous, typerys (It’s the economy, stupid), sanoi aikoinaan 1992 Bill Clintonin vaalistrategi. Tällä hän viittasi siihen, että talous oli lamasta kärsineelle äänestäjäkunnalle tärkein asia, vaikka istuva presidentti George Bush vanhempi halusi korostaa saavutuksinaan Persianlahden sodan voittoa ja Neuvostoliiton kaatumista.

Tämän painottaminen auttoi ja Clinton nousi presidentiksi.

Meillä Suomessa kehysriihen ratkaisujen perusteella Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikkaa voi selittää samankaltaisella ilmaisulla:

– Se on luokkapolitiikkaa, tymä. ( *

Nyt vain ei puhuta äänestäjistä vaan hallituksen tärkeimmästä tukijakunnasta. Aivan sama mitä yhteiskunnassa päätetään, pääasia on edistää elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiveita.

Suuntaa voi muuttaa aina, jos tilaaja tarvitsee.

KAHDEN VUODEN ajan hallitus on korostanut huoltaan valtion velkaantumisesta, ja silti tällä viikolla julkistettiin lista valtavista veronalennuksista.

Unohtuiko haave julkisen talouden tasapainosta, ja miksi juuri nyt?

Hallituksen linja näyttää paljon johdonmukaisemmalta, jos sitä tarkastelee luokkapolitiikan linssien läpi.

Hallitus edustaa suurpääoman intressejä ja sen tavoitteena on heikentää työtätekevän
enemmistön asemaa työnantajiin verrattuna.

Kansantalouden kasvu, julkisen talouden kestävyys tai työllisyyskin ovat tarvittaessa toissijaisia tähän tavoitteeseen nähden.

NÄYTÖT tästä ovat selviä. Hallitus on jo aiemmin tehnyt useita työnantajajärjestöjen toivomia työmarkkinauudistuksia, joilla heikennetään työntekijöiden ja ammattiliittojen asemaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin niin, että sen taso laskee jo kahden kuukauden jälkeen jopa satoja euroja.

Poliittisten lakkojen kesto rajattiin 24 tuntiin, tukilakkoja rajoitettiin. Jopa yksittäinen työntekijä voi jatkossa saada laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksun.

Myös määräaikaisten työsopimusten solmimista ollaan helpottamassa.
Näiden toimien työllisyysvaikutukset ovat epävarmoja tai jopa olemattomia.

SEN SIJAAN luokkapolitiikkana ne ovat toimivia: palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Julkisen talouden tasapainottamisen nimissä tehdyt leikkaukset ovat nekin osuneet lähes kaikkiin muihin, paitsi rikkaisiin pääoman omistajiin.

Nyt hallitus alentaa esimerkiksi yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Kansantalouden kasvua se lisää tutkimusten mukaan korkeintaan vähän.

Sen sijaan yritysten tuloksesta jää enemmän omistajille käteen, kun siitä maksetaan vähemmän veroa. Hallitus sivuutti tutkimustiedon, koska elinkeinoelämän lobbarit runnoivat veroalennuksia voimallisesti läpi.

Palkansaajien neuvotteluasema suhteessa työnantajiin vaikeutuu.

Hallitus poistaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden.

Poisto on näennäisesti symmetrinen, kun se koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäseniä. Tosiasiassa se on työntekijäpuolelle paljon
merkityksellisempi, ja yrityksillä on keinoja saada samat vähennykset muuta kautta verosuunnitteluunsa.

Tätäkin voi siis tulkita säästötoimen sijaan luokkapolitiikkana: todennäköinen pitkäaikainen seuraus on ammattiliittojen jäsenmäärien lasku. Tämä helpottaa aikanaan liittojen ohi sopimista ja työehtojen polkemista.

Vastakkainasettelun aika ei siis edelleenkään ole ohi.

