VALIKKO

Kolumni

Heikossa suhdanteessa sopeuttaminen voi kiihdyttää velkaantumista – käyttöön tulisi ottaa investointien kultainen sääntö

  • Kolumnit
  • 25.04.2025
  • 10:50
  • (Päivitetty: 25.04. 12:33)

Kokoomus kampanjoi vuoden 2023 eduskuntavaalien alla iskulauseella ”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen”.

Eduskuntavaalikeskustelun pohjalta Orpon hallitusohjelman keskeiseksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin julkisen velkaantumisen lopettaminen.

Tavoitetta ei ole saavutettu. Päinvastoin talouskasvu on ollut vaisua ja työttömyys noussut yli yhdeksään prosenttiin.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 4,4 prosenttia ja julkinen velka 82,1 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024.

SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrösen, UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holapan ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn kirjoittama tuore selvitys Orpon hallituksen finanssipolitiikan vaikutuksista auttaa ymmärtämään, miksi pyrkimykset kääntää velkaantuminen laskuun ensisijaisesti julkisia menoja leikkaamalla ovat kääntyneet itseään vastaan.

UTAKin julkaisemassa selvityksessä simuloitiin Orpon hallituksen sopeutustoimien vaikutuksia talouskasvuun ja julkiseen velkasuhteeseen Euroopan komission käyttämällä Debt Sustainability Analysis (DSA) -mallilla, jonka avulla komissio arvioi EU-jäsenmaiden velkakestävyyttä. Mallin oletuksia muutettiin tutkimuskirjallisuuden pohjalta realistisemmiksi.

Finanssipolitiikan kerroin ilmaisee finanssipolitiikan vaikutusta bruttokansantuotteeseen. Euroopan komissio on käyttänyt kerrointa 0,75, mutta UTAKin selvityksessä kertoimeksi valittiin 1,4.

Jälkimmäinen kerroin on tuoreessa Suomea tarkastelleessa tutkimuksessa havaitun vaihteluvälin keskiarvo, jota on käytetty myös aiemmassa komission DSA-mallia koskevassa tutkimuksessa.

Lisäksi finanssipolitiikan vaikutusjakso pidennettiin kolmesta vuodesta viiteen ja kymmeneen vuoteen kahdessa eri simulaatioskenaariossa, sillä ei ole realistista olettaa, että talous palautuisi vain kolmessa vuodessa potentiaaliselle kasvu-uralleen. Laskelmissa huomioitiin myös sopeutuksen kansainväliset heijastusvaikutukset.

Sopeutustoimien vaikutuksista on käyty Suomessa hämmästyttävän vähän syvällistä analyyttistä keskustelua.

Simulaatioiden tulos oli selkeä. Koska finanssipolitiikan sopeutus heikentää erittäin merkittävästi talouskasvua, sopeutus johtaa julkisen sektorin velkasuhteen kasvuun. Julkisen velkaantumisen hillinnän näkökulmasta hallituksen olisi kannattanut pitäytyä finanssipolitiikan sopeutuksesta.

Selvitys teki näkyväksi sen, että finanssipolitiikan vaikutus julkiseen talouteen on riippuvainen oletetusta finanssipolitiikan kertoimesta sekä finanssipolitiikan vaikutusjakson kestosta.

Sopeutustoimien vaikutuksista kokonaiskysyntään ja julkiseen talouteen on kuitenkin käyty Suomessa hämmästyttävän vähän syvällistä analyyttistä keskustelua.

UTAKin selvityksen tulos on hätkähdyttävä, mutta se ei ole poikkeuksellinen tutkimuskirjallisuuden valossa. Kansainvälisen valuuttarahaston laaja tutkimus vuodelta 2023 havaitsi, että sopeutus ei ole keskimäärin vähentänyt julkista taloutta sopeuttaneiden maiden julkista velkasuhdetta.

Julkista taloutta vahvistava sopeutus edellyttää suotuisat makrotaloudelliset olosuhteet, kuten yksityisen investointibuumin tai nettoviennin vahvan kasvun. Suomessa vienti ei ole kuitenkaan lähtenyt toivottuun nousuun ja viimeaikainen korkea korkotaso on tehnyt monista yritysten suunnittelemista investoinneista kannattamattomia.

Selvityksessä korostetaan, että finanssipolitiikan sääntökehikkoa ja sen teknisiä yksityiskohtia tulisi uudistaa vahvemman ja suhdanteita tasaavan investointipolitiikan mahdollistamiseksi niin Suomessa kuin EU:ssakin.

