VALIKKO

Iisakki Kiemunki SDP:n puoluejohdon erityisavustajaksi

Iisakki Kiemunki on aloittanut tänään SDP:n puoluejohdon erityisavustajana vastuualueenaan erityisesti mediasuhteet ja viestintä.

– SDP on aina ollut ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja toivoa rakentava puolue. Tässä ajassa tätä tasa-arvon ja toivon viestiä tarvitaan: maailmalla myrskyää ja kotimaassa tehdään tavallista ihmistä kurittavaa ja lapsia köyhyyteen syöksevää politiikkaa ennen näkemättömällä tavalla.

– SDP on vahvin vastavoima oikeiston tulevaisuutta tuhoavaa politiikkaa vastaan sekä Suomessa että Euroopassa. Se, että voin omalta osaltani olla tukemassa puoluejohtoa tässä työssä, on innostavaa, Kiemunki sanoo tiedotteessa.

Aikaisemmin Kiemunki on työskennellyt muun muassa SDP:n eduskuntaryhmässä mediasuhteiden asiantuntijana ja viestintäjohtajana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä.

AVAINSANAT

Työryhmältä ehdotus: täyskielto venäläisille kiinteistöhankinnoille

Puolustusministeriön estämän kaupan kohteena ollut kiinteistö Ruokolahdella vuonna 2023.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asettama virkamiestyöryhmä ehdottaa täyskieltoa venäläisten kiinteistöhankinnoille Suomessa.

Työryhmän mietinnön valmistumisesta kertoo puolustusministeriö.

Kieltoon sisältyisi poikkeus henkilöille, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa. Näihin henkilöihin sovellettaisiin voimassaolevaa lupalakia.

Kielto ei koskisi Suomen ja jonkin toisen valtion kaksoiskansalaisia.

Päätökset jatkotoimista tehdään myöhemmin.

AVAINSANAT

“Hidaste, ei este” – sote-valiokunta esittää alkoholilain hylkäämistä

Kuvassa 8-prosenttista Mionetto Spriz -juomaa K-ryhmän mediatilaisuudessa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää odotetusti hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta hyväksyi mietintönsä alkoholilain muuttamisesta. Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on hylkäämisen kannalla opposition rinnalla. Muut hallituspuolueiden edustajat jättävät mietintöön vastalauseen.

-  Sen perusteella esitys voidaan nostaa suureen valiokuntaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Mia Laiho (kok.) totesi kolmetuntisen kokouksen jälkeen.

Laiho kuvaili hylkäävää mietintöä hidasteeksi, ei esteeksi hallituksen esitykselle. Jos vastalause saa kannatusta, esitys käy suuressa valiokunnassa ja palaa sen jälkeen suuren salin äänestettäväksi.

Hallituspuolueiden enemmistö riittää salissa lain hyväksymiseen ilman kristillisdemokraattejakin. Lisäksi tukea tulee oppositiosta jonkun verran.

Hallitus esittää lakimuutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Muutos koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia.

Valiokunta perustelee hylkäävää mietintöä kansanterveydellisillä ja kansantaloudellisilla syillä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13.07

AVAINSANAT

Nyt se on virallista: lakkolait tulevat voimaan huomenna

AKT:n ahtaajat ja osa muita satamiin liittyviä työntekijäryhmiä oli mukana kaksi viikkoa kestävässä poliittisessa lakossa maaliskuussa.

Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut niin kutsutut lakkolait.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset tulevat voimaan huomenna.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus saa näin valmiiksi ensimmäisen isoista työmarkkinauudistuksistaan, kun työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla. Hallituspuolueiden lisäksi lakimuutosten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Hallituksen lakiesityksessä aikatauluna oli, että muutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa. Voimaantuloa kuitenkin aikaistettiin jo tämän viikon lauantaille.

POLIITTISET lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Tukityötaistelut rajataan työrauhavelvollisuuden vallitessa sellaisiin, joilla ei ole suhteettomia seurauksia ulkopuolisille.

Työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan tuntuvasti. Jatkossa työntekijäyhdistys tai työnantaja voi joutua maksamaan sakkoa enimmillään 150  000 euroa. Hyvityssakon alarajaksi tulee 10  000 euroa.

Yksittäiselle työntekijälle voidaan jatkossa määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.

Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan siten, että poliittisista lakoista ja tukilakoista pitää ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkamista.

AY-LIIKE järjesti keväällä poliittisia lakkoja, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. Viikkoja kestäneet lakot hyydyttivät Suomen ulkomaankaupan ja rautateiden tavarakuljetukset, mutta lakot eivät saaneet hallitusta taipumaan neuvottelupöytään.