*) Tymä = kömpelö nuorisolaisväännös ”tyhmästä”

AVAINSANAT

Jiihaa! Suomi avaa vihdoin oman pääkonsulaatin Teksasiin

  • Talous
  • 25.04.2025
  • 13:01
  • (Päivitetty: 25.04. 13:17)

Suomi avaa pääkonsulaatin Houstoniin Texasin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo ulkoministeriö.

Pääkonsulaatti avataan ulkomaanedustustoista annetun tasavallan presidentin asetuksen muutoksen perusteella. Presidentti Alexander Stubb vahvisti asetuksen muutoksen perjantaina.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan tällä vahvistetaan Suomen läsnäoloa Yhdysvaltain markkinoilla. Pääkonsulaatti kattaa yhdeksän eteläistä ja keskistä osavaltiota.

-  Muuttuvassa maailmantilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että olemme paikan päällä edistämässä kaupallisia etujamme niin, että Suomi näkyy ja kuuluu. Texas on yksi maailmantalouden vahvimmista alueista ja suomalaisille ratkaisuille on kysyntää, Valtonen kertoo tiedotteessa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) korostaa, että pääkonsulaatin avaamisella pyritään syventämään suhteita Yhdysvaltain kanssa ja edistämään vientiä.

-  Texas itsessään on maailman kymmenen suurimman talousalueen joukossa, ja sen profiili sopii hyvin yhteen mm. suomalaisen teknologia-, avaruus- ja energiaosaamisen kanssa, Tavio toteaa ulkoministeriön tiedotteessa.

Houston on Texasin suurin ja Yhdysvaltain neljänneksi suurin kaupunki.

Osavaltio on noussut Suomen vientiteollisuudelle yhä tärkeämmäksi paikaksi etenkin puolustusteollisuuden suurhankkeiden takia. Teksasissa valmistetaan muun muassa Suomen tilaamat F35-hävittäjät.

PÄÄKONSULAATIN perustamista on valmisteltu Teksasiin jo pitemmän aikaa. Suomi alkoi vahvistaa kahdenvälisiä suhteitaan osavaltion kanssa jo edellisen hallituksen aikana.

Vuonna 2022 silloisen ulkomaankauppaministerin Ville Skinnarin (sd.) kaudella Suomi teki osavaltion kanssa yhteistyön tiivistämistä koskevan aiesopimuksen.

Pääkonsulaatti perustetaan heinäkuun alussa. Se aloittaa toimintansa väliaikaisissa tiloissa. Pysyvät tilat pyritään saamaan valmiiksi ulkoministeriön mukaan vuoden lopulla tai alkuvuodesta 2026.

Pääkonsulin nimitysprosessi saatetaan ulkoministeriön mukaan päätökseen muutaman kuukauden sisällä. Pääkonsulaatin muun henkilökunnan rekrytoinnit käynnistyvät lähiaikoina.

Perustamisestaan lähtien pääkonsulaatissa annetaan palveluja hädänalaisessa asemassa oleville ja hoidetaan muita kiireellisiä konsulipalveluja.

Muut konsulipalvelut hoidetaan ulkoministeriön mukaan edelleen Suomen New Yorkin -pääkonsulaatissa siihen asti, kunnes pääkonsulaatin pysyvät toimitilat ovat valmistuneet.

Suomella on ennestään yhdysvalloissa pääkonsulaatit New Yorkissa ja Los Angelesissa. Suurlähetystö toimii Washingtonissa.

Uutista täydennetty klo 13.17 kauttaaltaan mm. Valtosen ja Tavion kommentilla.

AVAINSANAT

Heikossa suhdanteessa sopeuttaminen voi kiihdyttää velkaantumista – käyttöön tulisi ottaa investointien kultainen sääntö

Petteri Orpon ja Riikka Purran hahmot Ympäristöliike Elokapinan poliittisessa performanssissa.
  • Kolumnit
  • 25.04.2025
  • 10:50
  • (Päivitetty: 25.04. 12:33)

Kokoomus kampanjoi vuoden 2023 eduskuntavaalien alla iskulauseella ”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen”.