Käytännössä käyttöön tulisi ottaa investointien kultainen sääntö, jonka mukaan julkiset investoinnit olisivat budjettirajoitteiden ulkopuolella eli niitä voisi rahoittaa velalla.

Jotta Suomen talouden tuotantokuilu saataisiin suljettua ja työttömyys painettua vuonna 2022 vallinneeseen kuuteen prosenttiin, Kyyrönen, Holappa ja Lainà esittävät neljän miljardin euron julkista investointiohjelmaa. Tämä elvyttäisi talouskasvua ja olisi siten realistisempi keino laskea Suomen julkista velkasuhdetta.

Ohjelmassa ohjattaisiin rahaa väylien kunnossapitoon, asuntorakentamiseen ja koulutukseen. Lisäksi ohjelmassa tuettaisiin yrityssektorin investointitoimintaa julkisen pääomasijoittamisen ja vihreän teollisuuspolitiikan kautta.

Kirjoittaja on asiantuntija Uuden talousajattelun keskus UTAKissa.

AVAINSANAT

Comments

Kolumni

Kuluttajat kokevat työttömyyden uhan suurena, luotto Suomen myönteiseen talouskehitykseen heikkeni

Kuluttajien ennestään vaisu näkemys Suomen talouskehityksestä heikkeni huhtikuussa maaliskuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Huhtikuussa ainoastaan noin viidennes kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista noin kaksi viidestä puolestaan otaksui maamme talouden heikkenevän.

Arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta parani, mutta jäi yhä hyvin heikoksi. Myös odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua nousi huhtikuussa hieman.

Vuodentakaiseen nähden näkemykset taloudesta kirkastuivat jonkin verran.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli huhtikuussa -7,4, kun se oli maaliskuussa -8,2 ja helmikuussa -9,0. Vuotta aiemmin huhtikuussa luottamusindikaattori sai arvon -12,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,7.

KULUTTAJIEN odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa synkkeni huhtikuussa hyvin heikolle tasolle. Työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät kokivat myös työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan suureksi. Työllisistä vain viisi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 28 prosenttia puolestaan arvioi riskin kohonneen.

Toisaalta 40 prosenttia työllisistä koki huhtikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Huhtikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja säästämiselle.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä jatkuivat huhtikuussa melko niukkoina, pienestä lisääntymisestä huolimatta.

Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi huhtikuun alkupuolella noin 1  200 Suomessa asuvaa.

SUOMALAISYRITYSTEN suhdanteet ovat kohentuneet loivasti alkuvuoden aikana. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n huhtikuun Suhdannebarometristä.

Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kuitenkin keskimääräistä heikommaksi kaikilla päätoimialoilla. Kysyntä on vaisua monilla yrityksillä, ja tuotantomäärien arvioidaan pysyvän ennallaan.

-  Maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös suomalaisyritysten näkymiin, arvioi EK:n pääekonomisti, johtaja Penna Urrila.

Teollisuudessa tuotanto kääntyi alkuvuonna kasvuun. Toisen neljänneksen aikana eli huhtikuun ja kesäkuun välillä tuotantomäärien ei ennusteta kasvavan, mutta loppukesälle on varovaisia odotuksia kasvun viriämisestä uudelleen.

Rakentamisen tilanne on selvästi päätoimialojen heikoin. Tuotannon vähenemisen ennustetaan kuitenkin loivenevan, ja loppukesällä lasku voisi jo päättyä.

EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. EK:n tiedusteluun vastasi yhteensä 1  135 yritystä.

Verkko_Rakentaminen_5091

Kolumni

Tutkimus: Luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt – yksityinen säästäminen yleistynyt

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten yleistyi viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksesta.

Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen lisääntyi: säästämisestä kertovien vastaajien osuus lähes kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 näin vastasi neljännes.

Lähes puolet nuorista, jotka eivät olleet vielä säästäneet eläkeaikaa varten, aikoi aloittaa säästämisen. Yleisimmin säästivät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloiset ja lähellä eläkeikää olevat.

Aineiston keruuhetkellä ei ollut tietoa eläkeuudistusneuvotteluiden sisällöstä. Aineisto kerättiin syksyllä 2024 toteutetulla kyselyllä. Siihen vastasi 1  600 satunnaisesti valittua iältään 25-67-vuotiasta suomalaista, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi.

