Evp-upseeri: Kuinka paljon Venäjä vaikuttaa Suomeen vanhoillisten uskonyhteisöjen kautta?

Patriarkka Kirill ja Vladimir Putin käyttävät uskontoa myös Ukraina-sotansa oikeuttamiseen.

Viron demarien puheenjohtaja, sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti taannoin, että Moskovan patriarkaatin ortodoksikirkko julistettaisiin terroristiorganisaatioksi. Tajutaanko meillä, miten Kreml käyttää konservatiivisia uskovaisia ja uskontoa keppihevosenaan länttä vastaan?

Johanneksen evankeliumissa kirjoitetaan Jeesuksen ilmoittaneen ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Venäjän ortodoksikirkko eli Moskovan patriarkaatti tulkitsee, että Vladimir Putin määrää, minne sen tien pitää uskovaisia viedä.

Tukemalla Putinia kirkko vaurastuu ja saa kehitettyä yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan.

Venäjän kirkon tavoitteena on yhteiskunta, joka nojaa voimakkaasti perinteisiin perhearvoihin. Tässä kontekstissa miehellä on jopa oikeus kurittaa vaimoaan, mikäli tämä ei toimi perheenpään haluamalla tavalla. Perheväkivallan käsite poistettiin Venäjän lainsäädännöstä kirkonkin toiveiden mukaisesti vuonna 2017.

Seksuaalivähemmistöjäkään ei täydellisessä venäläisessä maailmassa (Russkij mir) ole, koska se suuntaus on tyypillistä vain degeneroituneelle lännelle.

Kirkon tuki oikeuttaa Putinin toimet: kirkko korostaa, miten kaikkien uskovaisten pitää auttaa toteuttamaan hänen tahtoaan. Tällä on etenkin maaseudun uskonnollisen väestön parissa suuri merkitys.

MOSKOVAN patriarkaatti on asettunut koko arvovallallaan siunaamaan myös Venäjän rikollista sotimista Ukrainassa. Patriarkaatille kuuliaiset kirkonpalvelijat, papit ja työntekijät Venäjällä tai muissa maissa eivät saa valita puoltaan tai kyseenalaistaa sotaa.

Siksi Virossa sosialidemokraattisen (SDE) puolueen puheenjohtaja ja sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti huhtikuussa, että Moskovan patriarkaatin kirkko julistettaisiin lännessä terroristiorganisaatioksi.

Sodanlietsonnan lisäksi Venäjän kirkkokunnat yrittävät myös piilovaikuttaa länteen edistämällä nimellisesti asioita, jotka ovat tärkeitä läntisille fundamentalisteille ja uskonnollisille konservatiiveille.

Kreml on pyrkinyt tukemaan äärivanhoillista kristillisyyttä kaikkialla niissä EU-maissa, missä uskonlahkot kokevat olevansa vastahangassa maallisen vallan kanssa.

Kremlin logiikalla kaikki sellainen protestoiminen, mikä tekee kiusaa EU-maiden hallituksille tai lisää maiden kansalaisten sisäistä vastakkainasettelua, on Venäjälle hyväksi.

SUOMIKAAN ei ole tässä poikkeus. Helsingin Sanomat kertoi viime syksynä, miten Venäjällä Inkerin evankelisluterilainen kirkko auttaa hyvän hyvyyttään suomalaisia naispappeuden vastustajia pääsemään papeiksi.

Kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Halukkaat voivat kiertää Suomen evankelisluterilaisen kirkon tasa-arvosääntöjä käymällä hakemassa pappis- ja diakonivihkimyksen Venäjältä. Palattuaan tänne he voivat jatkaa täkäläisen kirkon oppien vastaista julistustaan tittelin suomalla arvovallalla.

Syyskuussa Pietarissa papeiksi vihityt miehet olivat Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen, Kansanlähetyksen sekä Raamattuopiston työntekijöitä.

Eduskunta antoi 2023 kahdelle ensinmainitulle yhdistykselle joululahjarahoina puoli miljoonaa euroa, huolimatta siitä että nämä osallistuivat Venäjän kirkollisen propagandakoneiston seremonioihin. Lahjarahoitusta ajoivat etenkin kristillisdemokraattien poliitikot.