Hallituksen muut keskeiset työmarkkinauudistukset ovat vielä valmistelussa. Paikallisen sopimisen lisäämistä koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa.

Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin valmistelu etenee kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys pyritään antamaan syksyllä.

PRESIDENTTI vahvisti myös Jari Vilénin tehtävän päättymisen Suomen Kanadan-suurlähettiläänä.

Selvitysryhmän mukaan Vilén on syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja epäasialliseen käytökseen.

AVAINSANAT

Grahn-Laasonen HS:lle: Yleistuki tulee voimaan vuonna 2026

Sosiaalitukien uudistus on etenemässä vaiheittain.

-  Suunnittelupöydällä on ensi vaiheessa työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan yhdistäminen yleistueksi vuodesta 2026 alkaen, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo Helsingin Sanomissa.

Samalla Kelan tukien hakuprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa.

-  Tarkoituksena on ensi vaiheessa, että yleistukea ja asumistukea voi hakea samalla hakemuksella, ministeri sanoo.

Uudistuksen seuraavissa vaiheissa hallitus aikoo yhdistää yleistukeen muut perusturvaetuudet sekä asumistuen ja toimeentulotuen. Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on selkeä ja työhön kannustava malli, jossa sosiaalituen määrä pienenee suoraviivaisesti työtulojen noustessa.

Uudistusta on valmisteltu edellisen hallituksen vuonna 2020 perustamassa eduskuntapuolueiden yhteisessä sosiaaliturvakomiteassa.

Vielä ei ole tiedossa, mitä eri tukimuotojen yhdistäminen tarkoittaisi esimerkiksi tukien keston kannalta. Mikäli yleistuen kestoa rajataan, monet työttömistä siirtyisivät toimeentulotuen asiakkaiksi, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho arvioi Helsingin Sanomissa.

AVAINSANAT

Kirkolliskokous pui piispojen jakavaa avioliittoesitystä – päätöksiä aikaisintaan marraskuussa

Uusi kirkolliskokous koolla ensimmäisellä istuntoviikolla Turussa 15. toukokuuta.

Piispainkokouksen esitys avioliittokäsityksen muuttamisesta eteni odotetusti evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa valiokuntien pohdittavaksi. Kirkko kertoi asiasta torstaina.

Esitys lähetettiin lakivaliokuntaan, joka pyytää lausunnon perustevaliokunnalta. Mietintö tulee käsittelyyn aikaisintaan kirkolliskokouksen seuraavassa kokoontumisessa marraskuussa.

Piispainkokous ehdotti maaliskuussa kirkkojärjestykseen kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallia. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä. Papilla olisi mahdollisuus toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton siunaaminen, mutta hän voisi siitä myös pidättäytyä.

Kirkolliskokous keskusteli asiasta keskiviikkona ja torstaina. Puheenvuoroja kuultiin yhteensä 67.

KIRKON tiedotteen mukaan osa puhujista piti esitystä kompromissina, kun taas osa esityksen vastustajista näkee avioliiton vain miehen ja naisen välisenä eikä siksi ole valmis kompromissiin. Osassa puheenvuoroja piispojen esitystä ei kannatettu, koska sen tulkittiin mahdollistavan syrjinnän. Nykyisellään kirkkojärjestyksessä ei ole mainintaa vihittävien sukupuolesta.

Vaikka kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä, monissa seurakunnissa kirkkotilat on annettu kaikkien vihkiparien käyttöön. Useat papit vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa kirkolliskokousedustajista.

Kirkolliskokous lähetti yleisvaliokuntaan määräenemmistösäännöksen muuttamista koskevan aloitteen, jonka on allekirjoittanut 25 edustajaa.

ALOITTEESSA esitetään, että määräenemmistöksi riittäisi kaksi kolmasosaa nykyisen kolmen neljäsosan sijaan. Siinä esitetään, että määräenemmistöä edellytettäisiin ainoastaan niissä kirkolliskokouksen asioissa, jotka käsittelevät kirkon uskoa, tunnustusta ja oppia, kirkon jäsenyyden edellytyksiä, jumalanpalvelusta, sakramentteja sekä pappis- ja piispanvirkaa.

Nykyinen määräenemmistövaatimus on aloitteen mukaan kaatanut monia uudistusprosesseja, joiden takana on ollut edustajien suuri enemmistö ja jotka eivät ole suoraan liittyneet kirkon oppiin.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

AVAINSANAT