NUORTEN eläkesäästämisen yleistyminen saattaa heijastaa heikentynyttä luottamusta eläketurvaan, tutkimusraportissa arvioidaan. ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo STT:lle, että kyselyn aineistoa tullaan vielä analysoimaan mahdollisen yhteyden osalta.

Kyselyssä viidesosa kaikista vastaajista ajatteli, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään. Osuus oli 7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019.

Nuoremmat ikäluokat, naiset ja matalammin koulutetut luottivat eläketurvaan muita ryhmiä vähemmän. Alle 30-vuotiaista vajaa 40 prosenttia luotti järjestelmään, kun osuus yli 60-vuotiailla oli lähes kaksinkertainen.

Maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä keskustelu eläkeuudistuksesta saattoivat heijastua mielipiteisiin.

-  Poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus huolestutti aiempaa useammin. Talous- ja työllisyystilanteen kehitys oli myös aiempaa useammalle huolestuttava asia ja kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, Tenhunen kertoo.

Elderly man counting euros at home, close-up
AVAINSANAT

Comments

Kolumni

Varustautuminen nostaa maailman puolustusbudjetteja – yllätysmaa nousi Länsi-Euroopan kärkeen sotilasmenoissa

  • Talous
  • 28.04.2025
  • 7:05
  • (Päivitetty: 27.04. 18:49)

Maailman maiden sotilasmenoihin käyttämä rahamäärä kasvoi erittäin jyrkästi vuonna 2024. EU-maista Saksa nousi poikkeukselliseen ennätykseen.

Sotilasmenojen reaalikasvu oli viime vuonna 9,4 prosenttia, mikä nosti summan noin 2  390 miljardiin euroon. Asia käy ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuosiraportista.

Sotilasmenojen nousu oli Siprin mukaan nyt suurinta ainakin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Erityisen nopeaa kasvu oli Lähi- idässä ja Euroopassa -  Venäjä lasketaan tässä mukaan Eurooppaan.

2024 oli kymmenes vuosi peräkkäin, jolloin maailman sotilasmenot kasvoivat.

Valtioista sotilasmenojen viiden suurimman, Yhdysvaltain, Kiinan, Venäjän, Saksan ja Intian, osuus maailman kokonaiskulutuksesta oli kolme viidesosaa.

-  Yli sata maata ympäri maailmaa nosti sotilasmenojaan vuonna 2024. Hallitukset asettavat sotilaallisen turvallisuuden yhä enemmän etusijalle, usein muiden budjettialojen talouden kustannuksella. (Tähän liittyvillä) sosiaalisilla kompromisseilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntiin tulevina vuosina, sanoo Siprin tutkija Xiao Liang.

VENÄJÄN sotilasmenot nousivat viime vuonna vuodesta 2023 yli kolmanneksen arviolta 149 miljardiin dollariin. Venäjän vuoden 2015 sotilasmenoihin verrattuna ne ovat nousseet kaksinkertaisiksi.

Venäjän kanssa sotaa käyvän Ukrainan sotilasmenot olivat viime vuonna noin 65 miljardia dollaria. Ukraina käytti bruttokansantuotteestaan viime vuonna maailman maista sotilasmenoihin eniten, hieman yli kolmanneksen.

-  Venäjä lisäsi jälleen merkittävästi sotilasmenojaan ja kasvatti eroa vastaaviin Ukrainan menoihin, vertaa Siprin vanhempi tutkija Diego Lopes da Silva.

Saksa on noussut ensi kertaa Saksojen yhdistymisen jälkeen sotilasmenoissa Länsi-Euroopan suurimmaksi.

-  Tämä johtui Saksan vuonna 2022 julkistamasta sadan miljardin euron erityisestä puolustusrahastosta, kommentoi puolestaan Siprin tutkija Lorenzo Scarazzato.

KAIKKI NATON jäsenmaat lisäsivät viime vuonna sotilasmenojaan. Naton sotilasmenot olivat yhteensä hieman yli 1  500 miljardia dollaria, 55 prosenttia maailman sotilasmenoista. Yhdysvaltain sotilasmenot kasvoivat liki kuusi prosenttia 997 miljardiin dollariin.

Israel kasvatti sotilasmenojaan 65 prosenttia yli 46 miljardiin dollariin. Tämä oli maan suurin alan menolisäys vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen. Lähi-idässä Libanon nosti sekin sotilasmenojaan liki 60 prosenttia, kokonaissumma oli siellä 635 miljoonaa dollaria.