Meillä ei välttämättä aina tajuta, että kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Yksi tällainen on Suomessa paraikaa käynnissä oikeusprosessi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) julkisesti esittämistä homonäkemyksistä. Venäjän kaikki kirkkokunnat ovat auliisti rientäneet osoittamaan tukeaan vainotulle.

(Räsäsen puolesta ovat vedonneet myös yhdysvaltalaiset Trump-uskovaiset sekä Espanjassa toimiva, venäläisten oligarkkien rahoittama uskonnollinen lobbausjärjestö. Räsänen on kertonut, että itäinen ja läntinen apu tulivat hänelle yllätyksenä, pyytämättä ja kysymättä.)

SUOMEN oma ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin, ja se on tukenut Ukrainaa koko ajan voimakkaasti. Moskovan patriarkka Kirill on ollut jo vuosia ilmiriidoissa Konstantinopolin virkaveljiensä kanssa, ja välirikko on vuodesta 2022 syventynyt entisestään.

Mutta Suomessa toimii myös Moskovan patriarkaatin alaisuudessa olevia pieniä ortodoksiseurakuntia, joiden jäsenistössä on avoimesti Venäjän sotimista tukevia ihmisiä.

Moskovan alaiset seurakunnat eivät ole tohtineet avoimesti tuomita Putinin toimintaa, vaan ne ovat lähinnä ilmoittaneet olevansa rauhan puolella ja vakuuttaneet noudattavansa Suomen lakeja.

Suomessa toimiva, Putinia puolustava ja maastoharjoituksillaan ihmetyttänyt kasakkayhteisökin kehuu olevansa kiinteässä yhteydessä ortodoksiseurakuntiin.

Ulkopuolisilla on vain vähän tietoa siitä, mitä ulkovenäläisten uskonnollisten yhteisöjen sisällä tapahtuu – ja mihin seurakuntalaisten lojaalius suuntautuu.

Kolme oppositiopuoluetta jätti välikysymyksen – Perholehdolta tiukka kuitti Mykkäselle: “Olemme varmasti mieluusti anarkisteja”

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto ovat tänään jättäneet välikysymyksen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Puolueet pitivät asiasta tiedotustilaisuuden eduskunnassa.

Vihreät oli kutsunut koko opposition koolle tiistaina muodostamaan välikysymystä. SDP ja vasemmistoliitto lähtivät.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne totesi tilaisuuden aluksi, että luonto on ahtaalla ja ilmasto kuumenee vaarallisesti.

Hallitusohjelmassa on Harjanteen mukaan paljon kauniita sanoja. Hallitukselta kuitenkin puuttuvat luonto- ja ilmastopolitiikan toteuttamiskeinot.

– Nyt kun olemme nähneet hallituksen toimivan, tavoitteiden, ilmasto- ja luontositoumusten sekä keinojen välinen kuilu on hurja. Lisäksi harvat hyvät kirjaukset, joita hallitusohjelmasta löytyy, ovat osoittautuneet ontoiksi.

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo kritisoi ankarasti hallitusta.

– Meillä on tällä hetkellä vallassa sellainen hallitus, joka ei ole tuonut tälle eduskunnalle pian vuoteen yhtään esitystä, joka vähentäisi päästöjä. Päinvastoin sellaisia esityksiä tulee, jotka lisäävät päästöjä, hän väitti.

Ohisalon mukaan myöskään luonnontilaa parantavia esityksiä ei ole tullut ja hallitus on leikkaamassa kolmasosan luonnonsuojelun rahoituksesta.

Ohisalo totesi pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja ympäristö- ja ilmastoministerin Kai Mykkäsen (kok.) profiloituvan Itämeren ystävänä ja virtavesien puolustajina, mutta näytöt puuttuvat.

– Hallitus pyrkii nyt välttämään kaikin keinoin vanhojen metsien suojelua. Hallitus on vetämässä kriteereitä niin tiukoiksi, että Etelä-Suomessa vaikuttaa tulevan tilanne, että mitään suojeltavaa ei oikeastaan enää löytyisikään. Aivan käsittämätön tilanne, Ohisalo viittasi viime päivien metsäkeskusteluun.

Hallitus ei tee tarvittavia toimia Ohisalon mukaan myöskään EU-tasolla.