Eduskuntavaalikeskustelun pohjalta Orpon hallitusohjelman keskeiseksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin julkisen velkaantumisen lopettaminen.

Tavoitetta ei ole saavutettu. Päinvastoin talouskasvu on ollut vaisua ja työttömyys noussut yli yhdeksään prosenttiin.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 4,4 prosenttia ja julkinen velka 82,1 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024.

SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrösen, UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holapan ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn kirjoittama tuore selvitys Orpon hallituksen finanssipolitiikan vaikutuksista auttaa ymmärtämään, miksi pyrkimykset kääntää velkaantuminen laskuun ensisijaisesti julkisia menoja leikkaamalla ovat kääntyneet itseään vastaan.

UTAKin julkaisemassa selvityksessä simuloitiin Orpon hallituksen sopeutustoimien vaikutuksia talouskasvuun ja julkiseen velkasuhteeseen Euroopan komission käyttämällä Debt Sustainability Analysis (DSA) -mallilla, jonka avulla komissio arvioi EU-jäsenmaiden velkakestävyyttä. Mallin oletuksia muutettiin tutkimuskirjallisuuden pohjalta realistisemmiksi.

Finanssipolitiikan kerroin ilmaisee finanssipolitiikan vaikutusta bruttokansantuotteeseen. Euroopan komissio on käyttänyt kerrointa 0,75, mutta UTAKin selvityksessä kertoimeksi valittiin 1,4.

Jälkimmäinen kerroin on tuoreessa Suomea tarkastelleessa tutkimuksessa havaitun vaihteluvälin keskiarvo, jota on käytetty myös aiemmassa komission DSA-mallia koskevassa tutkimuksessa.

Lisäksi finanssipolitiikan vaikutusjakso pidennettiin kolmesta vuodesta viiteen ja kymmeneen vuoteen kahdessa eri simulaatioskenaariossa, sillä ei ole realistista olettaa, että talous palautuisi vain kolmessa vuodessa potentiaaliselle kasvu-uralleen. Laskelmissa huomioitiin myös sopeutuksen kansainväliset heijastusvaikutukset.

Sopeutustoimien vaikutuksista on käyty Suomessa hämmästyttävän vähän syvällistä analyyttistä keskustelua.

Simulaatioiden tulos oli selkeä. Koska finanssipolitiikan sopeutus heikentää erittäin merkittävästi talouskasvua, sopeutus johtaa julkisen sektorin velkasuhteen kasvuun. Julkisen velkaantumisen hillinnän näkökulmasta hallituksen olisi kannattanut pitäytyä finanssipolitiikan sopeutuksesta.

Selvitys teki näkyväksi sen, että finanssipolitiikan vaikutus julkiseen talouteen on riippuvainen oletetusta finanssipolitiikan kertoimesta sekä finanssipolitiikan vaikutusjakson kestosta.

Sopeutustoimien vaikutuksista kokonaiskysyntään ja julkiseen talouteen on kuitenkin käyty Suomessa hämmästyttävän vähän syvällistä analyyttistä keskustelua.

UTAKin selvityksen tulos on hätkähdyttävä, mutta se ei ole poikkeuksellinen tutkimuskirjallisuuden valossa. Kansainvälisen valuuttarahaston laaja tutkimus vuodelta 2023 havaitsi, että sopeutus ei ole keskimäärin vähentänyt julkista taloutta sopeuttaneiden maiden julkista velkasuhdetta.

Julkista taloutta vahvistava sopeutus edellyttää suotuisat makrotaloudelliset olosuhteet, kuten yksityisen investointibuumin tai nettoviennin vahvan kasvun. Suomessa vienti ei ole kuitenkaan lähtenyt toivottuun nousuun ja viimeaikainen korkea korkotaso on tehnyt monista yritysten suunnittelemista investoinneista kannattamattomia.