Siprin ja Naton luvut sotilasmenoista eroavat toisistaan, koska ne eivät käytä asiassa samanlaisia laskentamenetelmiä.

Suomen puolustusbudjetti vuodelle 2024 oli kuutisen miljardia euroa.

Bundeswehr tankki

Saksan puolustusvoimien tankki toimintanäytöksessä 2024.

Kolumni

EU etsii uusia ystäviä: Nyt hierotaan vapaakauppasopimusta Intian jättimarkkinoille

  • Talous
  • 26.04.2025
  • 9:00
  • (Päivitetty: 26.04. 9:03)

EU ja Intia yrittävät saada aikaan keskinäisen vapaakauppasopimuksen tämän vuoden aikana. Jos hanke onnistuu, se avaisi eurooppalaisten yrityksien ovia jättimäisen Intian markkinoille.

Sopimuksen aikaansaaminen olisi tärkeää myös suomalaisyrityksien näkökulmasta, katsoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntija Heli Siikaluoma.

-  Intia on ihan mahdottoman suuri vientimarkkina, jonka potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Siellä on noin 1,4 miljardia kuluttajaa ja melko vahva talouskasvu, Siikaluoma kertoo STT:lle.

Intiassa on ollut jatkuvasti kasvussa oleva keskiluokka, ja sen on arvioitu pian nousevan maailman neljänneksi suurimmaksi taloudeksi.

Samalla Intia on suojellut sisämarkkinoitaan, etenkin maataloussektoriaan, voimakkaasti. Intian tullit ovat hyvin korkeat.

Kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa takkuavat tullisodan vuoksi.

Vapaakauppasopimuksen näkyvin ja nopein hyöty olisikin tullien alentaminen.

-  Me viemme paljon koneita ja laitteita, joten tästä olisi myös Suomelle hyötyä, Siikaluoma sanoo.

Kauppasopimus myös lisäisi ennakoitavuutta yrityksien näkökulmasta.

-  Paljon riippuu kuitenkin siitä, millainen sopimuksesta lopulta tulee, Siikaluoma arvioi.

EU-KOMISSION puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Intian pääministeri Narendra Modi sopivat helmikuussa, että pitkään neuvoteltu sopimus viedään maaliin tämän vuoden loppuun mennessä.

Kunnianhimoisesta tavoitteesta huolimatta edessä – ja myös takana – ovat vaikeat neuvottelut. Ne alkoivat jo vuonna 2007. Neuvottelut laitettiin myös yhdeksän vuoden tauolle, ja ne käynnistyivät uudelleen vuonna 2022. Nyt käynnissä on jo kymmenes neuvottelukierros.

Tällä hetkellä sopimuksen aikaansaamiseen olisi kuitenkin hyvä hetki, Siikaluoma arvioi. Myös Yhdysvallat haluaa kauppasopimuksen Intian kanssa, minkä vuoksi EU:n on kyettävä tarjoamaan houkutteleva diili, jotta se ei jää Yhdysvaltojen jalkoihin.

-  Intialla mutta myös EU:lla on kuitenkin hyvin taitavia neuvottelijoita, hän sanoo.

EU:n intresseissä on ollut laajentaa kumppanuuksiaan ympäri maailmaa. Kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa takkuavat tullisodan vuoksi, ja samalla komissio on halunnut vähentää EU:n riippuvuutta Kiinasta.

EU onkin etsinyt uusia kauppakumppaneita ympäri maailmaa, ja niistä Intia on yksi suurimmista.

-  Intian ja EU:n vapaakauppasopimus olisi yksi suurimmista tällaisista sopimuksista maailmassa, komission von der Leyen totesi helmikuussa Delhissä.

SOPIMUKSEN tärkeydestä EU:lle kertonee myös se, ettei von der Leyen maininnut Intian-vierailunsa aikana Intian suhtautumista Venäjään ja Ukrainan sotaan.

Intia on jatkanut kauppaa Venäjän kanssa, eikä se ole tuominnut hyökkäystä Ukrainaan. Taustalla on paitsi historiallisia syitä, myös Intian riippuvuutta Venäjän öljystä.

Intia on jatkanut kauppaa Venäjän kanssa, eikä se ole tuominnut hyökkäystä Ukrainaan.

Myös jotkut Intian ihmisoikeustilanteeseen liittyvät huolet jätettiin mainitsematta vierailun aikana, vaikka EU on aiemmin pitänyt niitä esillä, huomautti Deutsche Wellen Intian-toimituksen päällikkö Sandra Petersmann.