Välikysymyksessä kysytään, onko hallitus sitoutunut aidosti luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseen ja jos näin on, millä riittävin keinoin se tehdään.

SDP:N kansanedustaja Pinja Perholehto totesi medialle, että sosialidemokraateille on itsestään selvää, että välikysymyksessä ollaan mukana.

– On ihan kiistaton välttämättömyys sekä tieteellisesti että myös elinkeinoelämän näkökulmasta, että ilmasto- ja ympäristötoimia edistetään. Toinen näkökulma liittyy kestävään kasvuun ja vihreään siirtymään. Ja kolmas on se, että kyllä sekä suomalaisilla ihmisinä että elinkeinoelämällä ja yrityksillä pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus luottaa siihen, että se mitä sanotaan myös pidetään. Näissä kaikissa kolmessa keskeisessä kysymyksessä Orpon hallitus on jo vajaan vuoden mittaisen taipaleen aikana osoittanut, ettei se ole sitoutunut eikä ole halunnut panostaa näihin toimenpiteisiin ja sitoumuksiin. Suomi on sitoutunut siihen, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä ja Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Perholehto sanoi, että nyt Suomessa harjoitettava politiikka vie valitettavasti toiseen suuntaan. Hän pelkää, ettei Suomi saa hallituksen toiminnan vuoksi uusia vihreitä investointeja ja työpaikkoja.

EU:n ennallistamisasetuksesta puhuttaessa eilisellä eduskunnan kyselytunnilla ministeri Mykkänen sanoi, että “on hyvä, että täällä on edustajia vaatimassa näinkin radikaaleja toimia, mutta se, että ne ovat tutkijaryhmien arvioimia, ja se, että ennallistamista kannatetaan, ei tee niitä sellaisenaan kohtuullisiksi, kun meidän tehtävä on todella yhteensovittaa eri tarpeita”.

Perholehto kommentoi Mykkäsen puheita.

– Kyllä me nyt SDP:ssä ajattelemme, että jos se, että luontoa palautetaan siihen tilaan, jossa se oli ennen kuin ihminen teki sille mitään, on radikaalia, niin olemme varmasti mieluusti anarkisteja. Se on aivan selvää, että tällä menolla ei voida jatkaa Suomessa ja EU:ssa. 70 prosenttia suomalaisista kannattaa sitä, että luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan koko EU-alueella.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Andersson moitti Orpon hallituksen kunnostautuneen “erityisesti vaalilupausten pettämisessä”. Näin on käynyt hänen mukaansa myös ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.

– Hallitushan on julistuksenomaisesti sisällyttänyt hallitusohjelmaan tavoitteen siitä, että Suomi olisi hiilineutraali 2035, mutta tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään johtuen siitä, että hallituksen omat politiikkatoimet estävät meitä saavuttamasta tätä tavoitetta.

Andersson vaatii päästövähennyksiä muun muassa maataloudesta ja liikenteestä.

Atte Harjanne kertoi, että myös keskusta ja Liike nyt kutsuttiin mukaan välikysymykseen. Ne eivät kuitenkaan lähteneet.

– Meillä oli rakentava keskustelu aiheesta ja sen lopputuloksena todettiin, että joitakin erimielisyyksiä on, ettei kannata yhteistä pohjaa lähteä rakentamaan. Varmasti keskusta ja Liike nyt osaavat itse, kun tuota (välikysymys)tekstiä katsovat, todeta, mitkä asiat eivät niin sanotusti maistu.

Harjanne lisäsi, että välikysymyksessä kannetaan myös huolta metsänomistajista ja maanviljelijöistä.

– Sinänsä olettaisin, että keskustakin voisi sitä täällä vielä tukea.

Demokraatti palkittiin Edit-kilpailussa vuoden yleisömediana: harvinainen saavutus puoluelehdelle

Aikakauslehtialan vuosittainen Edit-kilpailu päättyi Demokraatin yllätysvoittoon: ammattilaistuomaristo valitsi Demokraatin vuoden 2023 yleisömediaksi.

– Ajassa kiinni oleva ja hyvännäköinen lehti on osoitus siitä, että poliittisesti sitoutunut julkaisu voi olla journalistisesti korkeatasoinen ja toteuttaa toimitustyön laatustandardeja, kilpailun tuomaristo perustelee Demokraatin valintaa.