Selvityksessä korostetaan, että finanssipolitiikan sääntökehikkoa ja sen teknisiä yksityiskohtia tulisi uudistaa vahvemman ja suhdanteita tasaavan investointipolitiikan mahdollistamiseksi niin Suomessa kuin EU:ssakin.

Käytännössä käyttöön tulisi ottaa investointien kultainen sääntö, jonka mukaan julkiset investoinnit olisivat budjettirajoitteiden ulkopuolella eli niitä voisi rahoittaa velalla.

Jotta Suomen talouden tuotantokuilu saataisiin suljettua ja työttömyys painettua vuonna 2022 vallinneeseen kuuteen prosenttiin, Kyyrönen, Holappa ja Lainà esittävät neljän miljardin euron julkista investointiohjelmaa. Tämä elvyttäisi talouskasvua ja olisi siten realistisempi keino laskea Suomen julkista velkasuhdetta.

Ohjelmassa ohjattaisiin rahaa väylien kunnossapitoon, asuntorakentamiseen ja koulutukseen. Lisäksi ohjelmassa tuettaisiin yrityssektorin investointitoimintaa julkisen pääomasijoittamisen ja vihreän teollisuuspolitiikan kautta.

Kirjoittaja on asiantuntija Uuden talousajattelun keskus UTAKissa.

AVAINSANAT

Kysely: Näin paljon suomalaiset vientifirmat oikeasti pelkäävät USA:n lisätulleja

  • Talous
  • 25.04.2025
  • 7:30
  • (Päivitetty: 25.04. 7:31)

Lähes 60 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Yhdysvaltojen vientinsä vähenevän, jos Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin lisätullit EU:lle toteutuvat.

Asiasta kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yrityskysely.

Kaksi prosenttia yrityksistä arvioi Yhdysvaltojen viennin päättyvän silloin kokonaan.

Trump ilmoitti kuun alussa 20 prosentin tuontitulleista EU:lle. Myöhemmin Trump ilmoitti, että tuontitulli on 90 päivän ajan 10 prosenttia kaikille sellaisille maille, jotka eivät ryhtyneet Yhdysvaltoihin kohdistuviin vastatoimiin.

Yrityskyselyyn vastasi 467 EK:n jäsenyritystä, joista 260 oli vientiyrityksiä. Kyselyn tulokset on koostettu vientiyritysten vastausten perusteella.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan lisätullien 90 päivän aikalisä pitäisi nyt käyttää maksimaalisesti hyväksi.

-  Suomalaisten vientiyritysten etua ajaisi se, että EU ja Yhdysvallat saavuttaisivat neuvotteluratkaisun ja lisätullit peruuntuisivat, Häkämies sanoo tiedotteessa.

NOIN 12 prosenttia vientiyrityksistä kertoi aikovansa lisätä paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa. Sen sijaan 40 prosenttia ilmoitti mieluummin hakevansa uusia markkinoita Yhdysvaltojen ulkopuolelta.

-  Elinkeinoelämä odottaa EU:lta sekä sisämarkkinoiden kehittämistä että uusien kauppasopimusten nopeaa aikaansaamista Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, Häkämies sanoo.

Yrityksistä lähes 30 prosenttia ilmoitti pystyvänsä siirtämään tullit kokonaan asiakkaan maksamiin hintoihin. Lähes 40 prosenttia taas ilmoitti jakavansa lisäkulut amerikkalaisen asiakkaan kanssa laskemalla myyntikatettaan.

Yrityksistä hieman yli puolet uskoi Kiinan aseman vahvistuvan markkinoilla tuontitullien toteutuessa. Yksi viidestä vientiyrityksestä uskoi tilanteen vaikuttavan positiivisesti Euroopan asemaan.