Kahden ydinasevallan, Intian ja Pakistanin rajalla huhtikuussa alkaneet yhteenotot lisäävät myös alueen epävakautta.

SOPIMUS ANTAISI Intialle paremmat mahdollisuudet esimerkiksi korkeatasoisen teknologian tuontiin EU:sta.

EU:hun taas voisi lisääntyä esimerkiksi lääkkeiden tuonti Intiasta. Toinen iso tuontitavara voisi olla riisi, sanoo EK:n Siikaluoma.

-  Lääkkeet olisivat myös meidän huoltovarmuutemme takia tärkeä asia.

Intia on myös halunnut parantaa kansalaistensa liikkuvuutta Eurooppaan. Maassa on paljon korkeakoulutettua ja osaavaa työvoimaa, joista Intia on pyrkinyt tarjoamaan vastausta ikääntyvän Euroopan tarpeisiin. Intia on perinteisesti nähnyt kansalaistensa liikkuuvuden hyödyllisenä asiana, sillä Intiasta muuttaneet tuovat rahaa myös Intian omaan talouteen.

Intia onkin jo allekirjoittanut suoria maahanmuuttoon liittyviä sopimuksia esimerkiksi Saksan, Italian ja Ranskan kanssa. Niiden tarkoituksena on lisätä intialaisen työvoiman ja opiskelijoiden pääsyä Eurooppaan.

Vastineena Intia on taas lupautunut vastaanottamaan ja auttamaan niiden kansalaistensa palauttamisessa, jotka ovat luvatta Euroopassa.

EU:N KANNALTA sopimukseen ei liity suurempia huolia. Esimerkiksi joidenkin Etelä-Amerikan maiden ja EU:n välillä solmittu Mercosur-sopimus on nostanut äänekästä vastustusta maanviljelijöissä, jotka pelkäävät sopimuksen heikentävän täkäläistä toimeentuloaan.

Intian osalta tilanne on päinvastainen. Intian huolena on ollut jättivaltion maataloussektori, joka työllistää yli 40 prosenttia maan kansalaisista.

Intia on ollut huolissaan, että kauppasopimus voisi heikentää jo valmiiksi hauraassa asemassa olevien maanviljelijöiden toimeentuloa. Se on katsonut tullien suojelevan viljelijöiden asemaa.

-  Tullit ovat olleet Intian päätyökalu miljoonien pienviljelijöiden tukemiseen. Erityisesti pienviljelijät, joiden joukossa on miljoonia naisia, ovat riskissä joutua epäreiluun kilpailuasemaan EU:n tukeminen maataloustuotteiden vuoksi, arvioi ajatushautomo Heinrich Böll Stiftungin vanhempi tutkija Ranja Sengputa.

Osana neuvottelua esimerkiksi Saksan talousministeri Robert Habeck onkin ehdottanut, että maatalous tulisi jättää sopimuksen ulkopuolelle neuvotteluiden vauhdittamiseksi.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho

Map of India

Map of India

Kolumni

Yrittäjät: Kesätöiden tarjonta väheni, kaupan alalle pääsee parhaiten

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on tarjolla kesätöitä hieman viime vuotta vähemmän. Pk-yrityksistä 23 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä, kun viime vuonna vastaava osuus kyselyssä oli 26 prosenttia.

Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä useammin kesäntyöntekijöitä aiotaan palkata. 10 henkilöä tai enemmän työllistävistä yrityksistä 65 prosenttia kertoo aikovansa palkata kesätyöntekijöitä.

YLEISIMMIN kesätyöntekijöitä otetaan kaupan alalla, jossa 38 prosenttia pk-yrityksistä aikoo palkata kesätyöntekijöitä. Teollisuudessa alan yrityksistä 36 prosenttia palkkaa kesätyöntekijöitä.

-  Kyselyn tuloksissa heijastuu osaltaan talouden epävarma tilanne. Suuremmissa yrityksissä mahdollisuus kesätöiden tarjoamiseen on luonnollisesti suurempi kuin pienempien työnantajien kohdalla, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg tiedotteessa.

Kyselyyn vastasi maaliskuussa yli 1  100 pk-yritysten edustajaa. Verianin toteuttaman kyselyn luottamusväli on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Shop assistant restocking the produce section shelves

Shop assistant in supermarket re-stocking fresh vegetables in shelves of produce section.