Torstai-iltana ratkenneen kilpailun finaalissa Demokraatin kanssa kisasivat Talouselämä ja Yliopisto-lehti. Yleisömedialla tarkoitetaan julkaisuja, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeroina.

Tänä vuonna Edit-palkintoa tavoitteli yleisömediasarjassa ennätyksellisen monta, peräti 27 lehteä. Kilpailun järjestää alan kustantajien ja julkaisijoiden yhteistyöfoorumi Aikakausmedia.

YLEISÖLEHTIEN kilpasarjan kriteerit ovat kovia. Järjestäjien valintalistan mukaan palkittavan on oltava ammattitaitoisesti toteutettu kokonaisuus, jonka sisällössä ymmärretään kohderyhmän ja yleisön tarpeet.

Etusijalla arvioinnissa ovat laatu ja journalistiset ansiot kaikissa lehden julkaisukanavissa – mutta myös kaupallinen ja muu lukijamenestys ratkaisee.

Tuomariston palkintoperusteluiden mukaan Demokraatti on “luonut nahkansa laadukkaasti ja muotoutunut relevantiksi poliittisen keskustelun areenaksi – myös oman puolueen kriittisen keskustelun osalta”.

Tuomaristo kiitti myös lehden vahvaa kulttuurisisältöä. Demokraatissa kolumnoi joukko hyvin erilaisia asiantuntijoita niin kirjallisuuden, työmarkkinoiden kuin turvallisuuspolitiikankin parista.

DEMOKRAATIN vastaavan päätoimittajan Petri Korhosen mukaan toimitus otti alalla arvostetun palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä.

– Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja, ja puoluelehtien menestyminen tällaisissa alan “suomenmestaruuskisoissa” on hyvin harvinaista. Palkinto tuntuu hienolta tunnustukselta journalistiselle linjallemme, Korhonen sanoo.

Demokraatti on luvannut lukijoilleen käsitellä yhteiskunnallisia aiheita rehellisesti ja avoimesti, vuodesta 1895 asti jatkuneesta taustastaan ylpeänä.

– Politiikassa ja vielä enemmän politiikan journalismissa pitää kavahtaa mustavalkoisuutta. Jokainen politiikassa toimiva ryhmä yrittää mielestään tehdä Suomesta kannattajilleen paremman paikan. Demokraatin ja muiden lehtien tehtävänä on analysoida yleisölle sitä, miten kukin joukko tässä onnistuu, ja millä hinnalla, Korhonen sanoo.

Demokraatti ilmestyy painettuna versiona kaksi kertaa kuukaudessa, ja verkkosivustoa tehdään päivittäin.

Lehden lukijamäärät sekä päättäjätavoittavuus etenkin verkossa ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti.

Painetun Demokraatin voi tilata tästä linkistä.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen – välikysymys koski näivettävää talouspolitiikkaa

Kuvassa pääministeri Petteri Orpo ja kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 98-71 näivettävää talouspolitiikkaa koskeneessa välikysymyksessä.

Poissa oli 35 edustajaa.

Välikysymyksen olivat jättäneet oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt.

Sen mukaan hallituksen kehysriihessä päättämä sopeutuspaketti oli mittaluokaltaan oikea mutta ei kohdentamiseltaan.

Erityisesti kasvutoimia pidettiin riittämättöminä.

Työryhmältä ehdotus: täyskielto venäläisille kiinteistöhankinnoille

Puolustusministeriön estämän kaupan kohteena ollut kiinteistö Ruokolahdella vuonna 2023.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asettama virkamiestyöryhmä ehdottaa täyskieltoa tiettyjen valtioiden kansalaisten kiinteistöhankinnoille Suomessa.

Työryhmän mietinnön valmistumisesta kertoo puolustusministeriö.

Viime vuoden lopulla perustetun työryhmän tarkoituksena on ollut arvioida Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa kiinteistökaupan täyskieltoa ja valmistella ehdotus sen toteuttavaksi lainsäädännöksi. Toimeksiannon taustalla on ollut turvallisuustilanteen kiristyminen sekä kiinteistöomistusten mahdollinen rooli vihamielisessä vaikuttamisessa Suomea vastaan.

Työryhmä esittää, ettei kiinteistön hankintaan myönnettäisi lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltion EU on todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden kansalaisuusvaltio muodostaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle turvallisuusuhkan.

Mahdollisessa laissa tarkoitettu valtio määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Päätökset lakihankkeen jatkotoimista tehdään myöhemmin.

MIETINNÖSSÄ ehdotettuun kieltoon sisältyisi poikkeus henkilöille, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa. Näihin henkilöihin sovellettaisiin voimassaolevaa lupalakia.

Kielto ei koskisi myöskään Suomen ja jonkin toisen valtion kaksoiskansalaisia.

Työryhmän esitys ei vaikuttaisi oikeuteen vuokrata kiinteistöä tai hankkia sellaista tilapäiseen käyttöön.

Mietinnön mukaan nykytilanteen perusteella rajoitus kohdistuisi todennäköisesti Venäjän kansalaisiin.

-  Rajoitus vaikuttaisi näin ollen noin 20  000:een Suomessa ilman pysyvää oleskelulupaa olevaan Venäjän kansalaiseen, mietinnössä todetaan.

Hanke liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin tarkastella EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja -hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä.

Hallitus selvittää myös mahdollisuuksia jälkikäteiseen puuttumiseen ja kontrolliin sellaisen omaisuuden osalta, joka on turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä.

MIETINNÖN mukaan kesän 2023 maahantulorajoitukset ovat käytännössä lopettaneet Venäjällä asuvien Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa.

Valtaosa kiinteistökaupoista on tätä nykyä Suomessa asuvien Venäjän kansalaisten ja Suomeen perustettujen yritysten tekemiä. Kaupat ovat vaatineet mietinnön mukaan puolustusministeriöltä enemmän omistajien taustojen ja taustayhteyksien selvittämistä.

Työryhmän mietinnössä arvioidaan, että ehdotetun lainsäädännön myötä vuokraamistoiminta sekä bulvaanien kautta toimiminen voisi mahdollisesti lisääntyä. Tällöin omistusjärjestelyt saattaisivat monimutkaistua ja läpinäkyvyys vähentyä, mikä vaikeuttaisi viranomaisvalvontaa ja lisäisi resurssitarpeita valvontaan.

-  Resurssikysymykseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka aktiivista kiinteistönhankinnan kiellon piirissä olevan valtion kansalaisten ja yhteisöjen kiinteistönhankinta on, mietinnössä todetaan.

Tietyn valtion kansalaisiin kohdistuva kielto asettaisi tietyn väestöryhmän osan eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun väestöön ja muiden maiden kansalaisiin, mikä voi aiheuttaa levottomuutta ja vastakkainasettelua, mietinnössä todetaan.

Työryhmä toteaa myös, että kansalaisuuden perusteella toteutettava kiinteistökauppakielto olisi EU-maiden keskuudessa poikkeuksellinen toimi.
Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.20.

“Hidaste, ei este” – sote-valiokunta esittää alkoholilain hylkäämistä

Kuvassa 8-prosenttista Mionetto Spriz -juomaa K-ryhmän mediatilaisuudessa.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää odotetusti hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta hyväksyi mietintönsä alkoholilain muuttamisesta. Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on hylkäämisen kannalla opposition rinnalla. Muut hallituspuolueiden edustajat jättävät mietintöön vastalauseen.

-  Sen perusteella esitys voidaan nostaa suureen valiokuntaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) totesi kolmetuntisen kokouksen jälkeen.

Laiho kuvaili hylkäävää mietintöä hidasteeksi, ei esteeksi hallituksen esitykselle. Jos vastalause saa kannatusta, esitys käy suuressa valiokunnassa ja palaa sen jälkeen suuren salin äänestettäväksi.

Hallituspuolueiden enemmistö riittää salissa lain hyväksymiseen ilman kristillisdemokraattejakin. Lisäksi tukea tulee oppositiosta jonkun verran.

Hallitus esittää lakimuutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Muutos koskisi vain käymisteitse valmistettuja juomia.

Valiokunta perustelee hylkäävää mietintöä kansanterveydellisillä ja kansantaloudellisilla syillä.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 13.07