Vain neljä prosenttia yrityksistä uskoi Yhdysvaltojen aseman vahvistumiseen tullien seurauksena.

AVAINSANAT

Professori: Yksi asia on tässä veroalessa varmaa – valtion velka kasvaa

Hallituksen keskiviikkoiset veronalennuspäätökset tulevat lisäämään Suomen velanottoa tulevaisuudessa, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.

Kosonen perustelee tätä sillä, että hallituksen päättämät veronkevennykset ovat paljon suurempia kuin niitä korvaavat leikkaukset ja veronkiristykset.

Hallitus ja valtiovarainministeriö luottavat niin sanottuihin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittavat lopulta itse itseään, kun työnteko ja investoinnit lisääntyvät.

-  Pitäisi uskoa todella isoihin dynaamisiin vaikutuksiin, että se menisi tasapainoon, Kosonen sanoo.

-  Tutkimuksen perusteella tällaisiin isoihin dynaamisiin vaikutuksiin ei ole syytä uskoa. Pieniä positiivisia vaikutuksia voi olla.

HALLITUS päätti keskiviikkona keventää muun muassa ansiotulojen verotusta ja yhteisöveroa.

Ajatuksena on, että suurituloisimpien suomalaisten ansiotuloverojen keventäminen kannustaisi enempään työntekoon ja lisätulojen hankkimiseen. Sitä kautta talous kasvaisi.

Ainakaan heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään.

Kososen mukaan tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurituloisten veronkevennykset maksavat itseään takaisin osittain.

-  Mutta todennäköisesti etumerkki vaikutuksesta valtion talouteen on negatiivinen. Tuskin ne kompensoivat ihan täysin itseään, Kosonen sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa hieman yllättäen, että myös yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset olisivat tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittäviä.

Tuomas Kosonen ei ole huomannut samaa.

-  Tutkimus ei ole pystynyt todentamaan merkittäviä dynaamisia vaikutuksia, että voisi sanoa, että tällaiset veronalennukset lähellekään maksaisivat itseään takaisin, hän kuitenkin sanoo.

Yhteisöveroa kevennetään 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027. Tämä maksaa 830 miljoonaa euroa.

Hallituksen toiveena on, että tämä saisi investointeja ja teollisia pääomia virtaamaan Suomeen. Tapahtuuko näin?

-  No ei. Kansainvälisestikin on tutkittu yritykseen kohdistuvia verotuksia. Kirjallisuus on siinä yksimielinen, että vaikutukset ovat positiivisia yrityksiin, mutta kuitenkin aika pieniä suhteessa veron muutoksiin.

Kosonen viittaa myös VATTin ja Verotutkimuksen huippuyksikön aiempaan tutkimukseen. Kun viimeksi yhteisöveroa kevennettiin noin kymmenen vuotta sitten 24,5 prosentista 20 prosenttiin, tutkijat havaitsivat pienille yrityksille pieniä positiivisia vaikutuksia. Suurille yrityksille ei löydetty vaikutuksia.

AINAKAAN heti veronkevennykset eivät rahoita itse itseään. Tätä paikkaamaan hallitus päätti nostaa Valtion eläkerahastosta noin miljardi euroa vuonna 2027.

-  Siinä on ehkä vähän vain sellainen lumetemppu saada yhden vuoden budjetti näyttämään paremmalta, Kosonen sanoo.

Hän ei pidä tätä niin sanottua siltarahoitusta oleellisena pitkän aikavälin budjettiharkinnan kannalta.

Kosonen sanoo, että pysyvät menot pitäisi myös rahoittaa pysyvillä tuloilla. Nyt kyseessä on yhden vuoden paikkaus. Kosonen lisäksi huomauttaa, että jos rahat olisivat rahastossa, ne tuottaisivat.

”Siltarahoituksen” jälkeen hallitus luottaa kohenevan talouskasvun suurelta osin riittävän veronkevennysten rahoittamiseen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT